
Miksi leipää ei saa syödä? Vai saako? Katso, mitä ravitsemustieteilijä vastaa 62-vuotiaan miehen kysymykseen.
Olen 62-vuotias kainuulainen mies. Perusterve, sanoisin, vähän vatsakumpua on tosin kertynyt.
Olen tottunut syömään ruisleipää aamuin, illoin ja aterioilla. Vaan nyt on vävy koko ajan pauhaamassa siitä, miten pahasta leipä on.
Sen ymmärrän, ettei makeaa ylenpalttisesti, mutta ettei leipäkään! Miten on?
– Mielensäpahoittanut
"Perinteisesti ruisleipä on ollut karkeaa ja kovaa leipää. Tällainen ruisleipä vaatii pureskelua, antaa työtä sekä hampaille että suolistolle ja lisää täyttävyyttä. Hyvä ruisleipä voidaan tehdä lähes kokonaan ruisjauhoista ja ruisrouheesta.
Leivässä kannattaa arvostaa täysjyväruisjauhoa ja sen paikkaa ainesosaluettelon kärjessä. Hyvän ruisleivän tuleekin vaatia pureskelua, sellaisessa ruisleivässä on runsaasti kuitua ja kivennäisaineita. Kannattaa arvostaa hidasta ruoasta nauttimista ja tässä karkean ruisleivän käyttö toimii erinomaisesti.
Leipä täydentää erityisen hyvin keittoaterioita, sillä se lisää aterian täyttävyyttä. Tuotekehittely on kuitenkin tuonut hyllyihin pehmeää, lähes suussa sulavaa ”ruis”leipää. Jos ainesosissa kerrotaan tärkkelyksen käytöstä, tuotteeseen voi suhtautua hieman kriittisesti.
Toisaalta kannattaa muistaa, että runsas leivän käyttö tuo paljon energiaa. Jos vyötärönympärys pyrkii kasvamaan tai vaa’an lukema koko ajan nousee, kannattaa muuttaa ruoan ja myös leivän käyttöä kohtuullisemmaksi. Kaikki ylimääräinen ruoka, jota emme käytä päivän aikana askareissa ja toiminnassa, lisää kehomme rasvavarastoa. Kohtuudella siis ruisleipääkin."