Moni yli 70-vuotias potee kadonnutta ajotaitoaan tai suoranaista ajamisen pelkoa. Ajo-opettaja Harry Mäenpää varoittaa tärkeästä seikasta, joka unohtuu välillä kokeneiltakin kuskeilta.
– Liikenne on tänä päivänä ihan eri luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten, autokouluopettaja Harry Mäenpää sanoo tiukasti.
Ruuhkista, peltivaurioista ja muista kommelluksista selviydytään yleensä vankkumattomalla kokemuksella, mutta jos ajokertoja on harvoin tai edellisestä kerrasta vuosikymmeniä - on taitojen päivittäminen paikallaan.
Yli 70-vuotiaita kuskeja tai kuskiksi tahtovia tulee säännöllisesti autokoululle juttusille, Mäenpää tietää.
– Yleensä juttelemaan tulevat yli 70-vuotiaat naiset. Mikäli aviomies on hoitanut ajamisen perheessä, tulee kortille tarvetta, jos miehen kunto yllättäen huononee. Kortti on monilla naisilla yleensä ajettu, mutta itse ajaminen on sitten matkan varrella jäänyt.
Toinen ryhmä ovat korttinsa uusivat yli 70-vuotiaat ja iäkkäät kuskit, jotka poliisi on esimerkiksi kolarin seurauksena lähettänyt ajokokeeseen tai lääkäri terveysperustein esittänyt ajokokeen suorittamista. Karvaimpia ovat Mäenpään mukaan ne hetket, kun on sanottava koko ikänsä ajaneelle isännälle, ettei autoilu enää näytä luonnistuvan. Se on kova paikka monelle miehelle, vaikka jotkut osaavat suhtautua menetykseenkin huumorilla.
– Eräs herra totesi laittavansa autonsa lihoiksi ja siirtyvänsä polttamaan sikaria taksin takapenkille! Sekin on ihan hyvä vaihtoehto.
"Eräs herra totesi laittavansa autonsa lihoiksi ja siirtyvänsä polttamaan sikaria taksin takapenkille!"
Uskalla mokata!
Mäenpää ajaa aina aluksi oppilaansa tyhjälle kentälle. Tyhjällä aukealla ajotaidot ja autojen uudet ominaisuudet käyvät selviksi, turvallisessa ympäristössä.
– Ketään en laita suoraan liikenteen sekaan varsinkaan, jos ajamisesta on pitkä aika. Vaikka kaikki menisi hyvin, on kokemus silti niin stressaava, että oppilas ilmestyisi seuraavalla kerralla tunnille pelokkaana ja tutisevana, Mäenpää toteaa.
– Ajaminen on ennen kaikkea oppimisprosessi, Mäenpää opastaa. Kentällä tehdään niin paljon virheitä kuin suinkin ehditään, sillä virheiden kautta auton käyttö ja toiminta iskostuu selkärankaan. Auton sammuttamista ei siis kannata etukäteen pelätä tai anteeksi pyydellä.
– Hyvä opettaja on rauhallinen opettaja. Toiston kautta auto ja sen logiikka käyvät tutuiksi, oppimisprosessia ei voi nopeuttaa, vaikka kuinka nolottaisi, Mäenpää sanoo.
Onko kehosi vielä ajokunnossa?
– Liikenne muuttuu, autot muuttuvat ja ennen kaikkea ihminen muuttuu kehon vanhetessa, Mäenpää muistuttaa.
Yli 70-vuotiaille suositellaan ajokortin uusimisen yhteydessä laajennettua lääkärintarkastusta. Tarkastuksessa kartoitetaan tärkeimmät ajamiseen vaikuttavat tekijät: näkö, reagointinopeus, kuulo ja muisti. Kuskin aivokoppa on paitsi lääkärin, myös ajo-opettajan tarkassa syynissä. Korttia ei luonnollisesti tipu jos vaikuttaa siltä, että ajaja kärsii muistihäiriöistä tai vaikkapa ajoittaisesta poissaolevuudesta, vaikka kuski pääasiallisesti olisikin skarppi.
– Nämä ovat vaikeita asioita, jotka saattavat lääkärin sijaan jäädä tutkinnon vastaanottajan tai mahdollisesti liikenneopettajan päätettäviksi. Minun moraalini sanoo, ettei tunteja saati korttia voi antaa, jos on merkkejä esimerkiksi etenevästä muistisairaudesta. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea liikenneturvallisuudesta, Mäenpää toteaa.
