Näin erotat kyyn ja harmittoman rantakäärmeen

Säikähditkö kyytä? Joskus kyseessä saattaa olla kyytä muistuttava, harmiton rantakäärme.

Asiantuntija Lisse Tarnanen kertoo, miten erotat käärmeet toisistaan. Lisse on kuvannut ja seurannut käärmeitä vuosia ja pitänyt kymmeniä luentoja ja näyttelyitä ympäri Suomen. Lissa on tehnyt myös teoksen Suomen käärmeet ja liskot yhdessä Jarmo Latvan kanssa. 

Näin tunnistat kyyn ja rantakäärmeen

Kaikilla kyykäärmeillä ei ole selässään tummaa sahalaitaa. Kyy voi olla tasaisen tumma tai jopa porkkanan värinen. Kaikilla rantakäärmeillä ei ole niskassaan kellertäviä täpliä. Niiden nahan väri voi vaihdella tummansinisestä ruskeaan ja harmaaseen.

Käärmeet erottaa kuitenkin aina muutamasta merkistä.

 Silmät ovat erilaiset:

• Rantakäärmeellä on musta, pyöreä pupilli, jota ympäröi kullankeltainen rengas.
• Kyyn silmä on punainen ja pyöreä, pupilli on musta, pystysuora rako kuten kissalla. 

Kyyn silmät ovat punaiset ja pitkulaiset. Pupilli on viiru.

Päälaen suomut ovat erilaiset:

• Rantakäärmeellä on isot päälaen suomut. 
• Kyyn pää on kolmiomainen ja sen päälaella on paljon pieniä suomuja.
• Jos satut näkemään sinisilmäisen käärmeen, sen nahanlähtö on lähellä.

Rantakäärmeen suomut ovat isot.

Muista varoetäisyys

Kyy ylettyy tuikkaamaan etäisyydeltä, joka on puolet sen pituudesta.

Vuosittain Suomessa pureman saa satakunta ihmistä. Lääkäriin kannattaa hankkiutua aina, puremakohtaa mahdollisimman vähän liikuttaen. Sama pätee koiraan ja muihin lemmikkeihin: kanna ne lääkäriin. 

Muista myös, että:

• Kyypakkausta ei kannata antaa koiralle, ellei sen kurkku ole turpoamassa umpeen. Kyypakkauksen kortisoni voi heikentää vastamyrkyn tehoa.
• Myrkkyä ei pidä yrittää puristaa tai imeä pois.
• Älä tapa vaan siirrä! Jos pihapiiriin eksyneen kyyn kuljettaa astiassa riittävän monen kilometrin päähän, se pysyy poissa.

Turhia pelkoja

Suomi on ainoa EU-maa, jossa kyytä ei ole rauhoitettu. Pelko on tilastojen valossa kohtuuton ja tunneperäinen. Suomessa on monta vaarallisempaa eläintä kuin käärme.

Vuosina 1998–2011 koira aiheutti 15 ihmisen kuoleman, ampiainen 14, nauta tai sonni 10, hevonen 7 ja kissa kahden ihmisen.  Mehiläinen, pässi, karhu ja käärme aiheuttivat kukin samalla ajanjaksolla yhden ihmisen kuoleman. Oma lukunsa ovat kymmenet vuosittaiset hirvikolarit.

Käärme on hyötyeläin

Monet jyrsijät toimivat punkkien väli-isäntinä. Harventaessaan jyrsijäkantaa, käärmeet ehkäisevät borrelioosin, puutiaisaivokuumeen ja myyräkuumeen leviämistä.

Ihmisen lisäksi käärmeiden suurin uhka ovat sopivien elinympäristöjen pilkkoutuminen, talvipesien tuhoutuminen sekä liikenne.

Suomen kolmas käärme

Myrkytön ja rauhoitettu kangaskäärme on harvinaisuus, joka asuu vain Ahvenanmaalla.  Sen sinertävästä harmaaseen vaihteleva nahka on sileä.

Muista! Välkehtiväkylkinen vaskitsa ei ole käärme, vaan jalaton lisko, vaikka sitä muinoin on vaskikäärmeeksi kutsuttukin.

Asiantuntija: Lisse Tarnanen

Lue lisää käärmeitä puolustavan ja tarkkailevan Lissen elämästä ja ajatuksista ET-lehdestä 10/2017.

Lisse Tarnanen.