Tutkimuksia punaviinin terveysvaikutuksista on kyseenalaistettu. Turvallinen annos on pieni ja harvakseltaan nautittu.
1. Satoja yhdisteitä
Viinissä on pieninä pitoisuuksina satoja yhdisteitä, joiden hyödyllisyyttä tai haitallisuutta terveydelle ei tiedetä tarkkaan. Esimerkiksi rypäleiden polyfenolit saattavat estää elimistön haitallisia hapetusreaktioita. Viiniä pitäisi kuitenkin juoda jopa satoja litroja, jotta polyfenoleita tulisi tarpeeksi.
2. Suojaako kohtuukäyttö sydäntä?
Aiemmat tutkimukset osoittivat melko johdonmukaisesti, että kohtuullinen punaviinin käyttö alentaa sydäntauti-riskiä. Tämä kyseenalaistettiin pari vuotta sitten: terveyshyötyjä on mahdollisesti liioiteltu.
Jos punaviinin nauttiminen kuitenkin suojaa sydäntä ja verisuonistoa, sillä on merkitystä vasta myöhemmässä keski-iässä. Nuoremmille ei ole viinistä hyötyä.
3. Turvallisen käytön raja häilyvä
Alkoholi lisää hyvää HDL-kolesterolia ja vähentää veren hyytymistekijöitä, mutta kohottaa verenpainetta. Sydämelle terveellinen annos naisilla lienee yksi annos viiniä päivässä, miehillä kaksi – ei kuitenkaan joka päivä. Pienetkin päiväannokset rasittavat maksaa ja lisäävät joidenkin syöpien riskiä.
Alkoholi pahentaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöitä, unihäiriöitä ja verenpainetautia.
4. Tarkkana ikääntyessä
Iän myötä elimistön nestetilavuus pienenee ja sama alkoholimäärä vaikuttaa voimakkaammin kuin nuorempana. Vähäinenkin alkoholimäärä voi pahentaa joidenkin sairauksien oireita. Kaikki lääkkeet eivät sovi yhteen viinin kanssa.
5. Päänsärkyä tanniinista
Jotkut ihmiset saavat päänsärkyä tai migreenin jo tilkasta puna- tai valkoviiniä. Tavallisia päänsäryn aiheuttajia, tanniineja ja rikkiyhdisteitä, on jonkin verran kaikissa viineissä, toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Yliherkkä voi löytää sopivan viinin varovaisesti kokeilemalla.
Asiantuntija: kansanterveystieteen professori
Jussi Kauhanen, Itä-Suomen yliopisto
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2016.
