Nuorten syrjäytymistä tapahtuu kaikkialla. Isoissa kaupungeissa ongelmat kasautuva tietyille alueille, maakuntien syrjäkylillä taas on vaikea saada apua.

Tuoreen arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. He eivät ole peruskoulun jälkeen saaneet uutta opiskelupaikkaa, eivätkä he myöskään ole työelämässä.

Koko maan ongelma

Nuorten syrjäytymisongelma koskee koko Suomea. Syrjäytyneiden osuus nuorista on nelisen prosenttia lähes kaikissa maakunnissa. Maaseudun ja kaupunkien välilläkään ei juuri ole määrällistä eroa. Yksi ero on kuitenkin merkittävä: nuoret saavat parhaiten apua kaupungeissa. Syrjäkylien nuoret saavat syrjäytyä ilman viranomaisten puuttumista. Palveluita ei kerta kaikkiaan ole. Oman ongelmansa aiheuttavat kuntaliitokset, joiden seurauksena kunnan toimintamallit voivat olla työntekijöidenkin mielestä sekavia.

Kuntaliitoksen jälkeen työntekijätkin voivat olla hukassa.

Kaupunkien sisällä syrjäytymisriski vaihtelee paljon alueittain. Erot voivat olla suuria jopa saman kaupunginosan tai lähiön eri osissa. Alueellisen eriytymisen ehkäiseminen ei ole helppoa, mutta se on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä. Negatiivisen leimautumisen kierre johtaa siihen, että huonoksi koetulta alueelta muuttavat pois ne, jotka pystyvät. Alueelle jäävät taas kokevat, ettei heillä ole tasa-arvoisia vaikutusmahdollisuuksia muihin kaupunkilaisiin verrattuna. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maakuntien välillä isot erot

Alla oleva kartta kertoo syrjään jääneiden prosenttiosuuden maakunnittain. Paras tilanne on Pohjanmaan maakunnissa, heikoin taas Kymenlaaksossa, jossa tulokset ovat huonot sekä kotimaista kieltä puhuvien että vieraskielisten nuorten kohdalla. Kotimaista kieltä puhuvilla tilanne on heikko myös Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Vieraskielisten tilanne on heikko myös Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ahvenanmaan suuria lukuja selittää tilastoharha: osa nuorista jatkaa opiskeluja Ruotsin puolella, eikä tieto välttämättä saavuta Suomen viranomaisia.

Lähde: Valtioneuvoston julkaisema Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen (Määttä ja Määttä).

 

Haluatko auttaa?

Jokaisella syrjäytyneellä  on oma tarinansa. Yhteisiä tekijöitä kuitenkin on: koulukiusaaminen, turvallisen aikuisen puuttuminen, päihdeongelmat, työttömyys, masennus. Myös nuorten menestyspaineet ovat kovat, eivätkä kaikki niitä jaksa.

Selviäminen voi olla  pienestä kiinni. Joku saa otteen elämästä nuorisotyöntekijän toimeliaisuuden ansiosta, toinen uuden harrastuksen avulla ja kolmas pääsemällä työelämään. Yksi keino on kuitenkin ylitse muiden: luotettavan ja välittävän ihmisen läsnäolo. Apu, jota jokainen meistä voi tarjota.

Yksi ihminen riittää

Diakonissalaitoksella työskentelevä Valisa Krairiksh kertoo, ettei syrjäytymiskierteen katkaiseminen vaadi aina mahdottomia.

– Usein riittää, että nuorella on yksikin ihminen, johon voi luottaa. Ihminen, joka pysähtyy kuuntelemaan, Valisa toteaa.

Hän toimii koordinaattorina Amigo-hankkeessa, jossa 16–29-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus saada vapaaehtoinen aikuinen ohjaajaksi, mentoriksi.

Hankkeeseen osallistuvilla nuorilla voi olla erilaisia ongelmia, mutta niihin ei juututa. Tärkeämpää on miettiä yhdessä ratkaisuja. Mentorin ei tarvitse virkamiesten tapaan takertua tavoitevaatimuksiin. Hän voi ajatella nuoren elämää kokonaisuutena.

– Mentoritoiminnan pointti on nähdä ihminen ulkokuoren sisällä. Se ulkokuori voi olla sulkeutunut tai näyttää pelottavaltakin, mutta loppujen lopuksi meillä ihmisillä on tosi paljon yhteistä, vaikka tulisimme ihan erilaisista maailmoista.

Haluatko auttaa? Ota yhteyttä Diakonissalaitokseen. vamosnuoret.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla