Jynssään kotia harva se päivä. Siivoan, kun huvittaa. Tykkään järjestää tavarat, mutten jahtaa muruja lattialta. Muun muassa nämä siivoojatyypit paljastuivat tutkimuksessa. Mihin ryhmään sinä kuulut?
Kiva, kun kotona on siistiä, mutta onpas siivoaminen tylsää. Näin tuumaavat useimmat meistä. Huimasti erilaisia sen sijaan olemme siinä, mitä siisteys ja siivoaminen meille tarkoittavat.
Kristiina Puska selvitti pro gradu -tutkielmassaan, miten suomalaiset siivoavat. Hän etsi vastaajia muun muassa etlehti.fi:n kautta ja sai heitä kaikkiaan liki 2 800.
Puska löysi suomalaisista monen eri tyypin siivoojia:
- Ehdottoman puhtauden ja järjestyksen vaalija huolehtii siitä, etta koko koti on joka päivä siisti, pölytön ja tahraton.
- Tilapäisen kaaoksen sietäjä kestää hetkellisesti likaa ja epäjärjestystä, kunhan siivous on muuten säännöllistä.
- Lungi siivooja toimii sen mukaan, millä mielellä on ja miten hänellä on aikaa. Siivoamaan hän ryhtyy vasta, kun epäsiisteys on silmin havaittavaa.
- Siivouksen jaksottaja välttää suursiivousken tarvetta ja siivoaa siksi pienissä erissä, huone kerrallaan.
- Tapaorientoitunut siivooja tarttuu pölyrättiin ja imurin varteen aina siivouspäivänä, vaikkei tarvettaa siivoukselle olisikaan.
- Kokeileva siivooja haluaa kehittää siivoamistaan. Hän hankki ja kokeilee mielellään uusia siivousvälineitä ja -aineita.
- Himosiivooja tykkää siivoamisesta ja suorastaan harrastaa sitä.
- Puhtauden korostajalle siivouksessa on tärkeintä, että kodin tiloissa on siivouksen jälkeen puhdasta.
- Järjestyksen ystävän mielestä kodin siisteys alkaa siitä, että tavarat ovat paikoillaan.
Yhtä siistiä kuin äidillä
Ahkeran perheenäidin ylläpitämästä puhtaasta kodista tuli sodanjälkeisen Suomen ihannemalli. Sen kaikuja on yhä vallalla siivousasenteissa ja -rutiineissa. 2000-luvulla tehdyt tutkimukset osoittavat edelleen etta kodin siivous on lähinnä naisten ja tyttöjen työtä. Tytöt myös vieläkin vievät äidin siivousopit omiin koteihinsa.
Ihmiset haluavat erityisesti, että kotona vallitsee sellainen siisteystaso, jossa itse viihtyy ja perheenjäsenilläkin on mukava olla. Kolmas tärkeä tekijä on lapsuuskodissa vallinnut siisteystaso. Reilu puolet vastaajista kutsuu usein vieraita ja haluaa näyttää kodin siistinä heille. Yhteiskunnassa vallitseva yleinen siisteyskäsitys saa joka toisen tavoittelemaan tiettyä siisteystasoa.
Edelleen ihmiset jakavat siivouksen usein tehtävään ylläpitosiivoukseen ja muutaman kerran vuodessa tehtävään perussiivoukseen. Mutta paljon on myös muuttunut. Esimerkiksi samaa viikkosiivouspäivää noudattaa vain harva, ja yleensä siivotaan silloin, kun on aikaa.
Valtaosa käyttää siivoukseen viikossa 1–4 tuntia. Myönteisimmin siivoushommin suhtautuvat yli 55-vuotiaat ja kielteisimmin 35–44-vuotiaat.
Keittiö ja wc ainakin kuntoon
Keittiörätti heiluu useimmissa kodeissa joka päivä ja tavaroita nostellaan paikoilleen pitkin viikkoa. Vessanpönttö ja käsienpesuallas jynssätään vähintään kerran viikossa. Imurointikin kuuluu enemmistön viikkorutiineihin. Säännöllistä viikkosiivouspäivää ei monellakaan enää ole, vaan kodeissa siivotaan silloin, kun on aikaa.
Enemmistön mielestä joka viikko ei tarvitse pyyhkiä pölyjä eikä pestä lattioita tai kylpyhuonetta.
Siivoustöistä inhotuinta on ikkunanpesu, mutta vain joka sadas vastaaja myönsi, ettei pese ikkunoita koskaan. Enemmän, noin 7–9 prosenttia, on niitä, jotka eivät ikinä tamppaa tai tuuleta mattoja, pyyhi pölyjä hankalista paikosita, kuten lieden takaa ja puhdista ovia niiden koko pinta-alalta.
Ikkunoiden lisäksi lähes kaikki myös puhdistavat lattiakaivot ja järjestävät kaapit ja komerot ainakin joskus.
Lähde: Kristiina Puska, Kodin siivouskäytännöt ja siivoukseen suhtautuminen, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2015
Montako kertaa viikossa siivoat? Millainen sotku ärsyttää eniten? (sukat lattialla vai likaiset ikkunat?)
