Kekkosen näköinen mies, Mauri Tanner, 79: "Kirkko voittaa kapakan"

– Se alkoi työväenopiston puukkokurssista 17 vuotta sitten, Mauri Tanner, 79, kertoo.

Hän ottaa piirongista toistakymmentä puukkoa, kaikki itse tehtyjä. Tavaramerkiksi on muotoutunut tukeva, hieman soukka kahva. Terät Mauri takoo hiiliahjossa Sammatin kesäpaikallaan.

Useimmissa kahvoissa näkyvät visakoivun kauniit vuosilustot. Mauri käyttää myös ebenpuuta ja ruusupuuta, joita hän hankkii matkoilla.

– Madeiran levadavaelluksella otin kaadetun katajanvarren kävelykepikseni. Vartija pysäytti ja käski jättää sen. Sitten äkkäsin, että häneltä puuttui sormi ja näytin omaa peukalontynkääni. Mies otti saman tien sahan ja katkaisi karahkasta toivomani pätkän.

Mauri reissaa paljon sekä kaveriporukassa että naisystävänsä Mirja Vuorisen kanssa. Viime vuonna tuli koluttua yhdeksän maata.

– Viro, Unkari, Kreikka, Jordania, Turkki...

Tänä talvena ovat haaveissa Kap Verde ja Rodos. Historialliset kohteet kiinnostavat, kuten Suomen vanhat ruukit ja kartanot.

– Joku kiertää kirkot ulkoa ja kapakat sisältä. Minä teen päinvastoin, mies naurahtaa.

Ne tekköö, jotka ossoo. Ja ne, jotka ei ossoo, ne neuvoo.

Lähtiessä istahdan eteisen nurkassa olevalle matalalle tukevalle pallille.

– Noitakin olen värkännyt parisenkymmentä.

Nostan jakkaran käteeni. Näen yhdellä silmäyksellä sen olevan ammattireiskan työtä.

Puukkomestarit

Ne tekköö, jotka ossoo. Ja ne, jotka ei ossoo, ne neuvoo, siteeraa Mauri vanhaa kansanviisautta.

– Meillä on viidentoista äijän porukka, joka puuhastelee puukkojen parissa. Kutsumme itseämme puukkoveijareiksi. Verstaalla teemme kahvat ja kotona tupet. Vuotuisissa tapahtumissa vertaillaan töitä.

Fiskarsissa voi mittauttaa taitonsa puukonteon SM-kisoissa 14.–15.5.2016. Mauri voitti kisoissa hopeaa 2009.

Kartanosta linnaan

Nummi-Pusulassa sijaitsevassa Kovelan kartanossa entisajan meininki herää eloon. Siellä on näytillä vanhoja traktoreita ja muita maatalouskoneita. Syksyisin pidetään sadonkorjuunäytöksiä.

Mustion linnan historia kiinnostaa Mauria. Linnan omistaja Hjalmar Linder toi Ranskasta 1900-alussa yhden Suomen ensimmäisistä autoista.

– Kapteeni Rafael Lönnström perusti ennen sotia Raumalle tehtaan, joka valmisti osia tykistölle. Sitten tuotanto siirtyi vesijohtotarvikkeisiin. Näin syntyi nykyinen Oras.

Majakalta toiselle

– Vierailulla Bengtskärin majakalla mietin, miten asukkaat ovat siellä elantonsa hankkineet. Toinen kiinnostava majakka on Helsingin edustan Vallisaari. Sinne pääsee jo opastetuilla retkillä.

Risteilyt Vallisaareen ja Kuninkaansaareen lähtevät Helsingin Kauppatorilta.

Lavalta katsomoon

Tallinnan-reissulla kaveri tokaisi Maurille, että oletpa Kekkosen näköinen mies.

– Niinpä sitten esitin Urhoa Kinaporin palvelukeskuksen Jalopeurat-ryhmän revyyssä.

Teatterissa Mauri käy yhdessä naisystäväni Mirjan kanssa.

Historiaa ja dekkareita

Anssi Ruusuvuoren kaksiosaiseen Puukon historiaan Mauri palaa jatkuvasti.

– Tykkään elämäkerroista. Nyt on menossa Sylvi ja Wäinö Wuolijoesta kertova Silinteri ja silkkihuivi. Se kiinnostaa, koska Erkki Tuomioja on äitinsä puolelta Wuolijoen sukua. Urho Kekkosen vaiheet houkuttavat aina. Viimeksi olen lukenut Juhani Suomen teoksia.

Mauri ahmii suomalaisia dekkareita, suosikki on Seppo Jokinen.

– Televisiosta seuraan historiadokumentteja.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 3/2015. Kulttuurikulkuri-sarjassa kulttuurin suurkuluttajat ympäri Suomen kertovat omista suosikeistaan.