Prahassa saa tuopin eurolla ja kuuden lajin huippuillallisen satasella. Tuliaiseksi käynee ämpärillinen eilisiä munkkeja, 50 euroa.

Perjantai

  • Klo 11: Kinkku on kunkku

    Vanhankaupunginaukio tulvii turisteja. Sekaan vain. Ensin tilataan terassilla ylihintaiset fiilistely­lasilliset korunkauniita taloja ihaillen.
    Kojuissa grillataan tirisevää kansallisherkkua, possua. Grillimestari veistää lautaselle ­muhevat kinkku­siivut. Viereen pusertuu hyvä ­sinappikeko. Olut on ainoa oikea juoma sikamaisen hyvälle huiko­palalle. Koko lystin saa muutamalla eurolla.
    Staromestské námesti.

  • Klo 13: Italiaa pönöttämättä

    Four Seasons -hotelli tunnetaan tyylin tyyssijana. Hotellin italialainen ravintola Allegro hankki taka­vuosina maan ensimmäisen Michelin-tähden.
    Viime vuonna ravintola muutettiin astetta rennommaksi Cotto Crudoksi. Maut ovat yhä ehtaa ­Italiaa, mutta pönötys puuttuu. Pelkkä ­mozzarella-lautanen nostaa tipan silmäkulmaan. Kahden lajin lounaan, 14 €, voi nauttia terassilla Vltavajoen maisemaa ihaillen.
    Cotto Crudo, Four Seasons, Vales­lavinova 2a, puh. +420 221 427 000.

    Cotto Crudo tarjoaa itkettävän ihanan mozzarella-lautasen.

  • Klo 17: Kahvi ja munkkiämpäri

    Café Imperial on Euroopan komeimpia grand caféita. ­
    Se suorastaan loksauttaa leuat auki.
    Art deco -sali on koristeltu lattiasta kattoon keraamisin laatoin, jotka voisivat olla peräisin ottomaani­hallitsijan palatsista. Jyhkeät pylväät korostavat salin majesteettisuutta, mutta sisään ei astuta seiniä tuijottamaan. Julkkiskokki Zdenek Pohlreichin otettua köökin suojelukseensa Imperial on takuuvarma ruokapaikka.
    Hetken mietin talon tarjousta: ämpärillinen eilisiä munkkeja, 50 €. Niitä saisi kuulemma paiskoa koko rahalla henkilökunnan ja muiden munkinhaltijoiden niskaan. Tšekkiläistä mustaa huumoria? Tilaan espresson, 2 €.
    Cafe Imperial, Na Porící 15, puh. +420 246 011 440.
    www.cafeimperial.cz

    Cafe Imperial loistaa kuin sulttaanin hovi.

  • Klo 20: Taivaan mannaa

    Tšekinmaan kiinnostavimman illallisen saa Josefovin juutalais­kaupunginosasta. Samaa mieltä on myös kaikkitietävä Michelin, joka lätkäisi La Dégustation Bohême Bourgeoise -ravintolalle tähden vuonna 2012.
    Parkkeeraan keittiön eteen pikkupöytään seuraamaan luomis­työtä. Keittiömestari Oldrich Sahajdak kehittää tšekkiläisistä ­raaka-aineista kiehtovia ja yllättäviä makuyhdistelmiä.
    Yhdentoista lajin illallisella suuni ottaa tuntumaa parsan ja ­raparperin, karamellisoidun kanan ja mannasuurimoiden sekä ­paistetun kotijuuston ja appelsiinin ­liitosta.
    Hämärässä, pelkistetyssä salissa ei jäykistellä. Maku­seikkailu ­etenee rennoin rantein. Lysti on prahalaisittain hinta­va – viineineen liki 200 euroa nupilta – mutta sitäkin palkitsevampi.
    La Dégustation Bohême Bourgeoise, Hastalská 18, puh. +420 222 311 234. www.ladegustation.cz

    Strahovin luostari­panimon suosikki on kruunattu vaahdolla.

Lauantai

  • Klo 10: Kafkaa kakistelematta

    Prahan tunnetuin kynäniekka Franz Kafka ( 1883–1924 ) oli kahviloiden suurkuluttaja. Hänen kantapaikkansa oli vuonna 1902 avattu Cafe Louvre.
    Kauniista ikkunoista tulvii valo. Ehkä se kirkasti sopivasti Kafkan synkkiä mietteitä, tai sitten mies vain halusi pyöriä Prahan vilkkaissa kirjailijaseurapiireissä. Henkevä tunnelma on tallella, kahvi makoisaa ja sacher sulaa suussa, lasku 4 €.
    Kafkan mukaan on nimetty kuppila jos toinenkin. Paras kafkattomista Kafka-kuppiloista on moderni ja velmusti sisustettu Cafe Franz Kafka. Henkevää lukemista kupposen ­kaveriksi voi hakea seinänaapurin Kafka-kaupasta.
    Cafe Louvre, Národni 22. www.cafelouvre.cz
    Cafe Franz Kafka, Široká 12.

    Lue myös: Nämä ovat Euroopan joulukaupungit top 6

  • Klo 13: Pullo ja punamullo

    Prahan vanhakaupunki on holvikellareiden ihmemaa. Se ­tiedetään myös vuosikymmenen toimineessa Le ­Terroirissa, jonka 1300-luvun upeat tiiliholvit on kunnostettu ­korunoita ­säästämättä.
    Pääosassa ovat Jan Puncocharin herkut Ranskan ja Tšekin keittiöiden parhaine puolineen, viinikellaria unohtamatta.
    Punamullo mustekalan musteessa on ilo suulle ja silmälle. Puncochar onnistuu myös tšekkien rakastamassa ankassa, jota useimmat paikat tarjoavat kuivana käkkyränä. Kolmen lajin lounaassa, 44 €, hinta-laatusuhde on kohdallaan.
    Le Terroir, Vejdova 1, puh. +420 602 889 118.
    www.leterroir.cz

  • Klo 17: Hakkapeliitta suosittelee

    Ylämäki Mala Stranan kukkuloille jatkuu ja jatkuu. ­Patikointi palkitaan: perillä odottavat Strahovin luostaripanimon mallas­herkut, joita munkit ovat valmistaneet 1300-luvulta lähtien. Prahassa 1600-luvulla mellastaneet ruotsalais-­suomalaiset hakkapeliitat majoittuivat – aivan yllättäen – luostarin tiloihin, missä nestehuolto pelasi.
    Nykyinen panimopubi avattiin vuonna 2000. Pyhä Norbert on luostarin tunnetuin olut, täyteläinen, mukavasti maltainen amber. Tuopillinen maksaa noin euron.
    Mala Stranan kukkuloilla sijaitsee myös olutväen rakastama U Černého Vola, jonka valkeaksi kalkittujen holvikaarien alla kello raksuttaa pikavauhtia vuosisatoja taaksepäin.
    Klasterni Pivovar Strahov, Strahovske nádvori 301. www.klasterni-pivovar.cz
    U Černého Vola, Loretánske náměsti 107/1.

  • Klo 20: Teurastaja tyrmää

    Paul Day huhki vielä kymmenen vuotta sitten Englannin Stratfordissa teurastaja-lihakauppiaana. Rakkaus toi Prahaan, jossa mies huomasi puutteen: ei ollut lähiruokaa ­tarjoavaa boheemia kulmakuppilaa. Syntyi Sansho.
    Pikkuravintola tarjoaa modernia aasialaista ruokaa, ­hieman kuin Helsingin Farang. Kaikki perustuu siihen, mitä ­keittiö tuoreena saa. Laatuun voi luottaa, luomua ja lähiruokaa on.
    Kuuden lajin illallinen noin 100 €, lounas alle 30 €. Isäntä pitää huolen, ettei kukaan unohdu nurkkaan mököttämään.
    Sansho, Petrská 25, puh. +420 222 317 425.
    www.sansho.cz

Sunnuntai

  • Klo 12: Lihan nimeen

    Vuonna 2012 aloittaneen liharuokiin erikoistuneen Čestrin väki on tehnyt hyvät oppimatkat Lontoon St Johnin ja Hixin kaltaisiin lihatemppeleihin.
    Esikuviensa mukaisesti Čestrin ­keittiössä pannaan koko ruho paloiksi ja kaikesta kokataan ruokaa. Nauta on alkuperäisrotua edustavaa ­piebaldin karjaa, possu musta-valkoista přesticea. Pihvilihaa raakakypsytetään 40–60 vuorokautta.
    Ruokalista kiihdyttää kuolan ­eritystä. Perinteinen talián-­makkara ­tarjotaan siivuina lihaliemen ja pipar­juuri­vaahdon kera. Paprikainen naudan­niskapata on ehtaa mummolaa.
    Lopulta pääsen asiaan, kun ­marmoroitunut entrecôte nostetaan grillin hehkusta tryffelisen périgord-kastikkeen ja rapeiden ranskalaisten seuraan. 700 gramman pihvi, 50 €. Čestr löytyy hieman piilosta Kansallismuseon modernin osan takapuolelta.
    Čestr, Legerova 75, puh. +420 222 727 851. cestr.ambi.cz

    Čestrissa osataan nauttia liharuoasta.

Sinikka Saastamoisen lapset puolisoineen ja lapsineen vuokraavat joka jouluksi mökin, johon mahtuu koko heimo.

1960-luvulla pohjoiskarjalainen Sinikka Saastamoinen jäi leskeksi neljän alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Lisäksi hän odotti viidettä.

– Perhe hitsautui yhteen niin tiukasti, että aikuiset lapset perheineen haluavat vieläkin viettää joulut yhdessä, kertoo Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Sinikan ainoan pojan Maurin vaimo.

Miniä ja vävyt ovat sopeutuneet perinteeseen.

– Aiemmin menimme kaikki – puolisot, lapset ja lastenlapset – anopin luo, mutta nyt haluamme, että hän saa helpon joulun. Kahdeksankymppisen mummon koko joulukuu ei saa mennä keittiössä.

Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.
Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.

Pinja koristelee kuusta.
Pinja koristelee kuusta.

Joka jouluksi suku vuokraa mökin, yleensä eri paikasta. Viime vuonna valinta oli Simpelejärvi, jonka rannalla olevaan mökkiin mahtui koko 20 hengen seurue.

Joulunviettoon tulevat Maurin ja Maija-Liisan lisäksi heidän lapsensa Jesperi, 27, ja Suvetar, 22, sekä Maurin sisarukset lapsineen. Maurin sisar Pirjo ja hänen miehensä Pentti Sahlman ajavat vuokramökille Vantaalta. Sinikan esikoistytär Eija ja hänen puolisonsa Pauli Purmonen tulevat Joensuusta, samoin tytär Tarja ja Heino Hämäläinen poikansa Severin kanssa. Tytär Heli tulee joulunviettoon Tampereelta miehensä Keijo Karjulan ja lastensa Jonnen, Pinjan ja Elmerin kanssa.

– Parasta on yhdessäolo. Tuntuu hyvältä päivittää kuulumiset ilman kiirettä. Jokainen tuo jotain jouluruokaa. Esimerkiksi Mauri tekee sinapin, minä jälkiruuan. Tarja on koristelemisen mestari, hän tuo kukat, viimeksi upeat jouluruusut, Maija-Liisa sanoo.

Pirjo ottaa rennosti.
Pirjo ottaa rennosti.

Kodassa paistetaan makkaraa.
Kodassa paistetaan makkaraa.

Näkymä Parikkalan mökin ikkunasta pysäytti.

– Istuin sohvalla ja vain katselin, järvi tuli kuin syliin. Jää oli kaunista, vaikka sen päällä oli muutama sentti vettä. Kastelimme siinä varpaat saunan jälkeen, Maija-Liisa kertoo.

Suvun ohjelmaan kuuluu jouluna herkuttelu, saunominen, ulkoilu ja Trivial Pursuit -peli. Viimeksi sitkeimmät pelasivat aamuneljään.

– Sen jälkeen nukuimme hyvin.

Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.
Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.

Jouluaamuna mummo heräsi keittämään puuron, ja puolen päivän jälkeen koko seurue lähti ulos.

– Oli ihana nähdä, kun mummo käveli nuorten kanssa käsikoukkua ja nautti siitä, että kaikki ovat koolla.

Huvila.net > Loikonsaari 3


Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.
Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.

Ruotsin Lapista ei löydä joulupukkia, mutta hurjia rinteitä senkin edestä. Keltanokka lähti testaamaan, miten pääsee alas Riksgränseniä ja Björklideniä.

Opashan on hullu!

Olen saapunut vasta tunti sitten Ruotsin Lappiin, marssinut saman tien suksivuokraamoon, ährännyt vaivalloisesti massiiviset laskettelumonot jalkaan ja kuunnellut huolestuneena miniluentoa lumivyöryn vaaroista. Ja nyt pitäisi seurata lasketteluopasta vielä kilometri ylämäkeen kohti tunturin huippua.

Olen näännyksissä, hikinorot valuvat poskilla. Ihan kuin noutajan kalsa kosketus tuntuisi olkapäillä.

Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.
Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.

Matkaa on tehty jo puoli tuntia, ylämäkeen luonnollisesti. Björklidenin laskettelukeskus näkyy alhaalla pienenä. Horisontissa siintävät Norjan tunturit ja jossain niiden takana Atlantti. Jalassani on karvapohjaiset sukset. Ne eivät lipsu senttiäkään. Eivätkä kyllä luistakaan. Niillä vain tampataan matkaa ylämäkeen.

– Mika, sinä pystyt tähän. Ajattele, miten hienot maisemat ylhäällä odottavat. Sitten laskettelemme pitkin neitseellisiä lumia alas laaksoon. Det är kul! tsemppaa opas Kim Bergsten.

Mihin olen joutunut?

Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.
Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.

Sisulla huipulle

Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran 15-vuotiaana Jyväskylän Laajavuoressa. Alku oli vauhdikas, syöksyin pipo silmillä rinteen suoraan alas. En osannut oudoilla suksilla kurvata, kun en tullut keneltäkään kysyneeksi, miten se tapahtuu. Vauhdin sain pysähtymään juuri ennen parkkipaikkaa.

Sen jälkeen eksyin mäkeen satunnaisesti, keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Rinteessä oli joka kerta kivaa, mutta laskettelupuremaa en koskaan saanut. Ehkä Suomen rinteet olivat liian vaatimattomia tällaiselle Laajavuoren veteraanille.

Sitten ystäväni houkutteli testaamaan "vähän kovempaa kamaa", Ruotsin Lapin tuntureita. Ruotsihan on suomalaiselle kuin Amerikka. Siellä kaikki on hienompaa ja suurempaa, niin tunturitkin. Ruotsin Åre tunnetaan pikku-Alppeina, sillä sen korkein huippu Åreskutan yltää yli 1400 metriin. Rinteet ovat kilometrien pituisia. Suomen laskettelukeskuksissa moisista lukemista vain unelmoidaan.

Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.
Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.

Vierekkäin sijaitsevissa Björklidenissä ja Riksgränsenissa tunturit kohoavat reiluun kilometriin. Niiden luonnonrinteet sopivat monipuoliseen lasketteluun kuin valetut.

Bergsten on päässyt tunturin laelle ja jatkaa tsemppaamista. Ammattilaiselle kapuaminen on niin helppoa. Määränpää häämöttää, tamppaan karvapohjasuksiani rinnettä vimmaisesti ylös suomalaisella sisulla.

Det är kul! Det måste vara kul!

Lopulta pääsen perille. Viisikymppisen kunto voisi olla kovempikin, mutta olen yhä elossa.

Hiihtopummin tunnustukset

Bergsten auttaa irrottamaan karvapohjat suksista. Vedän keuhkot täyteen tunturi-ilmaa ja annan katseeni nuolla horisonttia. Olen kilometrin lähempänä taivasta kuin tunti sitten suksivuokraamossa. Olo on juhlallinen. Alan ymmärtää, miksi joskus pitää kärsiä, että voi nauttia.

Bergsten kaataa kuksaan kahvia.

– Olen ollut neljä vuotta Björklidenissä ja Riksgränsenissä lasketteluoppaana. Nuorena elin hiihtopummina Ranskan Chamonix'ssa. Siellä aloin myös vuorikiipeillä, ja se on suurin intohimoni. Laskettelu tulee kakkosena. Nytkin jatkaisin mieluiten matkaa aina vain ylöspäin, Bergsten tarinoi kahvitauollamme.

Täällä vartioin minä!
Täällä vartioin minä!

Näkemykseni vain vahvistuu: mieshän on umpihullu.

Huipulla tuulee. Kahvin lämmittävä vaikutus hupenee. On aika miettiä paluuta alas. Bergstenilla on suunnitelma. Seuraamme mestaria jyrkän rinteen reunaan. Rinne ei ole pitkä, mutta korkeusero nostaa hikikarpalot taas pintaan.

– Tässä on paljon pehmeää lunta, kuin höyhenillä laskisi. Seuraa vain minua, tee pitkiä nautinnollisia kaarroksia, nauti joka hetkestä, Bergsten sanoo ja lähtee.

Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.
Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.

Kuperkeikkoja pumpulissa

Bergsten pöllyttää tyylikkäästi lunta kaarrellessaan. Pian hän on rinteen alaosassa odottamassa meitä muita.

Olen ryhmämme keltanokka, muut ovat kokeneita laskettelijoita ja laskevat perässä leikitellen, kaiketi nautiskellen. Lähden liikkeelle. Luonnonrinteessä, vasta sataneessa pumpulilumessa laskeminen tuntuu erikoiselta. Lumi upottaa, vauhti kiihtyy hitaasti. Mutta se kiihtyy.

Tulee kaarroksen aika. Sukset eivät tahdo totella. Käännyn puolittain ja heitän kuperkeikan. Rämmin pystyyn. Sama toistuu seuraavassa mutkassa. Ja sitä seuraavassa.

Alas ehtineet hymyilevät hyväntahtoisesti. Onneksi rinteessä on niin paljon lunta, että kuperkeikkailu ei vammauta, mitä nyt vähän henkisesti.

– Onnittelut, Mika, selvisit. Se oli päivän haastavin osuus. Nyt pidetään hauskaa, Bergsten lupaa.

Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.
Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.

Rinne jatkuu loivahkona, ja löydän oman tapani kääntyä upottavassa lumessa. Tuuli suhisee korvissa, laakso lähenee ja talot muuttuvat näkökentässä isommiksi. Mäkeä riittää. Laskettelu kysyy reisilihaksia.

Pidän välillä taukoja ja ihailen arktisen luonnon kauneutta. Olen jo hyljännyt ajatuksen pysyä muiden matkassa. Hiljaa hyvä tulee, alas pääsee kaikilla nopeuksilla.

Lasken hotelli Fjälletin pihaan suksitelineen luo. Pian istun hotellin aulassa, ja takkatuli loimottaa. Kylmä huurteinen tuoksuu edessäni.

Reidet tutisevat, mutta nautin maisemasta Lapporteniin, Lapin porttiin. Näyttää kuin kuu olisi aikojen alkuhämärässä hipaissut Maata ja vienyt puolipallon muotoisen palan tuntureita mennessään.

Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.
Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.

Vihdoin vohvelia

Hotellin edessä odottaa hytillinen telavaunu. Se täyttyy matkustajista ja lähtee Låktatjåkkon tunturiasemalle 1228 metrin korkeuteen.

Alhaalla aurinko paistaa, mutta perillä odottaa vaakasuoraan viuhuva hyytävä tuuli ja lumimyräkkä. Lapin luonto luo Ruotsissakin outoa taikaa.

Puikahdan kohti mustaseinäistä hirsitaloa. Sisällä odottaa maailman pohjoisin vohvelikahvila. Käyn pirttipöytään, riisun toppatakkini ja tartun vohveliin.

Olen laskettelu-urani huipulla, kukkulan kuningas. Mietin jo tulevaa Åren-retkeä. Pohjoismaiden pisimmät rinteet vain naurattavat Björklidenin veteraania.

Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.
Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.

Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.
Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 6/2016.

Laskettelukeskukset

  • Riksgränsenin ja Björklidenin laskettelukeskukset sijaitsevat vierekkäin Kiirunasta kaakkoon lähellä Norjan rajaa, Napapiiriltä 200 kilometriä pohjoiseen. Molemmat tunnetaan hyvistä off-piste-laskuista eli vapaalaskuista rakentamattomilla luonnonlumisilla rinteillä.
  • Björklidenissä on 23 rinnettä ja viisi hissiä. Kittelsdalsin hissi vie korkeimmalle, 1100 metriin. Riksgränsenissä löytyy 15 rinnettä, 6 hissiä ja liki rajattomasti vapaalaskurinteitä. 

Näin pääset perille

  • Helsingistä Tukholman kautta lento Kiirunaan, mistä matkaa perille valtatietä E10 on noin 130 kilometriä. Lentoaika Helsinki-Kiiruna 2,5 tuntia. Kentältä on bussiyhteys laskettelukeskuksiin, 30 e/suunta. Bussi kulkee usein myös Björklidenin ja Riksgränsenin välillä.
  • Kiirettömille sopii juna Tukholmasta Riksgränseniin, matka-aika 18 tuntia.
  • Norjan Narvikin lentokentälle on Riksgränsenistä vain 40 kilometriä, mutta bussiyhteyttä kentältä Ruotsin puolelle ei ole. Ruotsin ja Norjan välinen tie on joskus lumimyrskyn takia päiviä poikki. Oulusta maantietä pitkin Riksgänseniin on 620 kilometriä.
  • Helikopterilla? Arctic Elementsin järjestämillä räätälöidyillä 1-7 päivän Heliski-retkillä kokeneet laskettelijat viedään helikopterilla laskemaan neitseellisille puuterilumille vuoristoon, kuten yli 2 000-metriselle, jyrkkärinteiselle Kebnekaiselle. 

SOS

  • Merkitsemättömillä luonnonrinteillä on lumivyöryvaara. Suksivuokraamoista saa pakollisena lisävarusteena repun, jossa on muun muassa lähetin ja lumilapio. Suksivuokraamojen henkilökunta ja laskettelunopettajat opastavat, miten toimia lumivyöryssä.
  • Laskettelussa voi loukkaantua kaatuessaan. Kannattaa varmistaa ennen matkaa, että vakuutukset ovat voimassa. Kypärä on tärkeä turvavaruste.
  • Ruotsin hätänumero on 112.

Sää

  • Talvisesonki alkaa helmikuussa, kun keli muuttuu epävarmasta aurinkoiseksi. Rinteissä riittää lunta toukokuun puoliväliin. Silloin päivälämpötilat ovat reilusti plussalla, mutta yöt edelleen kylmiä. Säätilan vaihtelut ovat tuntureilla nopeita, mikä kannattaa ottaa huomioon varustevalinnoissa.

Majoitus

  • Riksgränsenissä laskettelukeskuksen sydän on suuri Hotell Riksgränsen, jonka huonevalikoima on laaja himolaskettelijan koppero hyteistä perhesviitteihin. Perhehotelli Meteorologen Ski Lodge tarjoaa personnallista luksusmajoitusta.
  • Björklidenissa majoitustilaa tarjoaa hotelli Fjället 1-4 hengen huoneissa ja lomamökeissä. Todellista huippumajoitusta tarjoaa pieni Låktatjåkkan tunturihotelli 1228 metyrin korkeudessa.