Vesiin kertyvä mikromuovi on ekologinen aikapommi.

Valtamerissä kelluvat valtavat muoviroskalautat ovat muoviongelman näkyvin todiste. Vähintään yhtä iso ongelma on kuitenkin luontoon päätyvä mikromuovi. Sillä tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia.

Mikromuovia on jo järvissäkin

Mikromuovia päätyy luontoon kahta reittiä. Esimerkiksi kosmetiikan sisältämät muovirakeet ovat jo valmiiksi pikkuriikkisiä ja kulkeutuvat veden mukana helposti luontoon. Isompi osa mikromuovista syntyy kuitenkin muovin hajotessa. Auringon haurastama juomapullo jauhautuu vedessä melko nopeasti mikromuoviksi. Lisäksi pientä muovimujua irtoaa esimerkiksi tekokuituvaatteista ja autonrenkaista.

Muovipullo jauhautuu nopeasti mikromuoviksi.

Mikromuovin määrä Itämeressä ei ole vielä hälyttävän suuri. Huolestuttavaa sen sijaan on, että mikromuovia on havaittu jo Suomen järvissäkin.

Muovi kertyy ravintoon

Ongelmallista mikromuoveissa on se, että ne kulkeutuvat ajan myötä vesistöihin. Siellä ne päätyvät muun muassa kalojen ja äyriäisten ruuaksi.

Ravintoketjun edetessä mikromuovin määrä ravinnossa kasvaa koko ajan. Sen takia suurimmat haitat mikromuoveista aiheutuvat isoille merinisäkkäille ja petoeläimille. Vaikka mikromuovien terveyshaittoja on tutkittu vasta vähän, selvää on, että ihminenkään ei ole turvassa ongelmalta.

Ikuinen ongelma

  • Muovi on halpa ja monikäyttöinen materiaali. Sen takia sitä valmistetaan vuosittain valtavia määriä. Tähän mennessä muovia on valmistettu arviolta kaikkiaan noin 8,5 miljardia tonnia – siis 8 500 000 000 000 kiloa.
  • 80 prosenttia tuosta muovimäärästä on päätynyt kaatopaikoille tai luontoon. Jokaista maailman asukasta kohden luonnossa muhii melkein tuhat kiloa muovijätettä.
  • Koska muovi hajoaa luonnossa hyvin hitaasti, jos ollenkaan, ongelma ulottuu tuhansien vuosien päähän.
  • Pelkästään Euroopassa tuotetaan vuosittain 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta vain alle kolmannes kerätään kierrätykseen.
  • Suomalaiset käyttävät asukasta kohden 86 kiloa muovia vuodessa. Saman verran kuin keskiverto suomalaismies painaa.

Tiesitkö?

Suomessa rakentamisen ja pakkauksien osuus on kumpikin 25 % kaikesta käytetystä muovista.

Lähde: Ympäristöministeriö