Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.

Helsinkiläinen Minerva Krohn, 49, vuokraa asuntoaan Airbnb-majoituspalvelun kautta ympäri maailmaa saapuville matkailijoille. Kokemukset ovat olleet hyviä. 

Minerva Krohn, 49:

"Olen vuokrannut Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevaa 87 neliön asuntoani Airbnb:n kautta noin puolitoista vuotta.

Ajatus syttyi yksittäisestä tapauksesta. Sisareni anopin sisko tuli Ruotsista sukujuhliin, ja annoin kotini hänen käyttöönsä. Itse menin itse muualle yöksi. Airbnb löi siihen aikaan läpi Suomessa, ja koska minulla oli hyviä kokemuksia kodinvaihdoista, ajattelin koettaa systeemiä. Siinä nousevat esiin samat asiat kuin kodinvaihdoissa: luottamus ja tarkka sopiminen asumisen käytännöistä.

Viimeisen puolen vuoden aikana minulla on ollut vuokralaisia kymmenkunta kertaa, ja tuleva kesä vaikuttaa vilkkaalta.

"Ihmiset ovat luotettavia"

Koska asun yksin, voin päättää itse vuokraamisen ajankohdasta. Yhden ihmisen on helppo siirtyä muualle. Vuokraan asuntoani paitsi loma-aikoina, myös silloin, kun olen itse kaupungissa. Silloin voin yöpyä sisareni luona.

En piilottele tavaroita enkä sulje niitä kassakaappiin. Minulla ei ole esimerkiksi arvokkaita koruja. Tavallisen kodin käyttöesineet ovat halpoja, joten ei haittaa, jos jotakin menee rikki. Ehkä olen tyhmänrohkea, mutta kokemukseni mukaan ihmiset ovat luotettavia eivätkä tuhoa paikkoja.

Olen huvittuneena huomannut, että vaikka siivoan ennen vieraiden tuloa, kotini on vielä siistimpi heidän lähdettyään. Lakanat täytyy tietenkin pestä.

Airbnb:ssa pitää toki katsoa, kenelle vuokraa, mutta minulle ei ole tullut epäilyttäviä pyyntöjä. Ainoa vähän huonompi kokemus oli kaksi nuorta miestä, jotka tekivät lähtöä vielä iltapäivällä kotiin tullessani, vaikka olimme sopineet toisin. He olivat varmaan pelanneet nettipokeria koko yön, koska unohtivat jälkeensä alan oppaan.

"Hyvä tapa tienata"

Vuokra-aikani on vaihdellut yhdestä yöstä viikkoon. Vierailta on tullut enimmäkseen Euroopasta, mutta myös esimerkiksi USA:sta ja Etelä-Koreasta. Mieleen jäivät kaksi viisikymppistä it-alan ammattilaista Seattlesta. He tulivat Helsinkiin metallimusiikin Tuska-festivaalille kuuntelemaan "kunnon bändejä, joita ei kotipuolessa näe".

Monet vieraani ovat olleet Skandinavian tai Baltian kiertomatkalla, joko menossa Tukholmasta Pietariin tai Tallinnaan - tai päinvastoin. He ovat varmaan valinneet minun kotini osin siksi, että se sijaitsee lähellä laivarantaa.

"Joustan tulo- ja lähtöajoissa."

Airbnb-majoittaminen on hyvä tapa tienata. Säästän rahaa Yhdysvaltain-matkaan, jonka aion tehdä sisareni ja hänen perheensä kanssa. Meitä on seitsemän, joten lisätienestiä tarvitaan.

Pidän vuokran kohtuullisena ja olen joustava tulo- ja lähtöaikojen suhteen. Joku voi tulla oven taakse aamukahdeksalta suoraan kentältä. Hotelliin ei pääse ennen kuin kello 14. Vieraani voi myös lähteä vaikka vasta illansuussa.

Toiminnassa on myös vahva sosiaalinen puoli. Tapaan mielelläni uusia ihmisiä, kuuntelen heidän kokemuksiaan ja annan heille neuvoja ja vinkkejä. Kyselen aina, miksi he tulevat Suomeen. Sehän meitä suomalaisia kiinnostaa.

"Kannattaa itsekin käyttää Airbnb-majoitusta"

Jos haluaa aloittaa majoittamisen Airbnb:n kautta, kannattaa pyytää neuvoa kokeneemmilta. Palvelua on periaatteessa helppo käyttää, mutta siinä on omat niksinsä.

Ei esimerkiksi kannata suostua Airbnb:n ehdottamaan pikavarausjärjestelmään. Sen valitessaan joutuu jatkuvasti vahtimaan tilannettaan. Tosin ilmoituksen näkyvyys paranisi.

Majoittajan kannattaa itsekin käyttää Airbnb-majoitusta. Silloin näkee homman molemmat puolet ja huomaa, mitä itse vaatii majoittajalta ja mitä arvostaa. Itse olen käyttänyt Airbnb-majoitusta muun muassa Tallinnassa, Kroatiassa ja Montenegrossa.

Aion ehdottomasti jatkaa toimintaa. Haluan jakaa vieraanvaraisuutta, jota olen itse kohdannut majoittujana."

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.