Kuvat Manu Tuppurainen
Kuvat Manu Tuppurainen

Suomen markkinoille ilmestyi autouutuus, jonka kilpailuvaltiksi kerrotaan halpa hinta. Kannattaako tämä ostaa eläkevuosiksi?

Eteläkorealainen SsangYong on tuore tulokas Suomen automarkkinoilla. Merkki on kuitenkin ehtinyt valmistaa autoja vuodesta 1954, ja koeajetun Korando-mallin tuotantokin alkoi jo vuonna 1983. Nyt myynnissä on Korandon kolmas sukupolvi, joka esiteltiin maailmalla vuonna 2010.

Tilat

Korando on tyypillisen keskikokoisen katumaasturin mitoissa. Se tarkoittaa yleensä sitä, että eteen saadaan kunnon tilat, mutta takapenkillä vähän ahtaampaa. Tällainen tilanne on Korandossakin.

Kuskin paikalla tunnelma on kuin lentokoneen ohjaamossa istuisi. Kojelaudan kaarevat muodot ja erilaisten nappuloiden moderni ulkonäkö tekevät kokonaisuudesta persoonallisen. Ajoasennosta saa hyvän ratin ja penkin reilujen säätöjen ansiosta.

Korando ansaitsee erityiskiitokset hiljaisesta matkustamosta. Sekä moottorin murinat että rengasmelu on saatu vaimennettua miellyttävästi.

Takapenkin selkänoja on lähes tasainen, joten keskipaikallakin on tavallista parempi istua. Useinhan reunapaikkojen selkänojat on muotoiltu sen verran kaarevasti, että keskimmäisen matkustajan olo on hiukan tukala. Korandon takapenkin istuinosa on valitettavan matalalla, ja sen takia penkillä istutaan polvet koukussa.

Tavaratila on reilun kokoinen ja selkeän muotoinen. Pohjan alla on erillinen lokerikko, jossa voi kuljettaa pikkutavaroita. 

Lue lisää: Skoda Fabian takakontin koko mykistää.

Turvallisuus

Korandossa on periaatteessa kaikki kunnossa: ajonvakautusjärjestelmä löytyy, samoin turvatyynyjä etu- ja takamatkustajille sekä isofix-kiinnikkeet lastenistuimille. Neliveto helpottaa ajamista hankalissa ajo-olosuhteissa, ja automaattivaihteiston ansiosta kuski voi keskittyä paremmin liikenteen seuraamiseen.

Pari asiaa kaipaisi kuitenkin parannettavaa. Ajovalojen teho ei ole kovin kummoinen. Lisäksi Korandoon ei saa edes lisärahalla ksenonvaloja. Vielä isompi ongelma on se, että auton jarrut toimivat verraten huonosti. Jo ensimmäinen jarrutus paljastaa, että jarrupoljinta pitää survoa reilusti ennen kuin vauhti alkaa hidastua. Ja vaikka poljinta kuinka painaisi, vaatii Korandon pysähtyminen tavallista enemmän aikaa. Auton pysähtymismatkaksi sadan kilometrin vauhdista on mitattu 50 metriä, kun nykyautot stoppaavat yleensä noin 40 metrissä.

Talous

SsangYongin kilpailuvaltiksi kerrotaan tavallista edullisempi hinta. Korando onkin kilpailijoitaan jonkin verran edullisempi, mutta koeajetun version hinta nousee silti melko korkeaksi, sillä automaattivaihteiston ja dieselmoottorin saa vain yhdessä parhaan varustetason kanssa. Auton hinta on tällöin yli 35 000 euroa. Metalliväri ja nahkaverhoilu nostavat koeajoauton hintaa vielä entisestään.

On jokaisen oma asia arvioida, voiko 35 000 euron autoa pitää edullisena. Tuossa hintaluokassa valinnanvaraa on kuitenkin niin paljon, että kilpailu on väkisin kovaa.

Lue lisää: Etkö kehtaa ajaa maasturilla?

Automaattivaihteisto nostaa kulutuslukemia. Virallinen keskikulutus on 7,3 litraa dieseliä sadalla, mutta käytännössä polttoainetta kuluu tuotakin enemmän. Hiilidioksidipäästöt ovat nykymittapuulla suuret, 194 grammaa kilometrillä. Se taas nostaa autoveron määrää.

Tekniikka

Koeajossa oli malliston huipulle sijoittuva versio, jossa on kaksilitrainen dieselmoottori. Hevosvoimia dieselmallissa on 149 ja vääntöä mukavat 360 newtonmetriä. Voima ei siis lopu heti kesken. Sen ansiosta autolla saa hinata jopa 2000 kiloa painavaa peräkärryä tai asuntovaunua. Moottorista on olemassa tuotakin tehokkaampi versio, mutta sitä ei ainakaan tällä hetkellä Suomeen tuoda.

Lue lisää: Riittäisikö pienempikin moottori?

Auto on normaalitilanteessa etuvetoinen, mutta liukkaalla auto muuttuu nelivetoiseksi. Tarvittaessa nelivedon voi lukita päälle. Kun maavaraakin on 18 senttiä, pärjää Korandolla keskivertoa hankalammissa olosuhteissa – ominaisuus jota moni mökkeilijä voi arvostaa.

Lue lisää: Vuoden auto on mökkeilijän kaveri.

SsangYong Korando D20 AWD 6AT QUARTZ

LUKUJEN VALOSSA

Mitat (mm): pituus 4410, leveys 1830, korkeus 1675, akseliväli 2650, raideleveys edessä 1573, takana 1558, maavara 180. Kääntöympyrä 10,8 m.
Painot (kg): omamassa 1747, kantavuus 513, perävaunu jarruin 2000 ja jarruitta 750.
Tavaratila (l): 486, laajennettuna 1312.
Moottori: iskutilavuus 1998 cm³, teho 110 kW (149 hv)/3400–4000 r/min, vääntö 360 Nm/1500–2800 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 9,2 sekuntia, huippunopeus 180 km/h.
Kulutus: 7,3 l/100 km, diesel.
Hiilidioksidipäästöt: 194 g/km.
Hinta: 35 390 euroa (hinta lisävarustein 37 236 e)

ARVIO

SsangYong Korando on monia kilpailijoitaan edullisempi auto, vaikka koeajetun auton hinta nouseekin korkeaksi. Tuhti moottori, neliveto ja reilu maavara ovat auton parhaita puolia. Jarruissa ja valoissa taas olisi parannettavaa.

PLUSSAT

Matkustamon hiljaisuus
Vetokyky

MIINUKSET

Kulutus ja hiilidioksidipäästöt
Jarrujen toiminta

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti
Vaivaisakka

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Kun töihin ei pysty, eikä työkyvyttömyyseläkettä makseta: sairastunut on kuin puun ja kuoren välissä. Mistä saada toimeentulo? Voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon, toimeentulotuki on mahdollinen ehkä vasta silloin kun pankkitili vetelee viimeisiään. Työkyvyttömyyseläke on kuin "punainen vaate" eläkeyhtiolle. Sitä ei makseta. Ollaanko palaamassa entiseen aikaan, jolloin teit töitä minkä jaksoit ja elit omaisten "siivellä"? Meillä on työkyvyttömyyseläkelaki, joka turvaa osaltaan...
Lue kommentti