Maistuuko ruoka aamulla? Vai kuulutko heihin, jotka syövät vasta keskipäivällä? Päivän ensimmäistä ateriasta on monia käsityksiä.

Joillekin aamiainen tarkoittaa isoa munakasta kodin keittiössä kaikessa rauhassa, toisille taas kahvikuppia kiireessä työmatkalla.

Sitten on heitä, jotka jättävät aamupalan kokonaan väliin.

Mutta miten nämä aamiaistavat vaikuttavat jaksamiseemme, käyttäytymiseemme ja ruokahaluumme päivän aikana? Uusimmissa tutkimuksissa on selvitetty isoja, eniten käytettyjä aamupalamyyttejä.

Katso, mikä on totta ja mikä tarua rakkaasta ja vihatusta aamupalasta.

  1. Myytti: Aamiainen on elintärkeä ateria laihtumisen kannalta

    Totuus: Aamuruokailulla ei ole suoraa vaikutusta kilojen pudottamiseen.

    Aamiaisen hylkääminen aiheuttaa lihavuutta. Tätä ”tietoa” on toitotettu jo kauan, mutta se on osoitettu nyt vääräksi monessa tutkimuksessa.
    American Journal of Clinical Nutrition -julkaisu kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan ei ole väliä, syövätkö laihduttajat aamupalan vai jättävätkö he sen väliin herättyään.
    Toisaalta tämä ei ole mikään syy jättää aamupalaa väliin, sillä ihmisen hyvinvointi pohjautuu muuhunkin kuin kaloreihin ja painoon.

  2. Myytti: Ennen aamutreenejä pitää syödä

    Totuus: Aivan totta. Ruoka lisää energiaasi, mutta kannattaa valita aamupala kulutuksen mukaan.

    Auttaako aamupala jaksamaan paremmin liikunnallisessa suorituksessa? Kyllä. Brittitutkimus selvitti, miten aamiaista syövillä henkilöillä energiankulutus oli päivän aikana suurempaa kuin heillä, jotka eivät syöneet mitään ennen puoltapäivää. Tutkijoiden mukaan tämä koskee mitä tahansa päivää – ei pelkästään niitä aamuja, jolloin aamiaisen jälkeen lähdetään lenkille tai salille.  Kunhan muistaa valita aamupalan toiminnan mukaan.
    Aamiainen siis voi auttaa tukemaan aktiivista elämäntapaa. Korkea glukoosipitoisuus aamiaisen jälkeen nimittäin viestittää keskushermostoon, että siellä on energiaa käytettävissä ja tämä motivoi liikkumaan. Jopa siivoaminen sujuu paremmin, kun on nauttinut aamupalan. Silloin aamiaislautasen ei tarvitse tosin olla yhtä tuhti kuin esimerkiksi aamulenkkeilijän.

  3. Myytti: Aamiainen auttaa sinua syömään vähemmän muilla aterioilla

    Totuus: Ei ole taattua, että aamiainen vähentää iltapäivällä nautittuja kalorimääriä, mutta totta on, että aamulla syöminen vapauttaa aivoihin kemikaaleja koko päivän.

    Jotta aamiainen vaikuttaisi positiivisesti koko päivän, täytyy ruoka valita oikein. Varsinkin proteiinia sisältävä aamiainen saa kehon hyrisemään tyytyväisyydestä iltaan saakka. American Journal of Clinical Nutrition -lehti kertoo myös, että verrattuna vähän proteiinia sisältävään aamiaiseen paljon proteiinia sisältävä aamiainen voi vähentää epäterveellisten välipalojen napostelua vielä illalla.
    ET-lehden jutun tutkimuksesta voit lukea tästä.

  4. Myytti: Aamiainen on päivän tärkein ateria

    Totuus: Mikään päivän aterioista ei ole yksin se tärkein.

    Painonpudotus, hyvä elämä tai liikunnallisuus ei ole kiinni aamupalasta tai yksin muustakaan ateriastakaan.  Loppuen lopuksi tärkeintä on tarkastella koko päivän aterioita yhdessä, niiden ravintosisältöjä ja omia tapojaan.
    Aamiaisen syöminen tai syömättömyys voi olla myös perhekohtainen ominaisuus. Vanhempien ja erityisesti äitien aamiaistottumukset välittyvät tehokkaasti lapsille ja vaikuttavat näin elintapoihin.
    He, jotka eivät syö päivittäin aamiaista, tupakoivat enemmän, käyttävät tutkimusten mukaan enemmän alkoholia, liikkuvat vähemmän, ovat lihavampia ja heikommin koulutettuja kuin henkilöt, jotka syövät aamiaisen joka päivä. Aamiaisen säännöllinen syöminen liittyy aikuisilla liikunnalliseen, terveystietoiseen elämäntyyliin, johon liittyi myös vähärasvaisempi ruokavalio, runsaampi vitamiinien ja hivenaineiden käyttö, sekä teen juominen.
    Parasta on opetella oma, säännöllinen ruokailurytmi ja terveellinen syöminen.

    Lähde: CNN ja ET-lehden arkisto.

Vierailija

4 suurinta myyttiä aamupalasta – totta vai tarua?

Syön, kun on nälkä. Jos on jokin meno, jossa on tarjolla ruokaa, vältän syömästä, jotta jaksaisin tarjoilut. Aamuisin on hieman nälkä, koska olen syönyt viimeksi ehkä noin 10 tuntia aiemmin. Syön vaihtelevan aamiaisen, leipää, leikkeleitä, hedelmiä, jugurttia ja kahvia tai teetä. Tuoremehun asemasta usein poretabletin vitamiineja. Minusta kokonaisuus on tärkeintä. Terve ihminen kestää pientä paastoakin, ei syömättömyyteen kuole moneen vuorokauteen. En siis usko siihen koko ajan tuputtamiseen,...
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: