Nämä ovat riskit ja hyödyt

Lihavuusleikkauksen läpikäynyt laihtuu pysyvästi keskimäärin 40 kiloa ja noin 80 prosenttia heistä voi lopettaa diabeteslääkityksen. Suureen leikkaukseen liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

Suomessa tehdään vuosittain noin 900 lihavuusleikkausta, joiden aikaansaama laihtuminen parantaa selvästi leikattujen terveyttä. Leikkausta harkitsevan on kuitenkin otettava huomioon riskit. 1000 leikatun joukosta kaksi­-viisi henkilöä menehtyy leikkaukseen tai sen aiheuttamiin komplikaatioihin. Noin 10 prosentilla ilmenee leikkaushaavan tulehduksia, verenvuotoa ja keuhkotulehduksia. Kahdelle prosentille leikatuista joudutaan tekemään uusintaleikkaus.

Leikkaus alentaa kuitenkin kokonaiskuolleisuutta, sillä lihavuuteen liittyvät sairaudet vähenevät operaation myötä, kirurgi Vesa Koivukangas Oulun yliopistollisesta sairaalasta muistuttaa.

Suosittelemme: Lihavuusleikkauksen läpikäyneen Sannan kertomus

Leikkauksen jälkeisen 10 vuoden aikana kuoleman riski on 30­–50 prosenttia alempi kuin leikkaamattomilla potilailla.

Lihavuusleikkauksen jälkeen syödään pieniä annoksia

Leikkauksen jälkeisinä kuukausina jotkut potilaat kärsivät syömiseen liittyvistä oireista, kuten oksentelusta. Syynä on yleensä se, että syödään liian nopeasti tai liian suuria suupaloja. Leikkauksen jälkeen on pysyvästi vähennettävä syötävää ja pienennettävä ateriakokoa.

Makeiden leivonnaisten tai karkkien syömisen jälkeen monet tuntevat olonsa heikoksi, myös pahoinvointia voi esiintyä. Tämä johtuu yleensä siitä, että nopeasti imeytyvä ruoka kulkeutuu vauhdilla suoraan ohutsuoleen ilman mahaportin säätelyä. Tätä niin sanottua dumping-oireyhtymää voi helpottaa, kun välttää sokeripitoisia juomia ja siivoaa ruokavaliosta makeat leivonnaiset ja karamellit.

Lihavuusleikkaukseen pääsevät henkilöt, jotka täyttävät tietyt valintakriteerit. Terveillä henkilöillä painoindeksin pitää olla vähintään 40 ja diabetesta tai uniapneaa sairastavilla painoindeksin tulee olla vähintään 35. Takana pitää olla laihdutusyrityksiä ammattilaisen ohjauksessa. Useimmat leikkauspotilaat ovat varhaisessa keski-iässä, eikä leikkauksia yleensä tehdä yli 70-vuotiaille.

Mahalaukun ohitusleikkaus vie 30-40 kiloa 

Paino on yleensä pienimmillään parin vuoden kuluttua leikkauksesta, ja vaikka kiloja sen jälkeen saattaa tulla jonkin verran takaisin, paino putoaa mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen pysyvästi keskimäärin 30-40 kiloa.

Leikkauksesta seuraa huomattavia terveyshyötyjä: suuri osa potilaista paranee diabeteksesta.
Lue myös: Näinkin voit ehkäistä diabetesta.

Useimmat tablettimuotoista diabeteslääkitystä käyttävät voivat lääkityksen ja insuliinia käyttävistä noin puolet pääsee eroon pistämisestä.

Lisäksi uniapnean oireet helpottuvat, veren rasva-arvot paranevat, verenpaine laskee ja astmalääkkeiden tarve vähenee. Mieliala kohenee. 

Lähteenä myös Ravitsemuskatsaus 1/2015 ja terveysportti.fi

Vierailija

Harkitsetko lihavuusleikkausta? Nämä ovat riskit

Minulle leikkaus tehtiin kuusi vuotta sitten. Menisin leikkaukseen heti, vaikka tiedän nyt mitä on elää leikattuna. Kaikki ne positiiviset asiat, jotka tämä leikkaus on tuonut, peittoaa monin kertaisesti haitat. Olin tänä vuonna leikkauksen jälkeisen komplikaation takia uudessa leikkauksessa. Tämä komplikaatio tuli minulle vasta nyt, vaikka yleisimmin se tulee vuoden-kahden sisällä leikkauksesta. Suosittelen ehdottomasti, jos on mahdollisuus päästä leikkaukseen.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju