
Kilpirauhassairauksista kärsii lähes joka kymmenes suomalainen. Miksi hoito on edelleen niin kiistanalaista?
Jopa 500 000 suomalaista kärsii kilpirauhassairauksista, naiset miehiä yleisemmin. Kilpirauhassairaudet ovat myös yleistyneet nopeasti. Kymmenenssä vuodessa sairastuneiden määrä on kaksinkertaistunut.
Osa lääkärikunnasta on sitä mieltä, että kyseessä on muotisairaus. Osa taas on näkemyksestä täysin eri mieltä.
Ammattitaito koetuksella
Kilpirauhaslääkitys auttaa valtaosaa potilaista, mutta kaikki eivät saa apua yleisesti käytetystä tyroksiinista, eli T4-hormonista. Jos sairautta ei saada hallintaan yleisesti suositelluilla lääkkeillä, ovat vaihtoehdot ovat kiistanalaisia.
Yle Fem esittää tänään ohjelman Laiska ja lihava vai sairas?, jossa pureudutaan kilpirauhashoidon ongelmiin niin lääkärin kuin potilaankin näkökulmasta. Ohjelmassa todetaan, että vaihtoehtoisten lääkkeiden määrääminen vaatii lääkäriltä erityistä ammattitaitoa.
Ammattitaidon lisäksi tarvitaan rohkeuttakin. Ohjelmassa esiintyvä lääkäri Leena Furubacka kertoo, että hänestä lääkärin velvollisuus on auttaa silloinkin, kun "ainoa oikea lääke" ei toimi.
– Tarkoitus ei saa olla, että pidetään omat paperit puhtaina, toteaa Furubacka ohjelmassa.
Mitä vaihtoehtoinen lääkitys sitten on? Yleisesti sillä tarkoitaan trijodotyroniinia, eli T3-hormonia. Sen annostelu on kuitenkin tarkkaa, ja vaatii potilaan säännöllistä seurantaa. Muussa tapauksessa lääkitys saattaa heikentää potilaan terveydentilaa nopeasti.
Suomessakin on jo jouduttu rajoittamaan lääkärien oikeutta hoitaa potilaidensa kilpirauhasvaivoja T3-lääkitykseen liittyvien ongelmien takia.
Tieto
Laiska ja lihava vai sairas? tiistaina 2.2.2016 klo 20.00 Yle Fem.
Uusinta 3.2.2016 klo 16.55 Yle Fem.