Sijoita sydämeesi! Se kannattaa aina – silloinkin kun sattuu olemaan sydänsairasta sukua. Näin elät, syöt ja liikut sydämesi parhaaksi.

1. Sydänsairaus voi tulla kenelle tahansa.

OIKEIN. Jos tupakoi, liikkuu vähän, syö epäterveellisesti ja lihoo, jos verenpaine- tai kolesteroliarvot ovat koholla, ongelmia todennäköisesti ilmenee ennemmin tai myöhemmin. Sairastua voi, vaikka eläisi esimerkillisen terveellisesti. Tällöin syy löytyy usein geeneistä.

Ei tiedetä tarkkaan, mikä perimän osuus sairastumisessa on. Usein taustalta löytyy enemmän kuin yksi riskitekijä.

2. Miehen sydän sairastuu herkemmin kuin naisen.

VÄÄRIN. Sydän- ja verisuoni-taudit ovat molemmilla yhtä tavallisia, mutta naiset sairastuvat niihin kymmenkunta vuotta miehiä myöhemmin. Miehet usein 60:n, naiset 70 vuoden tietämissä.

Valtimotautien riskitekijät ovat naisille ja miehille samat, mutta niiden painoarvo vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisille vaarallisempia ovat tupakointi, veren matala ”hyvän” eli HDL-kolesterolin pitoisuus ja kohonnut triglyseridipitoisuus.

Tyypin 2 diabetes, vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja stressi lisäävät enemmän naisten kuin miesten sairastumisriskiä. Hyvä fyysinen kunto voi suojata naisia sairastumiselta enemmän kuin miehiä.

3. Elimistön oma estrogeeni suojaa naisia valtimotaudeilta.

OIKEIN. Estrogeeni suojaa naista, mutta suoja pienenee vaihdevuosien jälkeen. Hormonikorvaushoidolla ei ehkäistä sydänsairauksia vaan hoidetaan vaihdevuosioireita.

Naiset, joilla on vaihdevuosioireita ja hormonikorvaushoito, saavat samalla suojaa sydäntauteja vastaan. Oireettomilla naisilla näin ei tapahdu. Selityksenä saattaa olla se, että verisuonten toiminta on oireisilla ja oireettomilla naisilla erilainen.

4. Epämääräinen oire saattaa olla peräisin sydämestä.

OIKEIN. Erityisesti naisten sepelvaltimotaudin oireet saattavat olla hämääviä, kuten vatsakipua, väsymystä, pahoinvointia, närästyksen tunnetta. Jos oireet jatkuvat, mene lääkäriin.

5. Sydämen rasituskoe kertoo, onko jotakin vialla.

OIKEIN/VÄÄRIN. Kipu, joka alkaa tuntua rinnassa rasituksen yhteydessä, on sepelvaltimotaudin tyypillisin oire. Naisilla tämä saattaa ilmetä myös voimakkaana hengenahdistuksena.

Naisten sydämen rasituskokeen löydökset voivat olla vähäisempiä kuin miesten, ja tulosten tulkinta on vaikeaa.

6. Jos olet onnellinen, sydän voi hyvin.

OIKEIN. Jatkuva stressi ja liiallinen huolien kerääminen lisäävät riskiä sairastua. Masentuneella riski on huomattavasti kohonnut, koska sydämen autonomisen hermoston toiminta on masennuksessa häiriintynyt.

Tutkimuksin on todettu, että sydänpotilaat ovat usein kilpailuhenkisiä, kiirehtiviä, kärsimättömiä ja kunnianhimoisia. Puhutaan sydänpotilaan niin sanotusta A-tyypistä.

ärkäs ihminen on kuitenkin usein tavoitteellinen oman sairautensa suhteen. Hän saattaa tarttua ripeästi elämäntapamuutoksiin ja toipuu nopeammin kuin tilanteisiin alistuva niin sanottu B-tyyppi. Luonnettaan ei yleensä voi muuttaa, mutta elämänasennetta ja suhtautumista asioihin ja muihin ihmisiin voi kehittää.

7. Lasillinen viiniä päivässä tekee hyvää sydämelle.

OIKEIN/VÄÄRIN. On totta, että kohtuullinen alkoholinkäyttö on sydämen kannalta parempi kuin täysi raittius, mutta kenenkään ei pidä ruveta tästä syystä juomaan. Suositus on yksi ravintola-annos päivässä naisille ja kaksi miehille. Välissä on oltava raittiita päiviä.

Suositusten antaminen on vaikeaa, koska suomalaiset ajattelevat mielellään kohtuuden omalla tavallaan. Moni on kysynyt, voiko viikonloppuna juoda kunnon kännit, jos on arkena vesilinjalla. Ei voi.

8. Kuorsaaminen voi aiheuttaa ongelmia sydämelle.

OIKEIN. Kuorsaamisen ja uniapnean yhteys verenpainetautiin ja sydäninfarktiin on tutkimuksin todettu.

Kuorsaava henkilö kärsii yön aikana useista kymmenistä matalan hapen jaksoista, koska hengitys on katkonaista. Matala happipitoisuus aiheuttaa muutoksia varsinkin aivoissa ja sydämessä.

9. Kokonaiskolesteroli ratkaisee, hyvän ja huonon kolesterolin suhteella ei ole merkitystä.

OIKEIN/VÄÄRIN. Kokonaiskolesteroliarvo antaa suunnan, missä mennään, ja siksi sillä on merkitystä. Jos kokonaiskolesterolin ja hyvän kolesterolin suhdeluku on alle 3,5, sydän- ja vesisuonitaudin riski ei ole oleellisesti kohonnut.

Hoitoa ohjaa nykyään entistä enemmän huono eli LDL-kolesteroli, jonka tavoitetaso on koko ajan laskenut. Sen pitäisi olla alle 3 (alle 2,5 jos on verenpainetauti ja jopa alle 1,8 jos on diabetes).

Statiinilääkkein LDL saadaan tehokkaasti alas, mutta tavoitteena on kehittää lääke, jonka avulla HDL nousisi.

Jos HDL nousee vaikka vain 0,1–0,2 millimoolia litrassa, jo se vähentää sairastumisvaaraa. Tällainen tulos on aika helppo saavuttaa esimerkiksi ruokavaliomuutoksin.

10. Jos suvussa on sydänsairauksia, pelkästään elintavoin ei pysty ehkäisemään omaa sairastumistaan.

VÄÄRIN. Sukurasitteesta huolimatta omaa sairastumistaan voi hyvin elintavoin joko ehkäistä kokonaan tai siirtää myöhemmälle iälle.
Vaikka sairastuisi, terveellinen ruokavalio, liikunta ja tupakoimattomuus ovat joka tapauksessa osa hoitoa.

11. Jos suvussa on sydänsairauksia, aspiriinia kannattaa ottaa varmuuden vuoksi, että veri pysyy juoksevana.

VÄÄRIN. Asetyylisalisyylihappoa ei enää käytetä varmuuden vuoksi -hoitona. Joissakin aivo-verenkiertohäiriö-, sepelvaltimotauti- tai sydäninfarktitapauksissa käyttö voi olla perusteltua. Päätöksen tekee lääkäri.

12. Rytmihäiriöistä ei ole vaaraa.

VÄÄRIN/OIKEIN. Sydänsairauteen liittyvä rytmihäiriö voi olla vaarallinen ja johtaa tajunnan menetykseen. Tällöin asia pitää tutkia ja hoitaa.
Jos sydän on terve, rytmihäiriöt eivät ole vaarallisia, kiusallisia kylläkin. Mikäli ne kuitenkin haittaavat elämää, nekin pitää hoitaa.

13. Varsinkin vyötärölle kertyneet kilot ovat sydämelle vaaraksi.

OIKEIN. Keskivartalolihavalla on paljon rasvaa myös vatsaontelossa, sisäelinten ympärillä. Tämä rasva on aktiivista kudosta ja toimii kuin ylimääräinen elin. Se erittää muun muassa hormoneja ja muita aineita, jotka sotkevat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa.

Rasvoittunut maksa tuottaa verenkiertoon liikaa sokeria. Lisäksi veren haitalliset rasva-arvot, LDL-kolesteroli ja triglyseridit nousevat. Erityisvaarassa ovat sydämen suuret suonet.

Toisaalta on kannustavaa, että pienikin vyötärön kavennus vähentää terveysriskejä. Jo viiden prosentin painonpudotus auttaa. 95 kiloa painavalle ihmiselle riittää siis noin viiden kilon pudotus.

Asiantuntijana Hyksin ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Markku Mäkijärvi

14. Ruuan avulla pystyy edistämään sydämen terveyttä.

OIKEIN. Syömällä terveellisesti voi alentaa kolesterolia, verenpainetta ja ylipainoa. Ruokavaliomuutoksin kolesteroliarvot laskevat 10–20 prosenttia.

15. Verenpainetta voi laskea suolaa vähentämällä.

OIKEIN. Saantisuositus on alle 1 tl päivässä, mutta se ylittyy helposti, koska suolaa tulee helposti ”piilossa” esimerkiksi leivistä. Kannattaa tutkia tuoteselosteita ja valita vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita.

16. Syön vähemmän rasvaa, niin sydän voi hyvin.

OIKEIN/VÄÄRIN. Rasvan määrässä pitää pysyä kohtuudessa, mutta sen laatu on ratkaiseva – pehmeitä kovien sijaan. Leivälle margariinia, salaatinkastikkeeksi ja ruoanlaittoon kasviöljyjä, oliivi- tai rypsiöljyä. Rypsiöljy sisältää sydämelle suotuisia omega-3-rasvahappoja.

Voi, juusto, maito ja muut maitotuotteet sisältävät tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, joten valitse nämä tuotteet rasvattomina tai vähärasvaisina.
Kova rasva kohottaa veren kolesterolipitoisuutta ja heikentää sokeriaineenvaihduntaa. Naiset saavat kovaa rasvaa erityisesti juustoista ja leivonnaisista, miehet puolestaan juustoista ja makkaroista.

17. Sydän tykkää erityisesti kalasta ja kasviksista.

OIKEIN. Kalapitoinen ruokavalio sisältää paljon verisuonia ja sydäntä helliviä omega-3-rasvahappoja. Kalaa, varsinkin rasvaisia kaloja, kuten lohta, tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa.

Ilouutinen: kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisessä ei ole ylärajaa! Suomessa suositus on puoli kiloa päivässä eli kuusi kourallista, mutta esimerkiksi Välimeren maissa niitä syödään kilo päivässä.

Kasviksissa, hedelmissä, marjoissa ja täysjyväviljatuotteissa on kuituja, jotka alentavat kolesterolia ja tasapainottavat verensokeria.

18. Kolesterolia alentavat elintarvikkeet ovat vain mainoskikka.

VÄÄRIN. Kolesterolia alentavien elintarvikkeiden hyöty on tutkittu. Ne voi ottaa avuksi, jos ruokavaliomuutokset eivät yksinään riitä alentamaan kolesteroliarvoja. Näihin tuotteisiin on lisätty kasvistanolia tai kasvisterolia, jotka laskevat pahaa LDL-kolesterolia. Vaikutus näkyy veriarvoissa noin parin kuukauden kuluttua.

Jos kolesteroliarvot ovat normaalit, niiden käytöstä ei ole hyötyä – jos ei haittaakaan.

Asiantujana ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa, Sydänliitto

19. Liike on lääkettä sydämelle.

OIKEIN. Kaikenlainen liikunta vilkastuttaa verenkiertoa myös valtimoissa ja pitää ne mahdollisimman puhtaina ja joustavina. Säännöllinen liikkuminen ehkäisee myös verenpaineen nousua, parantaa veren sokeritasapainoa ja auttaa painonhallinnassa.

Liikunta pienentää LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Liikunta hoitaa myös mieltä.

20. Sydänlihasta ei voi treenata.

VÄÄRIN. Sydänlihas on lihas siinä missä reisilihaskin, ja se tykkää treenistä. Jotta sydänlihas vahvistuisi, liikunnan pitää olla pitkäkestoista ja säännöllistä.
Liikkumisen seurauksena sydän jaksaa yhdellä supistuksella pumpata elimistöön enemmän happipitoista verta. Treenattu sydän pääsee vähemmällä työllä, eikä väsy niin nopeasti kuin treenaamaton sydän.

21. Liikunnan pitää olla säännöllistä, jotta siitä on hyötyä terveydelle.

OIKEIN. Säännöllisyys on tärkeää. Suositus on liikkua ainakin 3 kertaa viikossa reippaasti niin että hengästyy. Kaikkiaan viikossa tulisi liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia ja 30 minuuttia. Määrän voi myös kerätä vaikkapa kymmenen minuutin pätkistä.

Muutokset verenpaineessa näkyvät parin kuukauden, kolesteroliarvoissa 3–6 kuukauden kuluttua.

22. Jos haluaa vahvan sydämen, pitäisi harrastaa ennen kaikkea pitkäkestoista liikuntaa.

OIKEIN. Pitkäkestoinen liikunta on sydämelle hyödyllisintä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii ja joka tuntuu omaan elämään luontevalta. Yksi tykkää kävellä, toinen pyöräillä, kolmas uida ja neljäs käydä kuntosalilla hikoilemassa.

On kannustavaa, että liikunta auttaa sitä nopeammin, mitä huonompi kunto aloittamishetkellä on. Sydänlihas voi vahvistua jopa parissa viikossa.

Asiantuntija liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila. Artikkeli on julkaistu alun perin ET:ssä 09.

Vierailija

Satsaa sydämeesi

Hello My Dear, My Name is Anita, I saw your profile in this site (nettiet.fi) and became interested in you. Please I will like to know more about you, so I will like you to please reply this my mail with your email address direct to my email not in the site so that I can give you my picture for you to know whom I am ok. Here is my email address ( anitababy8@yahoo.com ) I believe we can move from here. Remember that distance or color does not matter but love matters a lot in life. I will be...
Lue kommentti
Vierailija

Satsaa sydämeesi

Hyvä käyttäjä, viestisi sisältö ei vastaa käyttämääsi otsikkoa. Kun osallistut keskusteluun koskien nettiET:n teema-artikkeleja, uusi keskustelu aukeaa kyseisen teeman keskustelupalstalle. Tarkistathan siis kommentoidessasi, että viestisi on oikeassa paikassa. Yställisin terveisin, Aino Pensola Verkkotoimittaja Dear user, the content of your message does not match with the title you used. When you participate in the conversation recarding the theme articles on nettiET.fi, the new conversation...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju