Sijoita sydämeesi! Se kannattaa aina – silloinkin kun sattuu olemaan sydänsairasta sukua. Näin elät, syöt ja liikut sydämesi parhaaksi.

1. Sydänsairaus voi tulla kenelle tahansa.

OIKEIN. Jos tupakoi, liikkuu vähän, syö epäterveellisesti ja lihoo, jos verenpaine- tai kolesteroliarvot ovat koholla, ongelmia todennäköisesti ilmenee ennemmin tai myöhemmin. Sairastua voi, vaikka eläisi esimerkillisen terveellisesti. Tällöin syy löytyy usein geeneistä.

Ei tiedetä tarkkaan, mikä perimän osuus sairastumisessa on. Usein taustalta löytyy enemmän kuin yksi riskitekijä.

2. Miehen sydän sairastuu herkemmin kuin naisen.

VÄÄRIN. Sydän- ja verisuoni-taudit ovat molemmilla yhtä tavallisia, mutta naiset sairastuvat niihin kymmenkunta vuotta miehiä myöhemmin. Miehet usein 60:n, naiset 70 vuoden tietämissä.

Valtimotautien riskitekijät ovat naisille ja miehille samat, mutta niiden painoarvo vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisille vaarallisempia ovat tupakointi, veren matala ”hyvän” eli HDL-kolesterolin pitoisuus ja kohonnut triglyseridipitoisuus.

Tyypin 2 diabetes, vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja stressi lisäävät enemmän naisten kuin miesten sairastumisriskiä. Hyvä fyysinen kunto voi suojata naisia sairastumiselta enemmän kuin miehiä.

3. Elimistön oma estrogeeni suojaa naisia valtimotaudeilta.

OIKEIN. Estrogeeni suojaa naista, mutta suoja pienenee vaihdevuosien jälkeen. Hormonikorvaushoidolla ei ehkäistä sydänsairauksia vaan hoidetaan vaihdevuosioireita.

Naiset, joilla on vaihdevuosioireita ja hormonikorvaushoito, saavat samalla suojaa sydäntauteja vastaan. Oireettomilla naisilla näin ei tapahdu. Selityksenä saattaa olla se, että verisuonten toiminta on oireisilla ja oireettomilla naisilla erilainen.

4. Epämääräinen oire saattaa olla peräisin sydämestä.

OIKEIN. Erityisesti naisten sepelvaltimotaudin oireet saattavat olla hämääviä, kuten vatsakipua, väsymystä, pahoinvointia, närästyksen tunnetta. Jos oireet jatkuvat, mene lääkäriin.

5. Sydämen rasituskoe kertoo, onko jotakin vialla.

OIKEIN/VÄÄRIN. Kipu, joka alkaa tuntua rinnassa rasituksen yhteydessä, on sepelvaltimotaudin tyypillisin oire. Naisilla tämä saattaa ilmetä myös voimakkaana hengenahdistuksena.

Naisten sydämen rasituskokeen löydökset voivat olla vähäisempiä kuin miesten, ja tulosten tulkinta on vaikeaa.

6. Jos olet onnellinen, sydän voi hyvin.

OIKEIN. Jatkuva stressi ja liiallinen huolien kerääminen lisäävät riskiä sairastua. Masentuneella riski on huomattavasti kohonnut, koska sydämen autonomisen hermoston toiminta on masennuksessa häiriintynyt.

Tutkimuksin on todettu, että sydänpotilaat ovat usein kilpailuhenkisiä, kiirehtiviä, kärsimättömiä ja kunnianhimoisia. Puhutaan sydänpotilaan niin sanotusta A-tyypistä.

ärkäs ihminen on kuitenkin usein tavoitteellinen oman sairautensa suhteen. Hän saattaa tarttua ripeästi elämäntapamuutoksiin ja toipuu nopeammin kuin tilanteisiin alistuva niin sanottu B-tyyppi. Luonnettaan ei yleensä voi muuttaa, mutta elämänasennetta ja suhtautumista asioihin ja muihin ihmisiin voi kehittää.

7. Lasillinen viiniä päivässä tekee hyvää sydämelle.

OIKEIN/VÄÄRIN. On totta, että kohtuullinen alkoholinkäyttö on sydämen kannalta parempi kuin täysi raittius, mutta kenenkään ei pidä ruveta tästä syystä juomaan. Suositus on yksi ravintola-annos päivässä naisille ja kaksi miehille. Välissä on oltava raittiita päiviä.

Suositusten antaminen on vaikeaa, koska suomalaiset ajattelevat mielellään kohtuuden omalla tavallaan. Moni on kysynyt, voiko viikonloppuna juoda kunnon kännit, jos on arkena vesilinjalla. Ei voi.

8. Kuorsaaminen voi aiheuttaa ongelmia sydämelle.

OIKEIN. Kuorsaamisen ja uniapnean yhteys verenpainetautiin ja sydäninfarktiin on tutkimuksin todettu.

Kuorsaava henkilö kärsii yön aikana useista kymmenistä matalan hapen jaksoista, koska hengitys on katkonaista. Matala happipitoisuus aiheuttaa muutoksia varsinkin aivoissa ja sydämessä.

9. Kokonaiskolesteroli ratkaisee, hyvän ja huonon kolesterolin suhteella ei ole merkitystä.

OIKEIN/VÄÄRIN. Kokonaiskolesteroliarvo antaa suunnan, missä mennään, ja siksi sillä on merkitystä. Jos kokonaiskolesterolin ja hyvän kolesterolin suhdeluku on alle 3,5, sydän- ja vesisuonitaudin riski ei ole oleellisesti kohonnut.

Hoitoa ohjaa nykyään entistä enemmän huono eli LDL-kolesteroli, jonka tavoitetaso on koko ajan laskenut. Sen pitäisi olla alle 3 (alle 2,5 jos on verenpainetauti ja jopa alle 1,8 jos on diabetes).

Statiinilääkkein LDL saadaan tehokkaasti alas, mutta tavoitteena on kehittää lääke, jonka avulla HDL nousisi.

Jos HDL nousee vaikka vain 0,1–0,2 millimoolia litrassa, jo se vähentää sairastumisvaaraa. Tällainen tulos on aika helppo saavuttaa esimerkiksi ruokavaliomuutoksin.

10. Jos suvussa on sydänsairauksia, pelkästään elintavoin ei pysty ehkäisemään omaa sairastumistaan.

VÄÄRIN. Sukurasitteesta huolimatta omaa sairastumistaan voi hyvin elintavoin joko ehkäistä kokonaan tai siirtää myöhemmälle iälle.
Vaikka sairastuisi, terveellinen ruokavalio, liikunta ja tupakoimattomuus ovat joka tapauksessa osa hoitoa.

11. Jos suvussa on sydänsairauksia, aspiriinia kannattaa ottaa varmuuden vuoksi, että veri pysyy juoksevana.

VÄÄRIN. Asetyylisalisyylihappoa ei enää käytetä varmuuden vuoksi -hoitona. Joissakin aivo-verenkiertohäiriö-, sepelvaltimotauti- tai sydäninfarktitapauksissa käyttö voi olla perusteltua. Päätöksen tekee lääkäri.

12. Rytmihäiriöistä ei ole vaaraa.

VÄÄRIN/OIKEIN. Sydänsairauteen liittyvä rytmihäiriö voi olla vaarallinen ja johtaa tajunnan menetykseen. Tällöin asia pitää tutkia ja hoitaa.
Jos sydän on terve, rytmihäiriöt eivät ole vaarallisia, kiusallisia kylläkin. Mikäli ne kuitenkin haittaavat elämää, nekin pitää hoitaa.

13. Varsinkin vyötärölle kertyneet kilot ovat sydämelle vaaraksi.

OIKEIN. Keskivartalolihavalla on paljon rasvaa myös vatsaontelossa, sisäelinten ympärillä. Tämä rasva on aktiivista kudosta ja toimii kuin ylimääräinen elin. Se erittää muun muassa hormoneja ja muita aineita, jotka sotkevat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa.

Rasvoittunut maksa tuottaa verenkiertoon liikaa sokeria. Lisäksi veren haitalliset rasva-arvot, LDL-kolesteroli ja triglyseridit nousevat. Erityisvaarassa ovat sydämen suuret suonet.

Toisaalta on kannustavaa, että pienikin vyötärön kavennus vähentää terveysriskejä. Jo viiden prosentin painonpudotus auttaa. 95 kiloa painavalle ihmiselle riittää siis noin viiden kilon pudotus.

Asiantuntijana Hyksin ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Markku Mäkijärvi

14. Ruuan avulla pystyy edistämään sydämen terveyttä.

OIKEIN. Syömällä terveellisesti voi alentaa kolesterolia, verenpainetta ja ylipainoa. Ruokavaliomuutoksin kolesteroliarvot laskevat 10–20 prosenttia.

15. Verenpainetta voi laskea suolaa vähentämällä.

OIKEIN. Saantisuositus on alle 1 tl päivässä, mutta se ylittyy helposti, koska suolaa tulee helposti ”piilossa” esimerkiksi leivistä. Kannattaa tutkia tuoteselosteita ja valita vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita.

16. Syön vähemmän rasvaa, niin sydän voi hyvin.

OIKEIN/VÄÄRIN. Rasvan määrässä pitää pysyä kohtuudessa, mutta sen laatu on ratkaiseva – pehmeitä kovien sijaan. Leivälle margariinia, salaatinkastikkeeksi ja ruoanlaittoon kasviöljyjä, oliivi- tai rypsiöljyä. Rypsiöljy sisältää sydämelle suotuisia omega-3-rasvahappoja.

Voi, juusto, maito ja muut maitotuotteet sisältävät tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, joten valitse nämä tuotteet rasvattomina tai vähärasvaisina.
Kova rasva kohottaa veren kolesterolipitoisuutta ja heikentää sokeriaineenvaihduntaa. Naiset saavat kovaa rasvaa erityisesti juustoista ja leivonnaisista, miehet puolestaan juustoista ja makkaroista.

17. Sydän tykkää erityisesti kalasta ja kasviksista.

OIKEIN. Kalapitoinen ruokavalio sisältää paljon verisuonia ja sydäntä helliviä omega-3-rasvahappoja. Kalaa, varsinkin rasvaisia kaloja, kuten lohta, tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa.

Ilouutinen: kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisessä ei ole ylärajaa! Suomessa suositus on puoli kiloa päivässä eli kuusi kourallista, mutta esimerkiksi Välimeren maissa niitä syödään kilo päivässä.

Kasviksissa, hedelmissä, marjoissa ja täysjyväviljatuotteissa on kuituja, jotka alentavat kolesterolia ja tasapainottavat verensokeria.

18. Kolesterolia alentavat elintarvikkeet ovat vain mainoskikka.

VÄÄRIN. Kolesterolia alentavien elintarvikkeiden hyöty on tutkittu. Ne voi ottaa avuksi, jos ruokavaliomuutokset eivät yksinään riitä alentamaan kolesteroliarvoja. Näihin tuotteisiin on lisätty kasvistanolia tai kasvisterolia, jotka laskevat pahaa LDL-kolesterolia. Vaikutus näkyy veriarvoissa noin parin kuukauden kuluttua.

Jos kolesteroliarvot ovat normaalit, niiden käytöstä ei ole hyötyä – jos ei haittaakaan.

Asiantujana ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa, Sydänliitto

19. Liike on lääkettä sydämelle.

OIKEIN. Kaikenlainen liikunta vilkastuttaa verenkiertoa myös valtimoissa ja pitää ne mahdollisimman puhtaina ja joustavina. Säännöllinen liikkuminen ehkäisee myös verenpaineen nousua, parantaa veren sokeritasapainoa ja auttaa painonhallinnassa.

Liikunta pienentää LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Liikunta hoitaa myös mieltä.

20. Sydänlihasta ei voi treenata.

VÄÄRIN. Sydänlihas on lihas siinä missä reisilihaskin, ja se tykkää treenistä. Jotta sydänlihas vahvistuisi, liikunnan pitää olla pitkäkestoista ja säännöllistä.
Liikkumisen seurauksena sydän jaksaa yhdellä supistuksella pumpata elimistöön enemmän happipitoista verta. Treenattu sydän pääsee vähemmällä työllä, eikä väsy niin nopeasti kuin treenaamaton sydän.

21. Liikunnan pitää olla säännöllistä, jotta siitä on hyötyä terveydelle.

OIKEIN. Säännöllisyys on tärkeää. Suositus on liikkua ainakin 3 kertaa viikossa reippaasti niin että hengästyy. Kaikkiaan viikossa tulisi liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia ja 30 minuuttia. Määrän voi myös kerätä vaikkapa kymmenen minuutin pätkistä.

Muutokset verenpaineessa näkyvät parin kuukauden, kolesteroliarvoissa 3–6 kuukauden kuluttua.

22. Jos haluaa vahvan sydämen, pitäisi harrastaa ennen kaikkea pitkäkestoista liikuntaa.

OIKEIN. Pitkäkestoinen liikunta on sydämelle hyödyllisintä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii ja joka tuntuu omaan elämään luontevalta. Yksi tykkää kävellä, toinen pyöräillä, kolmas uida ja neljäs käydä kuntosalilla hikoilemassa.

On kannustavaa, että liikunta auttaa sitä nopeammin, mitä huonompi kunto aloittamishetkellä on. Sydänlihas voi vahvistua jopa parissa viikossa.

Asiantuntija liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila. Artikkeli on julkaistu alun perin ET:ssä 09.

Vierailija

Satsaa sydämeesi

Hello My Dear, My Name is Anita, I saw your profile in this site (nettiet.fi) and became interested in you. Please I will like to know more about you, so I will like you to please reply this my mail with your email address direct to my email not in the site so that I can give you my picture for you to know whom I am ok. Here is my email address ( anitababy8@yahoo.com ) I believe we can move from here. Remember that distance or color does not matter but love matters a lot in life. I will be...
Lue kommentti
Vierailija

Satsaa sydämeesi

Hyvä käyttäjä, viestisi sisältö ei vastaa käyttämääsi otsikkoa. Kun osallistut keskusteluun koskien nettiET:n teema-artikkeleja, uusi keskustelu aukeaa kyseisen teeman keskustelupalstalle. Tarkistathan siis kommentoidessasi, että viestisi on oikeassa paikassa. Yställisin terveisin, Aino Pensola Verkkotoimittaja Dear user, the content of your message does not match with the title you used. When you participate in the conversation recarding the theme articles on nettiET.fi, the new conversation...
Lue kommentti
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Tamperelainen Ilona Qvick, 53, oli kokenut jo monta vastoinkäymistä ennen rintasyövän löytymistä. Yllättäen siitä seuranneet tapahtumat kääntyivät hänelle voitoksi. 

"Jouduin lopettamaan hierojan työni vähän alle viisikymppisenä. Nivelkipuni äityivät pahoiksi, enkä enää pystynyt tekemään niin fyysistä työtä.

Seuraavat vuodet olivat yhtä surujen ja vastoinkäymisten vyöryä. Ensin kuoli kummitätini, joka oli ollut minulle oikeastaan äiti. Sitten veljeni tappoi itsensä. Parisuhteessani tuli ongelmia, ja menetin seksuaalisen haluni täysin. Erosimme vähäksi aikaa, mutta palasimme yhteen.

Rintasyöpä ja uupumus

Rintasyöpä löytyi mammografiassa 50-vuotistarkastuksessa. Onneksi se havaittiin varhaisessa vaiheessa eikä ollut aggressiivista lajia. Marraskuussa 2015 minulle tehtiin säästävä leikkaus, eli koko rintaa ei poistettu. Sain myös sädehoitoa.

Nyt käyn puolentoista vuoden välein mammografiassa, ja syövän uusiutumista pidetään epätodennäköisenä.

Miesystäväni jätti minut, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin pettynyt ja vihainen. Uuvuin ja masennuin. Jälkikäteen ymmärsin, että hän oli täysin väärä mies minulle.

"Onneksi sain lähetteen seksuaaliterapeutille."

Onneksi minulla on koko ajan ollut ystäviä, jotka ovat jaksaneet kuunnella huoliani. Rintasyöpädiagnoosin jälkeen sain heti myös vertaistukea, sillä lähipiirissäni oli useampi rintasyövän sairastanut nainen.

Terapia auttoi

Suuri onni oli, että sain rintasyövän takia lähetteen seksuaaliterapeutille. Keskustelu tuntui hyvältä ensi hetkestä alkaen. Olemme käyneet elämääni läpi lapsuudesta alkaen.

Terapian aikana aloin vähitellen oivaltaa, että olen ollut näkymätön, yksinäinen lapsi ja kiltti suorittaja. Piilotan omat tarpeeni enkä uskalla ilmaista niitä. Terapia auttoi minua ymmärtämään toimintatapaani, ja nyt itsekontrollini on hellittänyt.

Olen käynyt terapiassa vuoden verran, ja vielä on matkaa jäljellä. En tiedä, missä jamassa olisin ilman keskusteluapua.

Sairaudesta toivuttuani opiskelin merkonomiksi ja toivon, että kyvyilleni ja taidoilleni olisi työelämässä vielä käyttöä. Elämääni ilahduttavat myös liikunta ja siirtolapuutarhamökki, jonka pihassa päästän luovuuteni valloilleen.

Uusi onni

Parasta on kuitenkin uusi suhde. Olen juuri aloittanut seurustelun ihanan miehen kanssa, ja meillä menee kaikin puolin hyvin. Hänen kanssaan uskallan antautua seksuaaliselle mielihyvälle ja ilmaista omat haluni, ja hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen.

Elän uutta elämää, ja minusta tuntuu, että olen saanut aloittaa alusta. Voin olla oma itseni kaikkine tunteineni ja tarpeineni."

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.

[Kuvateksti] "Olen aina ollut kiltti suorittaja. Nyt opettelen ilmaisemaan tarpeitani", Ilona kertoo.