Kilpeläisen pariskunta on lajin kuumaa kärkeä, sillä kumpikin voitti oman sarjansa toissa vuoden potkukelkkakisoissa.
Kilpeläisen pariskunta on lajin kuumaa kärkeä, sillä kumpikin voitti oman sarjansa toissa vuoden potkukelkkakisoissa.

Potkukelkka taipuu niin mummon kauppareissulle kuin hurjaan menoon lajin MM-kisoissa. Uusilla kelkkamalleilla potkuttelu on entistä ergonomisempaa.

Perinteinen potkukelkkailu on saanut lisää harrastajia uusien välineiden innoittamana. Tuttu puupenkillä varustettu mummopotkuri on mainio peli kaupassa käymiseen ja rauhalliseen ulkoiluun. Mutta jos haluaa kunnon liikuntaa, teräs- tai alumiinirunkoinen Kickspark-potkukelkka on monikäyttöisempi ja helpompi ohjattava.

Siinä ei ole istuinta, joten potkujalka pääsee liikkumaan vapaasti. Lisäksi se on kevyen mutta jäykän runkonsa ansiosta helppo hallita kovassakin vauhdissa ja kaarteissa. Kaikista paras ominaisuus on kuitenkin se, että ohjaustangon korkeu­den voi säätää itselleen sopivaksi.Potkuttelijan ei siis tarvitse kyykistellä. Kädensijakin on mukava ja pehmustettu.

Hifistelijöille on lisävarusteita: hanki- tai liukujalas on muovinen suksi, joka painetaan kiinni potkurin jalakseen. Jääjalas on vain jäälle tarkoitettu varuste. Toki tarvitaan myös kenkään kiinnitettävät raudat, että potkuttele onnistuu.

Hurjaa menoa

Terttu Kilpeläinen, 74, ja Raimo Kilpeläinen, 71, osallistuivat potkukelkkailun MM-kisoihin toissa vuonna Pieksämäellä. He ovat lajin kärkea: kumpikin voitti oman yli 65-vuotiaiden sarjansa. 

– Matkaa oli kilometri ja olisikohan siinä mennyt 2,5 minuuttia aikaa. Yleisöä oli paikalla paljon, tunnelma oli mahtava ja ilmakin suosi – jäätilannetta jännitettiin nimittäin viimeiseen asti. Olin myös toimitsijana ottamassa aikaa kaikissa muissa sarjoissa paitsi omassani, Terttu Kilpeläinen kertoo.

Kisoissa oli monenlaisia sarjoja lapsista veteraaneihin. Oli hupiryhmiä ja hassusti pukeutuneita työporukoita sekä tietysti perinteisellä mummomallilla potkijoita. Lisäksi tarjolla oli vähän talvista markkinameininkiä, musiikkia ja muikun­paistoa.

Eniten tosissaan kilpailtiin miesten alle 45-vuotiaiden sarjassa, jossa mentiin kovaa ja kypärät päässä.

"Minulla on aina piikkarit jalassa,
jotta saan jäästä napakan tuntuman."

– Mutta on meillä mummoillakin potkukelkkailussa mukavaa! Kotipaikkakunnallani Leppävirralla on 300 metrin mittainen luistinrata, jossa voi paahtaa niin potkukelkalla kuin luistimilla. Ehdin sinne vain silloin tällöin, sillä aikaani menee hiihtämiseen, kuntosalilla käyntiin ja koiran kanssa kävelyyn.

Tertulla on myös myös tavallinen mummopotkukelkka, jolla hän käy kaupassa. Siihen saa kassin kätevästi istuimelle.

– Potkukelkkailu tekee hyvää jaloille ja hengityselimille. Minulla on aina piikkarit jalassa, jotta saan jäästä napakan tuntuman. Mutta yhtä hyvin voi laittaa kenkään raudat. Potkuttelua kannattaa kokeilla, se on hauskaa ja tehokasta liikuntaa.

Artikkeli on julkaistu alunperin ET Terveys 1/2015 -lehdessä.

Tiesitkö tämän potkukelkkailusta?

Huima kulutus

Potkukelkkailu kuluttaa noin  350 kcal tunnissa.

Kysely

Onko sinulla potkuri?

Kyllä
Kyllä
64.2%
Ei
Ei
35.7%
Ääniä yhteensä: 14

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju