8 kysymystä: Parantaako nauru muistisairaan?

• 1. Miten nauraminen vaikuttaa ihmiseen?

Nauraminen tekee hyvää kaikille. Jos nauraa hekottaa oikein kovasti, kuluu ener­giaa. Se vaikuttaa kuin fyysinen jumppa. Nauraminen vahvistaa sydäntä ja keuhkoja, hieroo ruuansulatuselimiä, laskee verenpainetta ja lisää endorfiinin tuotantoa, mikä lisää hyvänolon tunnetta ja vähentää kipuja. Nauru on elimistön luonnollinen kivunlievittäjä. Kun nauraa paljon, on helpompi suhtautua elämään ­positiivisesti.
Muistisairailla on tarkat tuntosarvet. He aistivat, jos joku yrittää väkisin naurattaa heitä. Ilon näyttäminen tekee kaikille hyvää, ja nauru on valtava voimavara.

• 2. Sopiiko suosittu naurujooga myös muistisairaille?

Sopii. Nauru tarttuu. Vaikka ihminen ei muistaisi jälkeenpäin mitään koko tapahtumasta, hänelle jää rento ja hyvä olo naurujoogasta.
Naurujoogassa tehdään hengitysharjoituksia ja puretaan tunteita nauramalla. Tunnilla ei naureta siksi, että ollaan onnellisia, vaan ollaan onnellisia, koska nauretaan.

Lue myös: Top 6 – Mitä lahjaksi muistisairaalle?

• 3. Minkälaiset asiat ilahduttavat muistisairasta?

Periaatteessa samat asiat kuin kaikkia muitakin ja erityisesti ne, joista hän on ennenkin nauttinut. Tärkeää olisi, että muistisairas saisi itse päättää, mikä hänen mielestään on mukavaa. Joku saattaa jatkaa monivuotiasta harrastusta tai ryhtyä harrastamaan ihan jotakin muuta. Pääasia, että ihminen saa itse vaikuttaa tekemisiinsä. Liian harvoin niin on. Yleensä omaiset ja hoitohenkilökunta tekevät päätökset muistisairaan puolesta.
Jos Alzheimerin tauti on edennyt pitkälle, ihmisen elämän varrelta voi yrittää poimia tapahtumia, jotka ovat kiinnostaneet häntä. Muistisairauksien leima saattaa rajoittaa ihmisen elämää – tehdä araksi. Usein sosiaalinen kanssakäyminen ja harrastukset vähenevät tarpeettoman aikaisin.

• 4. Miten harrastukset ja toiminta ilahduttavat sairasta ja hidastavat sairauden etenemistä?

Jo toisten ihmisten seura ja mukavaan kuntouttavaan toimintaan osallistuminen virkistävät ja vaikuttavat siis elämän laatuun. Pahinta on, jos jää yksin kotiin.
Etenevä muistisairaus vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Hänen selviytymisensä päivittäisissä toiminnoissa heikkenee vähitellen. Sairastuneella on vaikeuksia muistin alueella, puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, ympäristön hahmottamisessa, ajattelussa ja tavoitteellisessa toiminnassa.
Taide, musiikki ja mielihyvää tuottavat asiat voivat tarjota aivoille ärsykkeitä, jotka saattavat hidastaa taudin etenemistä.

• 5. Miten muistisairaan saa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi?

Ihminen laitostuu äkkiä. Jos hän tottuu siihen, että kaikki tehdään hänen puolestaan, hän saattaa passivoitua ennen aikojaan. Hän alkaa ikään kuin vaatia, että sänky pedataan ja pölyt pyyhitään, vaikka osaisi itse tehdä nämä kotityöt.
Jokainen pystyy joihinkin pikkupuuhiin, kun siihen kannustetaan ja annetaan mahdollisuus.
Esimerkiksi astioiden kattaminen pöytään on työ, jota kaikki ovat tehneet, ja se sujuu yleensä muistisairaaltakin. Muistisairaiden käytösoireet johtuvat osin siitä, että he ovat usein turhautuneita, ja sekin  ahdistaa. Jokainen ihminen haluaa tuntea olevansa tarpeellinen.
Taide voi aktivoida muistia ja antaa mahdollisuuden tunteiden ilmaisemiseen silloinkin, kun sanat ovat hävinneet. Kulttuurikokemukset ja -harrastukset voivat jopa kohentaa sairaan toimintakykyä.

• 6. Kun muistisairas katselee vanhoja valokuvia tai laulaa tuttuja lauluja, häntä saattaa alkaa itkettää. Miten siihen pitäisi suhtautua?

On hyvä, jos muistisairas saa tuntea myös surua turvallisessa seurassa. Ketään ei pidä säästää tunteilta. Ajan antaminen on tällaisissa tilanteissa erityisen tärkeää, jotta muistisairaalle tulee tunne, että hän on tärkeä eikä kenelläkään ole kiire minnekään.
Vanhojen valokuvien kautta herää muistoja, jotka saattavat olla surullisia. Jokaisen elämässä on varmasti tapahtumia, jotka herättävät tunteita, vaikka selkeät muistikuvat olisivat kadonneet. Yleensä muistisairas pystyy mielessään palaamaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa – parhaiten juuri kuvien kautta.

"Musiikki saattaa tuoda mieleen kipeitäkin tunteita."

Myös musiikki saattaa tuoda mieleen kipeitäkin tunteita. Alzheimerin tautia sairastava voi reagoida musiikkiin tunteellisesti, mutta yleensä säveltaide rauhoittaa ja virkistää levotonta ja ahdistunutta.
Oulussa kehitetyn Muistoista musiikiksi -menetelmän avulla on huomattu, että muistisairauteen sairastunut pystyy myös luomaan ja oppimaan uusia asioita. Ryhmä tekee musiikkia yhdessä, muistoista sanoitetaan lauluja.

• 7. Miten taiteen tuottaminen, kuten maalaaminen, vaikuttaa muistisairaaseen?

Piirtämisen avulla jokainen, myös sairas, saattaa päästä käsiksi vanhoihin muistoihin. Jo se, että saa jotakin aikaiseksi paperille, saattaa tuottaa iloa ja parhaimmillaan lisää itse­luottamusta.

• 8. Täytyykö muistisairas pakottaa touhuamaan ja harrastamaan?

Jokainen muistisairas on oma persoonansa. Parasta on kysyä, mitä ihminen itse tahtoo harrastaa. Pelkkä toisen ihmisen läsnäolokin tuo iloa ja tunteen siitä, että merkitsee toiselle jotakin.

Asiantuntijoina toimintaterapeutti Maaret Meriläinen Oulun seudun Muistiyhdistyksestä, LL, muistiterapeutti Martti Vannas ja naurujoogaopettaja Annukka Blom-Ruohisto.