Iho on ihmisen suurin elin. Siksi ei ole ihme, että koskettaminen pitää yllä hyvinvointiamme. Mutta ketä voi koskettaa ja miten? Entä saako kosketuksesta kieltäytyä?

Minä en sitten yhtään tykkää, kun joka paikassa nykyään halataan ja kosketellaan, tuttava puuskahtaa.

Hiukan hämmennyn, sillä itse kosketan usein tuttuja ja työkavereita. Tartun käsivarteen kun kiitän, halaan tavatessa ja erotessa. Olenko toiminut liikaa omilla ehdoillani? Miten kosketan oikein?

– Halaus voi tuntua kiusalliselta, ymmärrän ahdistuksen, sanoo koskettamista tutkinut kulttuuriantropologi ja kirjailija Taina Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Suomalainen kosketuskulttuuri on lisääntyneestä halailusta huolimatta Kinnusen mielestä yhä köyhä ja vivahteeton.

– Monessa Euroopan maassa kosketus on koko ajan läsnä myös monella muulla tavalla kuin halauksina tai poskisuudelmina. Voisimmepa mekin vaikka kätellä, jos halaaminen tuntuu liian likeiseltä.

Elintärkeä kosketus

Kosketus on vahva viesti ihmiseltä toiselle. Se kertoo esimerkiksi, että haluamme kannustaa, osoittaa myötätuntoa ja hellyyttä. Intiimeimmillään kosketukseen liittyy seksuaalinen kiinnostus ja mielihyvä.

Tunto on pitkäikäisin aistimme. Vauvan kehitykselle kosketus on elintärkeää. Vanhuudessa, kun muut keinot tavoittaa toinen ihminen ovat ehkä hiipuneet, kosketus välittää viestiä toisen turvallisesta läsnäolosta.

Silitteleminen voi laukaista voimakkaita muutoksia endorfiinia vapauttavassa järjestelmässä.

Tutkimusten mukaan kosketus muun muassa vähentää stressiä, rauhoittaa mieltä ja parantaa unen laatua. Ilman kosketusta ahdistumme ja masennumme.

Turun yliopiston apulaisprofessori Lauri Nummenmaa on pitkään tutkinut tunteiden vaikutusta sosiaaliseen kanssakäymisen ja tämän heijastumista aivoissa ja hermoverkostossa. Suuri osa ihmisen aivoista näyttää rakentuneen tunteiden ja sosiaalisten suhteiden tarkkailuun, ja koskettaminen on tässä tärkeä kanava. Varsin neutraalikin koskettaminen, esimerkiksi silitteleminen, voi laukaista voimakkaita muutoksia aivojen mielihyvähormonia endorfiinia vapauttavassa järjestelmässä.

Syvä muistijälki

Taina Kinnunen muistuttaa, että monet asiat vaikuttavat siihen, miten kosketamme tai haluamme tulla kosketetuiksi. Kerätessään suomalaisten kosketuselämäkertoja kirjaansa Vahvat yksin, heikot sylityksin Kinnunen huomasi, että esimerkiksi lapsuuden perheellä, sukuhistorialla, luokkataustalla ja sukupuolella on kosketuksen kehityksen kannalta suuri merkitys.

Kukaan samanikäisistä tuttavistani ei muista istuneensa vanhempiensa sylissä hellittävänä, eivätkä vanhemmat koskaan edes halailleet toisten näkösällä… koiraakin hellittiin enemmän kuin ihmistä…

Moni kirjoitti siitä, miten vaikea on muuttaa käytöstään.

– Moni kirjoitti siitä, miten vaikea on muuttaa käytöstään. Eräs iäkäs nainen kertoi oppineensa aikuisena halaamaan ystäviään, vaikka sisarusten kesken sellainen tuntui hänestä yhä hankalalta. Toinen taas sanoi alkaneensa halata vanhempiaan ihan väkisin.

Joistakin kirjoituksista kuulsi suru siitä, että ihminen on aina kärsinyt kosketuksen puutteesta.

Kaksoisviesti vaurioittaa

Moni viisikymppinenkin on vielä sukupolvea, jossa lempeä ja hyväksyvä kosketus ei ollut lapsuudenkodissa itsestäänselvyys. Kuritus kiellettiin Suomessa lailla vasta vuonna 1984.

Erityisen vaurioittavaa on, kun sama ihminen on sekä hellä että julma.

Yksilö-, parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Jaana Tuovinen kohtaa vastaanotollaan ihmisiä, joille kosketus on eri syistä kipeä ja traumaattinen asia.

– Trauma murtaa kyvyn arvioida ympäristön turvallisuutta ja mahdollisuutta luottaa toiseen ihmiseen. Erityisen vaurioittavaa on, kun sama ihminen on sekä hellä että julma.

Terapian avulla pyritään palauttamaan usko siihen, että toisen kanssa voi olla turvallisesti kosketuksissa, ja opetellaan tulemaan taas nähdyiksi ja kuulluiksi kosketuksen kautta.

Tuovinen käyttää työssään muun muassa sensomotorista psykoterapiaa.

Ihminen voi muuttaa sitä, miten menneisyys vaikuttaa häneen nyt.

– Kun asiakas kertoo minulle kokemuksistaan, kysyn, miltä sinun kehossasi tuntuu, kun kerrot tätä. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta koko elämän ajan ihminen voi muuttaa sitä, miten menneisyys vaikuttaa häneen nyt.

Sensomotorisessa psykoterapiassa liikettä käytetään lääkkeenä. Jaana Tuovinen antaa asiakkaalle kaksi palloa, jotka tämä laittaa jalkojensa alle. Kun hän sitten kertoo traumaattisesta kokemuksesta, hän samalla liikuttelee jalkojensa alla olevaa palloa, maadoittaa itsensä kosketukseen.

– Kaikki keholliset harjoitteet, kuten kävely, tanssi tai hieronta, purkavat tunteita kehosta.

Ylenmääräinen silittely ja hipsuttelu ei vain kuulunut tapoihin... Ennemminkin  minua opetettiin pitämään hieman  etäisyyttä ja pyytämään anteeksi, jos kosketan vahingossa.

Jos epäröi, kannattaa suoraan kysyä, saako halata.

Kirkkososiologian professori ja hyvinvoinnin dosentti Anne Birgitta Pessi on tutkinut myötätuntoa ihmisten välisissä suhteissa.

– Koskettaminen on muuttunut – ja hyvistä syistä – herkemmäksi ja ehkä haastavammaksikin teemaksi, Me too -kampanjan myötä. Jos epäröi, kannattaa suoraan kysyä, saako halata.

– On myös tilanteita, joissa sanat eivät toimi. Halausta voi tarjota, jos vaikka työtoveri kertoo läheisen ihmisen menetyksestä.

Parantavat kädet

Taina Kinnunen on urallaan kouluttanut paljon sosiaali- ja hoitotyötä tekeviä. Hänestä luonteva kosketus olisi hoitotyön tärkeä työkalu, mutta monesti sen käyttö jää yksilön omalle vastuulle. Kaiken kiireen keskellä hoitajien energia ei välttämättä tähän riitä.

– Hoitoalan koulutuksessa korostuu ”reviirin kunnioittaminen” jopa sen uhalla, että kosketus jää hyvin vähäiseksi eikä sille löydy luonnollista roolia. Hoitotyön esimiehillä on valtava virheiden pelko. Koskettamiseen ei kannusteta, ettei tule kosketettua väärin. Kosketuksessa on paljon harmaata aluetta, jolle ei voi luoda kiveen hakattuja sääntöjä, Kinnunen sanoo.

Myötätuntoiseksi koettu lääkäri edistää potilaittensa fyysistäkin terveyttä.

Silloin tulee nuori hoitaja… silittää hiuksiani ja kuivaa kyyneleitäni. Vihdoinkin tunnen, että joku välittää.

Kosketuksen voima on tullut esiin myös Anne Birgitta Pessin tutkimuksessa lääkärin ja potilaan suhteesta. Jo lääkärin pieni myötätuntoinen kosketus potilaan olkapäähän lisäsi tämän luottamusta lääkäriin.

– Myötätuntoiseksi koettu lääkäri edistää potilaittensa fyysistäkin terveyttä. Esimerkiksi tällaisen lääkärin diabetespotilailla verensokeri- ja seerumiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi tasaisemmat kuin vähemmän myötätuntoisen lääkärin potilailla.

Pelkkä kiire ei selitä kosketuksen vähäisyyttä.

Taina Kinnusen johtama tutkimusryhmä sai juuri valmiiksi kaksivuotisen tutkimusprojektin kosketuksesta vanhustyössä. Tuloksista on tekeillä kirja, joka ilmestyy ensi vuonna.

– Haastattelimme hoivatyön ammattilaisia, opettajia ja oppilaita. Näyttää siltä, että pelkkä kiire ei selitä kosketuksen vähäisyyttä. Myös asenne vaikuttaa.

– Pitkään työtä tehneistä hoitajista osa pitää koskettamista ammatillisena taitona, jossa voi kehittyä. Osa koki oppineensa ”lukemaan” potilaiden tarvetta koskettamiseen. Oivallus lisäsi työmotivaatiota, Kinnunen kertoo.

Sitaatit ovat Taina Kinnusen kirjasta Vahvat yksin, heikot sylityksin (Kirjapaja 2013).

Lue myös:

Näin opit kosketuksen

  1. Pohdiskele omaa kosketushistoriaasi. Kirjoita siitä, puhu ystävän kanssa tai mieti itseksesi vaikka ääneen, miten sinua on kosketettu ja miten itse olet koskettanut toisia. Millaisia tunteita tämä herättää? Palaa mielessäsi kipeää tehneisiin koske-tuksiin. Älä säikähdä, jos muistelu satuttaa. Koskettamiseen liittyy vahvoja tunteita. Anna itkun tulla.
  2. Aloita koskettaminen ihan pienistä eleistä esimerkiksi harrastusryhmässä tai muussa tutussa joukossa. Hyväksy se, että aluksi voi tuntua pelottavalta vaikka vain hipaista toista. Tee ystävän kanssa harjoitus, jossa pidätte toisianne kädestä minuutin ajan. Silitä hänen kättään kuin pesisit sitä.
  3. Tunnemuurien murtaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Jos puolison kanssa tulee sanaharkkaa, kokeile lopettaa se otta-malla häntä kädestä kiinni.
  4. Myös itseään voi koskettaa hellästi ja keskittyen. Levitä kosteusvoidetta ihollesi, tunnustele rauhallisesti kohta kohdalta kädet, jalat, nivelet.
  5. Metsäkävelyllä painaudu vasten puuta. Tunnustele sen oksia ja hypistele rungon yksityiskohtia.
  6. Anna ammatti-ihmisen koskettaa. Tilaa aika hiero-jalle, hemmotteluhoitoon tai kehoterapeutille. Valviran hyväksymät psykoterapeutit, jotka ovat pätevöityneet psykofyysiseen psykoterapiaan tai kehopsykoterapiaan löydät verkosta osoitteesta psykofyysinenpsykoterapia.fi

Juttu on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 10/2018.