"Nämä vaikuttavat, että vielä mummunakin voi olla posliini-ihoinen"

”Hän on vanhentunut kauniisti”, sanotaan aikuisesta naisesta, joka näyttää ikäistään nuoremmalta. Moni arvelee välttyvänsä ikärasismilta, jos kasvot ovat kuosissa ja olemus tyttömäinen.

  • 1. Voiko ihon rypistymistä estää millään konsteilla?

Voi. Vältä tupakkaa ja tupakansavua, varo aurinkoa. Vältä voimakkaita painonvaihteluita. Jos olet kovin ilmeikäs, voimakkaat ja toistuvat liikkeet aiheuttavat vääjäämättä juonteita, naururyppyjä ja kiukkuryppyjä kulmien väliin. Niitä voi ennaltaehkäistä säännöllisesti käytetyllä botuliinitoksiinilla. Botuliinitoksiini on ihovoiteita tehokkaampi ryppylääke. Ihovoiteista tretinoiinipohjaiset eli A-vitamiinihappoa sisältävät voiteet ehkäisevät ihon vanhenemista parhaiten.

  • 2. Milloin ihon vanheneminen alkaa ja mistä se johtuu?

Periaatteessa jo syntymästä. Auringon aiheuttamat vauriot alkavat kuitenkin näkyä yleensä vasta aikuisiällä, ja tahti kiihtyy vuosikymmenten edetessä. Geenit, ympäristötekijät ja elintavat vaikuttavat yhdessä. Hyvät perintötekijät suojaavat ihoa, mutta raskas aurinkoaltistus ja tupakointi ovat liikaa, vaikka perimä olisi kuinka hyvä. Jos geenit ovat hyvät, elintavat terveet, välttää aurinkoa, pysyy normaalipainoisena, käyttää botuliinitoksiinia ja tretinoiinivoiteita, voi olla vielä mummunakin aika posliini-ihoinen.

"Geenit, ympäristötekijät ja elintavat vaikuttavat yhdessä."

  • 3. Laiha näyttää aina ryppyisemmältä. Onko ryppyinen terveempi kuin ylipainoinen?

Laihan keho on todennäköisesti terveempi kuin ylipainoisen, koska laihuuden syy on tavallisimmin runsas liikunta ja terveellinen ruokavalio. Lievästi ylipainoinen, joka liikkuu runsaasti, voi olla terveempi kuin liikkumaton hoikka. Jos laihuus johtuu huonosta syömisestä, syömishäiriöstä tai tupakoinnista, keho ei varmasti ole terveempi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
  • 4. Riittäisivätkö pelkkä vesipesu ja ihon luonnollinen rasvakerros useimmille ihonhoidoksi?

Jos geenit ovat hyvät, eikä ihoa rasita huonoilla elintavoilla ja liialla aurinkorasituksella, niin itse asiassa kyllä. Järjettömän pitkät puhdistusrituaalit ja ihon oman rasvan korvaaminen sen jälkeen kalliilla merkkituotteilla on aika pöhköä.

  • 5. Onko estrogeenikorvaushoidolla vaikutusta ihon ja hiusten vanhenemiseen ja kuntoon? Vanhenevatko kaikki samaan tahtiin vai mikä merkitys on geeneillä?

Estrogeeni ylläpitää elinvoimaa ja lisääntymis­ikäisen ihmisen ominaisuuksia. Epäsuorasti sillä on positiivisia vaikutuksia näihin, jos oma hormonituotanto on hiipunut. Jo pelkkä unen laadun ja määrän parantuminen vaikuttaa koko elimistöön.

  • 6. Koetteleeko pohjoinen ilmastomme myös ulkoista kauneutta?

Aurinkovauriot jäävät meillä vähäisemmiksi, ellei nyt sitten oteta kaikkea irti auringosta sen kerran, kun se paistaa. Kylmä talvi voi merkata ihoa korostuneilla pintaverisuonilla, mutta enemmänkin iho kärsii pitkän talven aikana jatkuvasta sisälläolosta.

  • 7. Ovatko kauneusleikkaukset jo vanhanaikaisia?

Uutuusarvo julkisessa keskustelussa on mennyt, mutta ankkahuulet ja silikonirinnat ovat tulleet yhä tavallisemmaksi ihanteeksi pintajulkkisten maailmassa. Tietyissä piireissä kauneusleikkaukset eivät ole koskaan olleet muodikkaita.

Kiristys kiristyksen perään on vanhanaikaista. Ennen kasvot rupsahtivat rauhassa, ja sitten tehtiin kymppitonnin huolto eli kiristys 50-vuotiaana. Nykyisin pyritään välttämään yhtäkkistä rajua muutosta: injektiohoidoin pyritään hidastamaan vanhenemismuutoksia, ja pieniä toimenpiteitä tehdään hissun kissun. Veitsettömät ja arvettomat hoidot ovat suosittuja.

Rasvansiirroin täytetään kasvojen katoavia pehmytkudoksia pysyvämmin kuin täyteaineilla. Elävä siirre tasoittaa juonteita ja kuoppia, ja iho saa uutta elinvoimaa lisääntyneen verenkierron myötä. Kasvojen- ja kaulankohotukseen edetään siinä vaiheessa, kun injektioin ja täyttämällä ei enää päästä riittävään tulokseen, ja suunympärystän ja kaulan veltot poimut alkavat masentaa. Kun facelift-tulos sitten iän myötä vanhenee, päivitys ei välttämättä vaadi uutta kiristystä, vaan pelkkä rasvansiirto voi hyvinkin riittää.

  • 8. Näkyykö ihmisestä, jos hänelle on tehty kirurgisia toimenpiteitä?

Taitavasti tehtyä korjausta ei maallikko hoksaa. Arvet on piilotettu hyvin, ja tulos on tyylikkään luonnollinen.

Arvetonta toimenpidettä, lähinnä rasvansiirtoa, on vaikea huomata, koska jälkiä ei ole, ja kasvot näyttävät siltä, kuin olisi ollut hyvällä lomalla. Mutta syystä tai toisesta epäonnistunut korjaus voi näyttää omituiselta, tai arvet ovat huomattavan näkyvät, tai komplikaatio on pilannut kosmeettisen tuloksen. Maallikko ei sitä sittenkään välttämättä huomaa, mutta ammattilainen kyllä.

Media mässäilee pilalle menneillä leikkauksilla ja ylikorjatuilla karikatyyrimäisillä kasvoilla, joista jokainen tajuaa, ettei kyse ole luonnollisista kasvoista.

  • 9. ”Rumat ne vaatteilla koreilee”, sanottiin ennen. Hyväksyykö aikamme jo paremmin turhamaisuuden?

Kyllä hyväksyy, liiankin hyvin. Nykyeläkeläisten nuoruudessa oli aika helppoa olla pienirintainen ja meikitön finninaama, jolla oli isosiskon vanhat vaatteet. Nykyään nuorten pitää yrittää näyttää trendikkäältä, hyvännäköiseltä ja menestyvältä, ja jos se ei onnistu, leimataan helposti luusereiden kastiin.

Ulkonäön ylläpitoon voi mennä kohtuuttomasti energiaa, aikaa ja rahaa. Me vanhemmat pääsemme helpommalla, kun emme syntyneet puhelin kädessä emmekä joutuneet heti kuvallisen viestinnän hyökyaallon vietäviksi.

"Ulkonäön ylläpitoon voi mennä kohtuuttomasti energiaa, aikaa ja rahaa.
Me vanhemmat pääsemme helpommalla."

Erityisesti nuorten maailma on täynnä photoshopattua täydellisyyttä, johon joutuu mukaan, kun oma minäkuva on vielä arka ja epävarma. Paineet voivat olla kovat, ennen kuin itsetunto on niin kehittynyt, että uskaltaa antaa piut paut epäterveille odotuksille. Itsensä viiltely ja syömishäiriöt ovat erityisesti nykyajan ilmiö.

Mitä vanhempaan ikäpolveen mennään, sitä enemmän syyllisyyttä kauneustoimenpiteistä tuntuu aiheutuvan. Nuorille ne ovat arkipäivää.

  • 10. ”Sisäinen kauneus merkitsee vain”, sanotaan laulussa. Mutta miten vieroksunta ulkoisen olemuksen perusteella näkyy?

Yksilön pitää osata rakentaa ulkonäköään ärsyttämättä liikaa ketään. Vieroksuntaa kohtaa niin liian laittamaton kuin laitettukin ihminen työpaikoilla ja vapaa-ajalla. Pitkä ja komea tai kaunis menestyy elämässään helpommin, ansaitsee enemmän, ja elämän mahdollisuudet avautuvat hänelle helpommin. Ei ihmislaji ole siinä mielessä sen kummempi kuin muutkaan eläimet. Vähemmän kauniilla pitää olla enemmän älliä, sisua tai jotain erityislahjoja, joilla päihittää ulkoisten avujen puuttuminen. Tämä korostuu kertakäyttökulttuurissamme, jossa ihmissuhteet tulevat ja menevät kuin raitiovaunut, ja menestyminen on ihmisarvon mitta.

  • 11. ”Kauneus ja järki eivät viihdy samassa päässä.” Pitääkö tämä yhä paikkansa tosi-tv:n värittämässä maailmassa?

Se on vanhemman ikäpolven klisee. Nuoremmat tuntuvat ajattelevan, että ihminen, joka ei välitä ulkonäöstään, on ”vähän urpo”. Mutta julkisuus hinnalla millä hyvänsä on nykyajan trendi, ja kilpailu on kovaa. Tavishiiren pitää olla briljantti päästäkseen julkisuuteen, mutta oikein hyvännäköinen pärjää vähemmälläkin älyllä.

Tästä logiikasta seuraa toki käsitys, että kauneus ja äly ovat kääntäen verrannollisia. Näin ei tietenkään ole. Älykkyys­osamäärä ja ulkoinen olemus ovat geneettistä arpapeliä, toisistaan riip­pumatta. Jollekin voi osua jättipotti, joku ei saa kumpaakaan. Elämä on siinä mielessä raakaa.

  • 12. Mikä on edullisin mahdollinen ­kauneusvinkki, jos haluan olla ­parhaimmillani?

Hymyile ja naura silmiä myöten. Tympeä ilme pilaa kalliimmankin tälläyksen.

"Tympeä ilme pilaa kalliimmankin tälläyksen."

Asiantuntijoina plastiikka­kirurgian erikoislääkäri Hilkka Peltoniemi ja filosofian tohtori, kulttuuri­antropologi Taina Kinnunen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla