Kokkolalainen Riitta Korpela, 54, on löytänyt avun Ménièren tautiinsa lähes sokerittomasta ja suolattomasta ruokavaliosta.

Minulla todettiin Ménièren tauti vähän toistakymmentä vuotta sitten. Se on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Taudin syytä ei tunneta, mutta sen aiheuttaa nesteturvotuksen kehittyminen sisäkorvaan. Minulla oli epämääräistä huimausta ja kuulin metallista ääntä korvassa ajoittain. Se häiritsi varsinkin puhelimessa, jossa jouduin työn takia puhumaan paljon.

Edelleen välillä tuntuu, että päässäni olevat ’sähköjohdot’ eivät saa kontaktia koko ajan. Tulee säpsähdyksiä, kuin olisin sekunnin verran tajuton. Sietämättömiä pahoinvointikohtauksia minulle ei onneksi ole. Uskon, että tarkka ruokavalio ja liikunta pitävät pahat oireet kurissa. Päädyin lähes sokerittomaan ja suolattomaan ruokavalioon, sillä varsinkin suola jähmettää nesteen korvassa ja aiheuttaa siten tasapaino-ongelmia. Jos syön pizzaa, seuraavana päivänä minua pyörryttää.

Leipää kaipaan joskus

Olen ikäni syönyt terveellisesti joten lähes suolaton ruokavalio ei ole minulle ongelma. Pesto, aurinkokuivatut tomaatit, feta ja oliivit ovat kiellettyjen listalla. Voilla siveltyä leipää kaipaisin joskus. Täysin suolatonta leipää en ole enää löytänyt kaupasta, mutta vähäsuolaista 0,6 prosenttia suolaa sisältävää leipää on. Syön leipää vain harvoin, keiton kanssa joskus.

Arkiruokani on aika helppoa, yksinkertaista ja terveellistä. Minulle on tärkeää mahdollisimman puhdas, prosessoimaton ruoka, ja siksi suosin luomua. Uskon ravinnon vaikuttavan elämänlaatuun. Syön usein tuoreravintoa, en välttämättä tee lämmintä ruokaa joka päivä. Käytän mausteita, mutta raaka-aineen pitää olla oman makuista. En osta esimerkiksi valmiiksi marinoituja kanoja.

"Ravintolassa vähäsuolaista ruokaa on melko vaikeaa saada. Jos kerron välttäväni suolaa, sitä ei aina oteta todesta."

Pyrin valitsemaan vaikkapa kasviksia, munia ja keitettyä riisiä. Mutta en tee asiasta numeroa, enkä nirsoile kylässä.

Vuonna 2008 olin sopeutumiskurssilla, jossa tuli eteen myös sokerin vaikutus Ménièren tautiin. Se sitoo suolan lailla nestettä, vetää sitä pois tasapainoelimestä ja aiheuttaa huimausta. Sokeri ei ole minulle niin paha kuin suola, mutta tunnistan sen vaikutuksen huonoon oloon.

Pullaa ja jäätelöä voin syödä hillitysti. Yleensä valitsen pitkoa, sillä siinä on vähän sokeria. Irtokarkkeja syön joskus, jos oikein haluan hemmotella itseäni. Mutta seuraavana päivänä on hiukan pönttö olo.

Aikataulut uusiksi

Aloin yksityisyrittäjäksi, jotta sain aikatauluni paremmin omaan haltuun. Olen työnohjaaja, teen esimiesvalmennusta ja työyhteisön kehittämistä, luennoin ja koulutan. Sitä ennen olin tosi vaativassa työssä, jossa oli paljon matkustamista, asiakkaita ja stressiä. Tasapaino-ongelmia tulee väsyneenä ja stressaantuneena helposti.

Olen toiminut yrittäjänä nyt kolme vuotta ja Ménière on rauhoittunut. Hallitsen paremmin aikatauluni. Olin syönyt vuosikausia verenpainelääkkeitä, ja saatoin jättää ne pois. Nyt minulla on luonnostaan matala verenpaine.

Olen hyväksynyt Ménièren, ja kerron siitä kaikille avoimesti. Harrastan pilatesta, joogaa, kuntosalia, spinningiä ja lavatanssia. Kaikki ne vaativat tasapainoa, ja joskus huippaa. Varsinkin tanssi ja jooga haastavat tasapainoa ja niistä onkin minulle paljon apua ja iloa. Ménière vaikuttaa myös kuuloon. Ryhmäpalavereissa voin joskus joutua skarppaamaan, että kuulen hiljaisen puheen.

Minulla ei ole mitään lääkitystä Ménièreen, mutta syön puhdasta B12-vitamiinia, sillä huomaan sen vaikuttavan tasapainoon.”

"Kun sairastaa lisäkilpirauhasen liikatoimintaa, mitä laboratoriokokeita otetaan vuosittain? Omaa liikatoimintaani hoidettiin leikkauksella ja lääkkeillä, mutta nyt vain seurataan."

- Mummo Savosta 60v

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen syleilyssä. Ne erittävät kalkkiaineenvaihduntaa säätelevää hormonia.

Joskus yksi tai useampikin lisäkilpirauhanen alkaa kasvaa ja samalla erittää ylenpalttisesti parathormonia. Parathormoni puskee luustosta vereen kalkkia liiaksi asti. Tila on hyperkalsemia ja se voi aiheuttaa hermosto- ja lihasoireita tai kohonnutta verenpainetta.

Leikkaus parantaa liikatoiminnan lähes aina, mutta noin viidelle prosentille potilaista näin ei käy.

Jos tilanne on tyydyttävä, kerran pari vuodessa tarkistetaan veren kalkkitase. Myös munuaisten toimintaa seurataan. Jos näissä tapahtuu huolestuttava muutos huonompaan, hoitolinjaa tarkistetaan. Uusintaleikkauskin on mahdollinen.

Täältä löydät kaikki ET:n kilpirauhaseen liittyvät artikkelit!

 

Uni toistuu suunnilleen samanlaisina vaiheina yöstä toiseen. Yksi sykli kestää puolestatoista kahteen tuntiin.

Unella on neljä erilaista vaihetta, jotka toistuvat yöstä toiseen.

  1. N1 on kevyen eli torkeunen vaihe, siirtymisvaihe kohti syvempää unta. Hyvin nukkuvalla N1-unta on vain noin 2-5 % yöunesta.
  2. N2-vaiheessa syke ja hengitys hidastuvat. Tätä keskisyvää unta on jopa puolet koko yöunen pituudesta.
  3. N3 on syvän unen vaihe. Syke ja hengitys ovat säännöllisiä ja rauhallisia. Syvä uni elvyttää elimistöä. Hyvin nukkuvalla syvää unta on 15-20 % yöunesta.
  4. REM-unessa aivot toimivat vilkkaasti kuten päivällä. Silmät liikkuvat mutta keho ei. REM-unen osuus kasvaa kohti aamuyötä. Hyvin nukutussa yössä sitä on 20-25 %.

Näin parannat unen laatua – muistilista

  • Kahvi. Herkkyys kofeiinille on yksilöllistä. Unettoman pitäisi välttää kofeiinia jo klo 14:n jälkeen.
  • Ruoka. Päivän pääateria kannattaa nauttia vasta klo 18-20. Jos syö päivällisen ennen klo 18, iltapalaa on hyvä nauttia noin klo 21. Se on tärkeä yöllisen sokeritasapainon kannalta. Katso täältä ruokia, jotka edistävät hyvää unta.
  • Stressi. Päivän aikana ihmisen aivoissa käy noin 60 000 ajatusta. Mieltä voi olla vaikea rauhoittaa illalla. Hyvä keino mielen rauhoittamiseen on esimerkiksi huolihetki. Katso täältä ET:n ohjeet huolihetken pitämiseen.
  • Makuuhuone. Hyvän unen saamiseksi huoneen lämpötilan on hyvä olla 18-20 astetta. Iäkkäillä ihmisillä lämpötila voi olla 20-24 astetta.

Apua lääkkeettömistä hoidoista?

70 % unettomista hyötyy lääkkeettömästä hoidosta. Parhaat tulokset on saatu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla menetelmillä.

Lievemmissä univaikeuksissa voi auttaa myös reseptivapaa melatoniini. Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jonka eritys on suurimmillaan aamuyöstä. Se toimii eräänlaisena biologisena rytmien tahdistajana. Jos uni ei tule luonnostaan väsymyksestä huolimatta, melatoniinia voi ottaa purkista.

Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniini edistää unta kuitenkin vain vähän. Lääkärilehden mukaan melatoniiniannoksen ansiosta nukahtaminen nopeutuu keskimäärin noin 4 minuuttia. Melatoniini ei myöskään auta kaikkia unipulmista kärsiviä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Lue myös: Nuku parempia päiväunia – 7 hyvää vinkkiä

Lue myös: Miksi aina väsyttää? Tarkista, ettet sairasta diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa