Ihmisen aivot ja suolisto keskustelevat jatkuvasti keskenään. Siitä, miten suoliston mikrobit vaikuttavat mielenterveyteen, tiedetään kuitenkin vasta vähän. Kasvispitoinen ruokavalio on kytköksissä pienempään masennusriskiin.

Taas jännittää, vatsassa kipristelee ja lepattelee perhosia. Mitä nämä tuntemukset ovat?

– Ne ovat lisääntynyttä ilmaa ja suoliston liikehdintää. Jännitys lisää stressihormoni kortisolin eritystä, ja keho alkaa tuottaa adrenaliinia. Molemmat vaikuttavat hermostoon ja sitä kautta suolen toimintaan, sanoo lääkäri, väitöskirjatutkija Anna Aatsinki.

Joillakin tulee silloin kiire vessaan, toisilla vatsa jymähtää toimimattomaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jännitys lisää stressihormoni kortisolin eritystä.

– Stressi vaikuttaa suoliston liikehdintään ja tuntemusten tulkintaan. Lisäksi se voi pidemmän ajan kuluessa horjuttaa suolistomikrobiston tasapainoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suolisto ja keskushermosto ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja kaksisuuntaisesti: mikrobit kommunikoivat aivojen kanssa ja toisin päin. Esimerkiksi ärtyvästä suolesta kärsivillä tämä voi johtaa noidankehään, jossa stressi pahentaa oireita ja oireet aiheuttavat stressiä.

Vatsavaivaisilla on usein myös masennusta. Syy-seuraussuhde on epäselvä. Yhdistävä tekijä voivat olla suolistomikrobit, mutta jatkuva vatsavaivakin saattaa masentaa.

Vatsavaivaisilla on usein masennusta.

Mikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa koe-eläinten käyttäytymiseen. Kun masentuneen ihmisen suolistomikrobeja on siirretty rotille, nekin ovat alkaneet oireilla.

– Masentuneilla ihmisillä on todettu olevan erilainen suolistomikrobisto kuin terveillä. Esimerkiksi hyödyllisiä, tulehdusta estäviä bifidobakteereja on vähemmän.

Viestintä aivojen ja suoliston välillä tapahtuu useita kanavia pitkin ja sisältää hermostollisia, hormonaalisia, immuunivälitteisiä ja aineenvaihduntaan liittyviä reittejä. Toiset mekanismeista tunnetaan paremmin kuin toiset.

– Nopein ja suorin kanava on kiertäjähermo. Tämä ihmisen pisin hermo ulottuu aivoista suolistoon ja säätelee laajalti sisäelinten toimintaa. Kanava on kaksisuuntainen, mutta valtaosa viesteistä kulkee suolistosta aivoihin.

Mielenterveyttä voi edistää syömällä kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, kalaa ja hyviä rasvoja.

Suolistossa asustavat miljardit mikrobit, pääasiassa bakteerit, tuottavat syömästämme ruuasta yhdisteitä, jotka osallistuvat aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja aivojen toiminnan säätelyyn. Ne tehtailevat serotoniinia, dopamiinia ja muita samoja välittäjä-aineita kuin aivomme. Moniin mielenterveyden häiriöihin liittyy aivokemian muutoksia.

– Serotoniinista jopa 95 prosenttia tuotetaan suolistossa. Jotkut välittäjäaineet ja lyhytkestoiset rasvahapot voivat aktivoida kiertäjähermoa ja vaikuttaa sitä kautta aivoihin ja mielialaan, Aatsinki sanoo.

Terveyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta on hyvä, jos mikrobisto on monimuotoinen. Mielenterveyttä voi edistää syömällä kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, kalaa ja hyviä rasvoja. Tällainen ruokavalio on yhteydessä pienempään masennusriskiin ja voi auttaa joitakin masennusoireista kärsiviä.

Kannattaa myös liikkua ja nukkua riittävästi.

– Kuiduilla on keskeinen rooli. Suolistomikrobit tuottavat niistä lyhytketjuisia rasvahappoja, joihin yhdistyy terveyshyötyjä. Värikkäät kasvikset ja marjat sisältävät lisäksi polyfenoleja, joista on hyötyä mikrobistolle.

Kannattaa myös liikkua ja nukkua riittävästi. Turhaa antibioottien käyttöä, stressiä ja tupakointia tulisi välttää.

Ei tiedetä, millainen on normaali suolistomikrobisto, sillä se on kaikilla yksilöllinen. Varhainen suolistomikrobikanta määräytyy äidin mikrobiston ja ravitsemuksen mukaan ja kehittyy elämäntapojen ja sairauksien myötä.

– Aikuisen mikrobisto pysyy melko samanlaisena, jos esimerkiksi ruokavalio ei juuri muutu. Vanhemmiten mikrobiston monimuotoisuus alkaa vähentyä, ja mikrobisto voi reagoida herkästi ruokavalion muutoksille.

Samassa taloudessa asuvien mikrobistot muistuttavat toisiaan. Syy voi olla sama ruoka ja ympäristöstä saadut samat mikrobit.

suoli-aivoakseliin liittyviä tutkimuksia on paljon. Niistä suuri osa on kuitenkin tehty koe-eläimillä, eikä tuloksia ei voi suoraan soveltaa ihmisiin.

Samassa taloudessa asuvien mikrobistot muistuttavat toisiaan.

– Suolistomikrobeilla voi olla tekemistä esimerkiksi masennuksen kanssa, mutta paljon on vielä selvittämättä, Aatsinki sanoo.

Masentunut ihminen muuttaa usein syömistapojaan, nukkuu huonosti ja liikkuu vähän. Myös tämä vaikuttaa suolistomikrobeihin. Ei myöskään tiedetä, millainen mikrobisto ihmisillä on ollut ennen masennusta tai millainen se on toipumisen jälkeen.

Suolistomikrobeilla on osansa myös lääkkeiden vaikuttavuudessa. Se selittää, miksi lääkkeet tehoavat eri tavoin eri ihmisiin. Vastaavasti lääkkeet, esimerkiksi antibiootit, vaikuttavat suolistomikrobiston koostumukseen.

– Tulevaisuudessa voitaneen määrittää potilaan suoliston bakteerikoostumus ja päätellä paras hoito yksilöllisesti. Voidaan esimerkiksi miettiä, auttaisivatko masentunutta eniten probiootit vai kenties ulosteensiirto.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 11/20.

Sisältö jatkuu mainoksen alla