Nyt on aika ottaa kori kainaloon ja suunnata pihan pientareille yrttijahtiin. Villivihannekset ovat terveellisiä, maukkaita, ilmaisia ja ekologisia – lähiruokaa aidoimmillaan.

Kun kevät hiipii Suomeen orastavina versoina, hiirenkorvina ja lisääntyvänä vehreytenä, villiruokaan hurahtaneet hortoilijat kulkevat silmä tarkkana pitkin metsäpolkuja, pellonpientareita ja rantoja. Hortoilusta, villivihannesten keruusta ja syömisestä, on tullut kasvava ruokatrendi. Horta tarkoittaa kreikaksi kaikkea villiä, vihreää luonnosta löytyvää syötävää.

Heti kauden alussa luonnosta löytää muun muassa nokkosta, vuohenputkea, ketunleipää, litulaukkaa, maahumalaa, kuusenkerkkää, mustaherukan- ja koivunlehtiä, peltokanankaalia, isomaksaruohoa, ahosuolaheinää ja voikukkaa. Ei ihme, että villiruokakokki, keittiömestari ja keittokirjailija Sami Tallberg on innoissaan. Hän tuntee satakunta syötävää kasvia ominaisuuksineen, ja opettelee vuosittain uusia. Vanhoistakin löytyy uutta

– Viime vuonna oivalsin, miten upea raaka-aine voikukka on, Tallberg intoilee.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Kulinarismistaan tunnetut ranskalaiset kasvattavat voikukkaa herkuksi."

Suomalaiset kiskovat syötävää kasvia irti pihoiltaan ja ajavat markettiin ostamaan muoviin pakattua italialaista sinappikaalia, rucolaa. Moni kotikokki vierastaa villivihanneksia, vaikka ne ovat löytäneet tiensä jo juhlakattauksiin ja ravintoloihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tallberg haluaa herätellä suomalaisia näkemään lähiluonnon mahdollisuudet.

– Villiyrteissä on makua, väriä, luonnetta ja tekstuuria. Ja mikä mullistavaa: luonnosta voi kerätä ilmaiseksi parempia aineksia kuin mitä kaupasta saa. Käyttökelpoisia villivihanneksia on pilvin pimein mökkimaisemissa ja kaupunkien puhtailla alueilla, kun ihmiset vain oppivat löytämään, tunnistamaan ja arvostamaan luontomme tarjontaa.

Makujen räjähdys villiyrteillä

Joillakin villivihanneksilla, kuten Tallbergin suosimalla voikukalla, on karvas maine. Se karkottaa helposti makeahkoihin, mietoihin ja jalostettuihin makuihin tottuneen suomalaisen.

Mutta jyrkempiäkin makuja voi kesyttää, kun tietää oikeat aineet.

– Rasvaa, suolaa ja etikkaa, Tallberg neuvoo.

Villivihanneksia voi yhdistää lihaan, kalaan, kananmunaan ja kasvatettuihin salaatteihin tai muihin vihanneksiin.

– Villikasviksista voi tehdä mitä vain. Niitä voi käyttää salaattina, lisukkeena, mausteyrtteinä ja jopa pääruokana. Koko ruokalistan voi rakentaa halutessaan niiden varaan.

Villiyrttiä ei pidä tuomita metsässä ensimaistamisen perusteella. Villivihannekset ovat raaka-aineita, jotka pitää maustaa, niistä pitää tehdä ruokaa. Emmehän me syö kaupasta ostettuja salaatinlehtiäkään yksinään.

Kokin mukaan paras tapa oppia arvostamaan luonnon supermarkettia on tehdä yksinkertainen viiden villiyrtin salaatti.

– Päälle suolaa, pippuria ja vinaigrette-kastike. Salaatin voi syödä sellaisenaan tai lisätä joukkoon juustoa, paahdettua pähkinää, kalaa tai riistaa. Suussa syntyy makujen räjähdys, jossa kiteytyy koko suomalaisen ruokakulttuurin hienous. Sellaista elämystä ei saa mistään kaupan ruuasta, villiyrttilähettiläs vakuuttaa.

Parasta ennen keskipäivää

Eri kasveilla ja kasvinosilla on oma keruuaikansa, jolloin ravinto- ja aromipitoisuudet ovat yleensä parhaimmillaan. Aromipitoisuus onkin meillä korkea valoisan kesän ansiosta.

– Yleensä kasvit on hyvä kerätä aamulla kasteen haihduttua ja kuivalla, aurinkoisella säällä. Lehdet kannattaa poimia nuorina, ennen kukintaa, ja kukat pian niiden avauduttua. Juuret kerätään syksyllä, neuvoo Ylä-Savon ammattiopiston luonnontuotealan kouluttaja Eine Pihavaara.

Iisalmen maaseudulla asuva ja ikänsä lähiruokaa kerännyt Pihavaara tuntee villiyrttien voiman. Ne hoitavat ihmistä kokonaisvaltaisesti ja hellivät aivoja, suolistoa, sydäntä ja munuaisia. Ulkoillessa verenkierto vilkastuu ja mielihyvähormien eritys kasvaa.

Villivihannesten lehtivihreä sisältää runsaasti tehoaineita.

– Luonnonyrtit ovat usein ravintoarvoltaan parempia kuin vastaavat viljellyt kasvit.

"Nokkosessa on rautaa yli kolme kertaa enemmän ja kalsiumia seitsemän kertaa enemmän kuin pinaatissa."

– Voikukan lehdissä puolestaan on enemmän vitamiineja ja vähemmän nitraatteja kuin viljellyissä salaateissa.

– Kokeile raikasta maitopohjaista juomaa, johon lisäät ketunleipää ja hunajaa. Aito ja herkullinen ruoka syntyy muutamista hyvistä raaka-aineista, Pihavaara kannustaa.

Tietoa ja reseptejä:

Sami Tallberg: Villiyrttikeittokirja. Readme.fi 2015.

Jouni Toivanen: Viettelevät villiyrtit. Teos 2013.

Raija ja Jouko Kivimetsä: Hulluna hortaan. Hyvinvointia ja herkkuja villivihanneksista. Mividata 2013.

Tieto

Ylivoimainen nokkonen

Nokkonen sisältää ravintoaineita jopa enemmän kuin pinaatti.

Nokkosen C-vitamiiniarvo on viisinkertainen appelsiiniin verrattuna.

Pinaattiin nähden nokkonen on seitsemän kertaa rautaisempi.

Mikään kasvi Suomessa ei sisällä niin paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen.

Lähde: yle.fi/akuutti, valio.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla