Kiinnostaako sup-lauta? Näillä vinkeillä pääset alkuun

Edelläkävijöiden kesälelusta, sup-laudasta, on tulossa hyvää vauhtia tavallisten kuolevaisten mökkikapistus ja lähiliikuntamahdollisuuksia monipuolistava harrastusväline. Sup-laudalla voi voimistella, hankkia saunahien, paistatella päivää, kohentaa ryhtiään ja tutustua rantamaisemiin. 

Sup (stand up paddle) on tehnyt 70 vuodessa pitkän matkan Havaijin hiekkarannoilta suomalaisiin suvimaisemiin. Sup-laudan varhaiset versiot olivat hiukan suurenneltuja surffilautoja, joita pystyi melomaan seisaaltaan. 

Kun ensimmäiset sup-laudat rantautuivat Suomeen, moni mietti, mihin moista keksintöä tarvitaan, kun kanootti ja soutuvene on jo keksitty. Yksi mahdollinen vastaus on ilmatäytteisen laudan keveys ja pieni koko. Sen saa reppuun toisin kuin soutuveneen. 

Moni on ihastunut myös siihen, miten täydellisen vastapainon sup-lauta tarjoaa iänikuiselle istumiselle. Sup-lauta kehittää niitä osia kehosta, joita istumatyö verottaa ja jotka ovat tarpeen esimerkiksi ikääntymisen vaivojen välttämisessä. Sup-lautailu parantaa kehonhallintaa, tasapainoa sekä vahvistaa keskivartalon tärkeitä ryhtiä tukevia lihaksia. 

Sup-lautailu on mukavinta aloittaa lämpimien säiden aikaan, jolloin laudalta putoamista ja nousemista viitsii varta vasten harjoitella. Sup-lautoja vuokraavat yritykset antavat myös lyhyen perehdytyksen laudan käyttöön. 

Tässä ovat koottuna tärkeimmät tekniikka- ja turvallisuussäännöt, joilla sup-lautailun saa alkuun. 

1. Valitse sopiva lauta

Sup-lautoja on sekä kovia että ilmatäytteisiä. Ilmatäytteinen lauta menee pieneen tilaan ja kulkee helposti mukana. Kova lauta on nopeampi ja kestävämpi, mutta se vaatii säilytystilaa ja kattotelineen kuljetukseen. 

Aloittelijoiden sup-laudat ovat yleensä melko leveitä, joten niiden päällä on helppo pysyä. Muutenkin jos laudalla haluaa pikemmin nauttia maisemista kuin urheilla, kannattaa hankkia leveä lauta. Leveä lauta tarjoaa leppoista menoa, kapea kovempaa mutta kiikkerämpää. 

2. Säädä mela, harjoittele tekniikka

Jos samaa lautaa käyttää useampi perheenjäsen, melan pituussäätö on tarpeen. Melan oikea pituus on reilu ihmisen mitta, niin että ranne ylettää lepäämään melan kahvalle (katso kuva yllä). 

SUP-laudalla seistään hartioiden levyisessä asennossa, varpaat eteenpäin ja polvet joustaen. Melontatekniikka muistuttaa maastohiihdon tasatyöntöä, jossa vatsalihakset tekevät töitä. Melan kupera puoli on melottaessa menosuuntaan. 

Melasta otetaan leveähkö, tukeva ote. Toinen käsi on melan kahvalla, toinen varrella. Melontapuolen käsi on alempana melan varrella, ja kun melontapuoli vaihtuu, myös kädet vaihtavat paikkaa. Melanvetoon haetaan pituus edestä, ei takaa. Mela nousee vedestä omien jalkojen kohdalla. 

Tehokkaassa sup-melonnassa yläkroppa tekee suuren työn ja kädet välittävät tätä voimaa melko suorina. Aloittelijan ongelma tuppaa olemaan se, että hän meloo liikaa käsillään yläkroppa suorana. Sup-lautailun avainliike on kohtelias kumarrus, ei suoraselkäisyys. Kumartaen melomista voi kuivaharjoitella esimerkiksi laiturilta. 

3. Pukeudu oikein, muista liivit

Sup-lautailu ei vaadi kalliita erityisvarusteita. Juoksuun soveltuva ihonmyötäinen asu sopii hyvin myös laudalle. Pelastusliiveiksi kelpaavat kevyet veneily- tai melontaliivit. Laudalla voi seistä joko paljain jaloin tai avantotossuissa. 

Päähine kannattaa olla sen verran napakka, ettei tuuli vie sitä mennessään. Myös silmä- ja aurinkolasit kannattaa varmistaa niin, että ne pysyvät matkassa, jos laudalta horjahtaa. Kännykät ja muut arvotavarat kulkevat vedenpitävässä pussissa esimerkiksi vyörepussa. Vyöreppuun kannattaa pakata myös juomapullo ja pari energiapatukkaa.

4. Totuttele lautaan, muista hengittää

Ennen laudalle siirtymistä kiinnitetään nilkkaremmi, joka varmistaa, ettei lauta pääse karkaamaan, jos siltä putoaa. 

Laudalle asetutaan ensin polvilleen ja melotaan polviseisonnasta pois rannan tuntumasta. Seisoma-asentoon saa nousta vasta siinä vaiheessa, kun alla on riittävästi vettä myös mahdollisen kaatumisen varalle. 

Seisoma-asentoon nouseminen onnistuu helpoiten melan tuella. Myös polviseisonnasta nousemista voi kuivaharjoitella tukevalla maalla. Tärkeintä on, että painon jakauma pysyy seisomaan noustessa suhteellisen vakaana. 

Etenkin ensikertalainen jännittää luonnostaan laudan päällä. Jalat pyrkivät suoristumaan ja yläkroppa jähmettyy. Ensimmäinen ja tärkein tehtävä onkin tutustua lautaan, keinutella sitä ja oppia pikkuhiljaa luottamaan siihen. Sup-lautailun perusta on rentous ja luottamus. Ilman niitä melomisesta on vaikea nauttia.  

Aloittelevan sup-lautailijan tulee välttää kovaa aallokkoa ja hankkia tuntuma lajiin kevyillä tuulilla. Sup-laudalla on helpointa ottaa aallot suoraan edestä. Vaikeinta on sivu- tai ristiaallokossa melominen. 

5. Mela veteen, yläkroppa töihin

Kun hartianlevyinen tukeva asento on löytynyt ja hengitys kulkee, melominen voi alkaa. Aloitteleva sup-lautailija tuppaa mutkittelemaan, kunnes hän oppii pitämään melan varren vedon aikana noin 90 asteen kulmassa vedenpintaan nähden. 

Jos melan varsi on kallellaan, lauta kääntyy vedon aikana. Tähän ilmiöön perustuu myös laudan kääntäminen. Se onnistuu parhaiten melomalla puolikaaria laudan sivussa. 

Jotta melonta on taloudellista, SUP-melan lapa tulee upottaa joka vedolla kokonaan veteen eikä vetoa saa päästää pitkäksi eli omien jalkojen taakse. Suoraselkäistä käsillä melomista tulee välttää ja antaa työ suosiolla kropan suurille lihaksille. Harjoittelu ja kokemus tekevät aloitelijasta kisällin tässäkin lajissa.

6. Uusi lelu vai uusi harrastus?

Sup-lautailu on siinä mielessä helppoa, että laudalla pysymiseen ja sen liikutteluun mökkirannassa ei vaadita pitkiä opintoja. Haastavaksi laji muuttuu aika pian, jos laudalla haluaa päästä määränpäähän myös tuulisena päivänä. 

Ennen sup-laudan hankintapäätöstä kannattaakin miettiä, rajoittuuko sen käyttö vuoden muutamiin hellepäiviin vai onko elämässä tilaa uudelle kesäkauden liikuntamuodolle. Laadukas sup-lauta on hintansa väärti vain jälkimmäisessä tapauksessa.