Kuinka arvokkaat ovat nämä kultakupit?

Sarja on nimeltään Royal-Winton Grimwades England Golden Age. Sarjaan kuuluu kuusi kuppiparia ja pullalautaset, tarjoiluvati, sokerikko ja kermakko.

Tuula

Royal Winton's Grimwade on hyvin arvostettu englantilainen posliiniesineiden valmistaja, joka on myös monien posliinin keräilijöiden suosikkilistalla.

Keräilijät erityisesti Englannissa, mutta myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa, rakastavat sen kukkakoristeltuja Chintz-posliiniastiastoja, jotka selvästi poikkeavat skandinaavisesta pelkistetymmästä muoto- ja kuviomaailmasta. 1928 lanseerattujen Royal Winton Chintz -tuotteiden valmistuksessa on 18 erillistä tuotantoprosessia, ja ne poltetaan neljästi.

Kyseessä on yli 100 vuotta vanha yritys, jolla on ollut parhaimmillaan neljäkin posliinitehdasta. Se on myös kehittänyt useita posliininvalmistukseen liittyviä erikoistekniikoita ja päällystysmenetelmiä.

Keräilijät ovat kiinnostuneita nimenomaan yhtiön vanhoista esineistä, joskin myös sen kulta-ajan esineitä 1950-luvulta kerätään upeina koriste-esineinä. Tarjontaa kansainvälisillä markkinoilla näyttää kuitenkin riittävän, ja tämä paina keräilyhintoja. Näitä sisältä ja päältä kullattuja kuppeja, lautasia jne. ei ole juurikaan raaskittu käyttää, joten niitä ei ole paljonkaan mennyt rikki, ja käytössä kuluneita ei markkinoilla juurikaan ole. Eikä kannata tarjotakaan.

Lue myös: "Älä jätä tätä perinnöksi” – katso ennen ja jälkeen -kuvat

Suomalaishuutokaupoissa näitä näkee harvoin – paljon harvemmin kuin esimerkiksi saksalaisvalmistajien kullattuja versioita. Tuontiposliinia 1930–1960-luvuilta ei suomalaishuutokaupoissa noteerata yleensä muutamaa euroa/kuppi korkeammalle, vaikka niin laatu, kunto kuin mallikin olisivat muutoin kohdallaan.

Nämä kullatut astiat ovat todella kauniita koristeita, ja niihin löytää halutessaan täydennystä muun muassa kansainvälisten nettihuutokauppojen välityksellä ja vieläpä mielestäni varsin kohtuuhintaan.

Yhtiö on tehnyt paljon muun muassa kullattuja teeastiastoja, ja kuppiparin voi saada esimerkiksi nettihuutokauppa eBayn kautta 8–15 eurolla, teekaatimen 100–150 eurolla ja sokeriastian 15–30 eurolla.

Arvioisin siis, että tuon kokonaisuuden arvo olisi kansainvälisillä markkinoilla 180–250 euroa, mutta Suomesta ostajaa on vaikea löytää ainakaan tuon hintahaarukan yläpäässä.

"Suomesta ostajaa on vaikea löytää ainakaan hintahaarukan yläpäässä."

Mitä haluat kysyä antiikista?

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.