Työkyvyttömyyseläkkeiden ensihakemuksista hylätään noin joka neljäs. Kuka työkyvyttömyyseläkettä voi saada ja millaisin perustein?

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut sairauden vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Se voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena.

Täysi työkyvyttömyyseläke edellyttää, että työkyky on alentunut vähintään 60 prosenttia. Tällä ei tarkoiteta invaliditeettiprosenttia, vaan eläkelaitoksen arviota hakijan kyvystä ansaita toimeentulonsa työllä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi päästä hakija, jonka työkyky on alentunut ainakin 40 prosenttia ja joka selviytyy osa-aikatyöstä tai kevennetyistä tehtävistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eläkeiässä työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Jos tulee työkyvyttömäksi täytettyään 63, on mahdollista päästä suoraan vanhuuseläkkeelle.Yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeistä vastaavat eläkeyhtiöt, julkisen alan eläkkeistä Kuntien eläkevakuutus ja Valtiokonttori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos työeläkettä ei ole karttunut, työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä myös kansaneläkejärjestelmän kautta. Kelan kansaneläke täydentää eläketurvaa myös silloin, jos työeläke jää alle 1310 euron kuukaudessa.

Kuntoutus tukee töihinpaluuta

Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidolla ja kuntoutuksella, eläke myönnetään määräaikaisena kuntoutustukena. Ilmarinen tiedotti muutama viikko sitten, että moni yli 50-vuotias kuntoutuja palaa vielä työelämään.

Tämän päivän yöeläkekuntoutuja on keski-iältään 47-vuotias. Ikäluokasta 55–64 vuotta kuntoutujia tuli työeläkejärjestelmään viidennes kaikista kuntoutujista. Yli 54-vuotiaiden kuntoutujien määrä on kasvanut koko ETK:n kuntoutustilastoseurannan 21-vuotisen historian ajan.

Kuntoutustukea saaneen paluuta työelämään voidaan helpottaa työkokeilulla. Kokeilun aikana voi esimerkiksi työaika olla aluksi aiempaa lyhyempi tai tehtävä kevyempi.

Työkokeilu kestää tavallisesti kolme kuukautta. Eläkelaitos maksaa kyseiseltä ajalta 33 prosentin korotuksen kuntoutustukeen.

Jos työkyky heikkenee, kannattaa selvittää omat mahdollisuudet jatkaa kevyemmissä tehtävissä. Palkka on aina eläkettä suurempi, ja kuntoutuksenkin aikana toimeentulo on parempi kuin eläkkeellä ollessa. Työssä jatkaminen nostaa niin ikään vanhuuseläkettä.

Liitä mukaan B-lausunto

Kaikkiin työeläkehakemuksiin on liitettävä B-lausunto. Hakija antaa oman arvionsa eläkehakekemuksessa. Eläkeyhtiö voi niin ikään pyytää lisäselvityksiä työnantajalta.

Eläkeyhtiö tekee arvion työkyvystä lausuntojen perusteella. Niitä arvioi 3–4 asiantuntijaa.

60 vuotta täyttäneelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin kuin nuoremmille. Päätökseen vaikuttaa muun muassa hakijan ammatin fyysinen raskaus.

Myöntämisperusteissa on yksityisillä ja julkisilla aloilla eroja. Esimerkiksi kunnallisella puolella täyden työkyvyttömyyden perusteeksi riittää, ettei hakija selviydy omasta virastaan tai työstään. Yksityisellä puolella työkykyä arvioidaan myös muun kuin hakijan oman työn kannalta.

Mutta kun hakemus hylätään

Jos sairaus jatkuu yli vuoden, mutta eläkepäätös on hylätty tai sen käsittely on kesken, hakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta. Tällöin hänen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon.

Silloin kun eläkeyhtiö antaa hylkäävän päätöksen, sillä on velvollisuus selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja ohjata hänet niiden piiriin. 1.1.2015 tulee voimaan lainmuutos, jonka perusteella eläkelaitokselle tulee velvollisuus tutkia hakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Työeläkelaitosten päätöksestä valitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Kansaneläkepäätöksestä valitetaan ensin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Kummankin lautakunnan päätöksestä valitetaan sitten vakuutusoikeudelle.

Muutoksenhakulautakuntaan tulee vuosittain noin 5 000 valitusta eläkeyhtiöiden hylkäyspäätöksistä. Lähes joka viides päätös muuttuu lautakunnassa myönteiseksi.

Usein syy muutoksiin on kuitenkin se, että hakija toimittaa lautakunnalle ja vakuutusyhtiölle lisää lausuntoja terveydentilastaan

Asiantuntija Kelan etuuspääällikkö Marja-Leena Seppälä.

Artikkeli perustuu Marjut Tervolan ET:ssä 14/09 kirjoittamaan työkyvyttömyyseläke-kokonaisuuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla