Yrittäjäksi eläkkeellä? Kun muistat riskit, voi hyöty olla merkittävä

1. Ajattelin tehdä töitä eläkkeellä. Mitä kannattaa ottaa huomioon?

Vanhuuseläkkeelle siirryttyäsi voit työskennellä niin paljon kuin haluat.

Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä, työnteosta kertyvä summa ei saa ylittää tiettyä rajaa. Tarkat tiedot rajoista saat työeläkeyhtiöstäsi.

2. Kannattaako eläkeläisen tehdä töitä verokortilla vai perustaa yritys?

Jos työskentelet vain satunnaisesti ja tulot jäävät pieniksi, verokortilla työskentely on yksinkertaisinta.

Jos taas ajattelet tekeväsi enemmänkin töitä, voit Y-tunnuksella toimivana yrittäjänä saada verohyötyjä, joista muuten jäät paitsi. Esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus pienehköille yrityksille on tuntuva etu.

Yrittäjänä on myös helpompi myydä palvelujaan. Jos oma asiakkaasi on yritys, se usein haluaa arvonlisäverollisen laskun. Sellaisen voit toimittaa vain yrittäjänä.

Yrittäjänä voit saada merkittäviä verohyötyjä.

Jos taas ajattelit myydä kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja, sinulla pitää olla ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys. Ennakkoperintärekisteröityminen tekee palvelujesi ostamisesta helppoa muillekin asiakkaillesi, kun ne eivät joudu tekemään maksuista ennakonpidätystä.

Vanhuuseläkkeellä ollessasi sinun ei tarvitse maksaa yrittäjätuloistasi YEL-maksuja. Jos työskentelet eläkkeen rinnalla palkansaajana, maksat työeläkemaksua syntymävuotesi mukaan määräytyvään vakuuttamisen yläikärajaan saakka. Esimerkiksi ennen vuotta 1958 syntyneillä tämä on 68 vuotta.

3. Mistä tiedän, mikä yhtiömuoto sopii yritykselleni?

Toiminimi on perinteisesti ollut yksinyrittäjien suosiossa. Se on hyvä erityisesti silloin, kun yrityksen toiminta perustuu omalle työpanokselle, liikevaihto jää alle 30 000 euron, eikä yrittämisen vuoksi joudu ottamaan isoa lainaa, ostamaan kalliita koneita tai pitämään suuria tuotevarastoja.

Toiminimi on yksinyrittäjille hyvä yhtiömuoto. Alkupääomaa ei tarvita ja hallinto on kevyempi kuin osakeyhtiössä.

Hallinnoltaan toiminimi on kevyempi kuin osakeyhtiö. Alkupääomaa ei kummassakaan yritysmuodossa nykyään tarvita.

Toiminimiyrittäjänä olet vastuussa kaikista sitoumuksista henkilökohtaisesti koko omaisuudellasi.

4. Miten perustan yrityksen?

Ensin valitset yrityksesi yhtiömuodon. Sitten teet perustamisilmoituksen Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon yhteiseen YTJ-järjestelmään. Kun ilmoitus on rekisteröity, saat Y-tunnuksen.

Verohallinnon rekistereitä, joihin sinun täytyy tai kannattaa rekisteröityä, ovat arvonlisävelvollisten rekisteri sekä ennakkoperintä- ja työnantajarekisteri.

Eläkkeellä yrittäjäksi ryhtyneistä 65–74-vuotiaista noin on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Yrityksesi toimialasta ja toimintatavasta riippuu, onko se ilmoitettava myös kaupparekisteriin. Vapaaehtoisestikin voi rekisteröityä, sillä se antaa yrityksesi nimelle suojan, jolloin sitä ei voi kukaan muu käyttää.

5. Vaatiiko yrityksen pyörittäminen paljon paperitöitä?

Yrittäjällä on velvollisuuksia, joista on huolehdittava, kuten kirjanpito, verotus, viranomaisilmoitukset ja laskutus. On tärkeää, että tiedät, mitä ne yritykseltäsi edellyttävät, mutta varsinaisia paperitöitä voit hyvin ulkoistaa.

Ota ammattilaiset avuksi. Esimerkiksi hyvä kirjanpitäjä on yrittäjälle aarre. Palvelujen kuluja yrityksesi voi vähentää verotuksessa.

Paperityöt voi hyvin ulkoistaa.

Aloittava yritys saa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa kuntien yrityspalvelusta sekä uusyrityskeskuksilta, jotka löydät verkko-osoitteesta uusyrityskeskus.fi/yritysneuvonta.

6. Saanko toiminimeltäni palkkaa?

Et varsinaisesti, koska toiminimiyrittäjän ja yrityksen varat ovat käytännössä yhteiset.

Voit nostaa yrityksestä rahaa tekemällä yksityisottoja toiminimesi tililtä. Näille otoille ei ole mitään määriteltyä ylärajaa, mutta muista silti, että ne eivät saa vaarantaa yrityksen kykyä selviytyä veroistaan ja maksuistaan.

7. Miten toiminimeä verotetaan?

Toisin kuin tavallinen palkansaaja, maksat toiminimesi verot ennakkoverona. Aloittaessasi yrittäjätoimintaa on tärkeää, että teet realistisen arvion tuloista ja menoista, jotta verotus osuisi kerralla kohdalleen.

Toiminimiyrityksesi tulos on henkilökohtaista ansiotuloasi. Tämä tulo lasketaan yhteen eläketulosi kanssa, ja veron maksat yhteenlasketusta summasta.

Kun aloitat yritystoiminnan, varmista, että olet tehnyt realistisen arvion yrityksen tuloista ja menoista.

Toiminimi maksaa veroa tilikauden tuloksen mukaan. Tilikauden tuotoista vähennetään kulut sekä mahdolliset edellisten vuosien tappiot. Jäljelle jää yritystulo, josta saa vielä viisi prosenttia yrittäjävähennystä.

Yksityisotot yrityksen tililtä eivät ole yrityksen kuluja, joten ne eivät vähennä verotettavaa yritystuloa.

8. Mitä ovat yritykseni saamat verohyödyt?

Ne liittyvät monien kulujen vähennyskelpoisuuteen sekä arvonlisäverotuksen (alv) huojennuksiin, joita saavat pienehköt yritykset.

Vähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi toimistotarvikkeet, pienhankinnat, tietokoneohjelmat ja -ohjelmistot, koulutukset ja tapahtumat, ammattilehtien tilaukset, ajoneuvo- ja työtilakulut, yrittäjän eläkevakuutusmaksut ja yrityksen perustamiskulut.

Kaikkien yli 10 000 euron liikevaihtoa tekevien yritysten on ilmoittauduttava alv-velvollisten rekisteriin ja lisättävä aina arvonlisävero myymänsä tuotteen tai palvelun hinnan päälle. Yritys tilittää alv-osuuden verottajalle. Yleisin alv-prosentti on 24.

Voit vähentää esimerkiksi ajoneuvo- ja tietokonekuluja.

Jos liikevaihto jää alle 30 000 euron, yritys saa pitää osan alv:sta itsellään, eli se saa alarajahuojennusta.

Myös enintään 10 000 euron liikevaihtoa tekevä yritys voi ilmoittautua alv-rekisteriin. Silloin se saa pitää kokonaan itsellään myyntihintojensa alv-osuuden.

Kun yritys ostaa omaan käyttöönsä tuotteita tai palveluja ja maksaa niiden hintaan sisältyvän alv:n, se saa vähentää tämän alv-osuuden omista alv-tilityksistään.

9. Mitä jo yritykseni ei menestykään?

Eläkepäivien yritystoiminnan tulot eivät vaikuta jo maksussa olevaan vanhuuseläkkeesi määrään. Tältä osin tulosi ovat siis turvatut, vaikka yrittäminen ei lopulta löisikään leiville.

Artikkeli on osa ET-lehden numerossa 21/2019 julkaistua kokonaisuutta.