Kevan selvityksen mukaan hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätösen saaneet jäävät vaille tukea. Työkyvyttömyyseläkettä hakeneet kärsivät muun muassa mielenterveyden sairauksista ja ovat nuorempia kuin eläkeikäiset keskimäärin.

Vuosittain joka viides julkisen sektorin työntekijä saa Kevalta hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemukseensa.

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet ovat yleensä nuorempia kuin myöntävän päätöksen saaneet ja taustalla on mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Hylkäävän eläkepäätöksen saanut on myös yleensä työtön.

Hylkäämispäätös voi olla musertava ihmiselle, jolla on jo valmiiksi ongelmia yhteiskuntaan, työelämään tai sosiaalisiin suhteisiin asettumisen kanssa. Eläkkeelle pääsemisen odotetaan pelastavan paljolta ja antavan selkämmän roolin ja hyväksytyn paikan yhteiskunnassa ja yhteisössä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

-  Tukea tarvittaisiin laajemmin, jotta jäljellä oleva työkyky saataisiin käyttöön ja nämä ihmiset löytäisivät itselleen tyydyttävän elämäntilanteen, kertoo Kevan työelämäasiantuntija Riku Perhoniemi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perhoniemi korostaa, että monia hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneita olisi voitu tukea paremmin jo monessa elämänvaiheessa ja tilanteessa ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.

- Tärkeää olisi se, että työkykyyn liittyviin ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa ja esimerkiksi mahdollisiin uupumisen merkkehin. Myös ammattillista kuntoutusta tulisi tarjota.

Paremmat valmiudet b-lausuntojen tekemiseen

Keva perää myös lääkäriden valmiuksien parantamista.

- Hoitavien lääkärien nykyistä paremmat valmiudet b-lääkärinlausuntojen laatimiseen ehkäisisivät osaltaan hylkääviä työkyvyttömyyseläkepäätöksiä. Lisäksi eläkkeen edellytysten ja ratkaisuprosessin kirkastaminen vähentäisi asiakkaiden hämmennystä.

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen ei usko, että kyse on "valmiusongelmasta".

"Ymmärtääkseni eläkehakemusten määrät tuppaavat lisääntymään laman aikana."

- Ja jos määrät ovat kasvaneet, totta kai niitä on enemmän lääkäreilläkin, koska työkyvyttömyyseläkehakemuksen tueksi tarvitaan lääkärinlausunto – ja usein myös kielteisistä päätöksistä tehtävien valitusten tueksi niitä toimitetaan. En kuitenkaan usko tuollaisen määrällisen lisääntymisen vaikuttavan tai vaikuttaneen lausuntojen laatuun – eikös paremminkin voi ajatella niin, että kun mitä tahansa asiaa enemmän tekee, siinä samalla oppii, Pärnänen kommentoi, mutta jatkaa.

- Myönnän sen, että missä tahansa asiassa on kehittämisen varaa, varmaan myös lääkäreiden työkyvyttömyyden arvioinnin osaamisessa.

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden elämänlaatu on vuosia päätöksen jälkeen muita suomalaisia heikompaa. Taloudelliset, mieliala- ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisiä, samoin epäluottamus julkisia toimijoita kohtaan.

- Tästä koituu kustannuksia koko yhteiskunnalle, Perhoniemi sanoo.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla