Uuden työn Helmi-radiokanavalla löytänyt juontaja-toimittaja Ile Jokinen on yksi aivohalvauksesta toipuneista suomalaisista. Mitä mies oppi oman terveytensä ylläpitämisestä sairastumisen jälkeen? Mikä hänessä muuttui?
Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään silloin, kun toinen tai molemmat kehon samalla puolella sijaitsevista raajoista puutuvat äkisti. Juuri kyseiseen oireeseen havahtui kaksi vuotta sitten rakastettu radiojuontaja Ilkka ”Ile” Jokinen, 54.
- Tavoittelin herättyäni viereisellä yöpöydällä ollutta vesipulloa, mutta se ei pysynyt kädessäni. Yritin nousta sängystä, mutta vasen jalkani petti ja kaaduin kyljelleni matolle, hän muistelee.
Jokinen tiesi oitis, että oireet liittyivät jollain tapaa pään toimintaan. Hän soitti jo töihin lähteneelle vaimolleen ja pyysi tätä hälyttämään paikalle ambulanssin.
Jokinen asuu perheensä Helsingin keskustassa, joten hälytysajoneuvo ehti paikalle jo muutamassa minuutissa. Hänet kiidätettiin Meilahden sairaalaan aivohalvausyksikköön.
- Kun lääkäri kertoi verenvuodon tyrehtyneen, en oikeastaan tajunnut koko tilannetta. Huippuosaavan hoitohenkilökunnan ansiosta en kuitenkaan tuntenut missään vaiheessa turvattomuuden tunnetta. Minut pidettiin jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä tapahtui, Jokinen kiittelee.
Treenamaan saman tien
Meilahden osastolla kului reilu kuukausi, jonka jälkeen häntä kuntoutettiin kahden viikon ajan toimintaterapiassa Laakson sairaalassa. Jokinen aloitti hermoratojen treenaamisen saman tien.
- Aluksi kaadoin jopa kädessäni olleen maitolasin heti, kun vilkaisin siitä toisaalle. Harjoittelin heittelemällä tennispalloa vasemmalla kädelläni, samalla kun naputin oikean käden sormilla pöytään, hän kertoo.
Kuntoutuminen vaati päättäväisyyttä ja sitkeyttä, mutta niitä Jokiselta onneksi löytyi. Sisu oli tarpeen myös sairaalasta kotiutuessa.
- Osastolla ehdin tottua siihen, että kaikki tuotiin eteeni valmiina. Muistan vieläkin, kuinka jouduin pysähtymään lepäämään kolme kertaa palatessani ensimmäiseltä kauppareissultani.
Jokisen aivoverenvuodon aiheutti korkea verenpaine. Satunnaisilla lääkärikäynneillä sitä ei koskaan mitattu, eikä hän osannut arvata minkään olevan vialla. Nykyisin Jokisen verenpaine pysyy normaalina oikeanlaisella lääkehoidoilla ja hyvillä elämäntavoilla.
- Koen olevani onnekas, sillä en missään vaiheessa menettänyt puhe- tai näkökykyäni.
"Toisinaan kärsin kasvojen tuntomuutoksista, mutta ne ovat pieni hinta siitä, mitä olisi voinut tapahtua"
Jokinen neuvoo jokaista tarkistamaan verenpaineensa säännöllisesti, iästä riippumatta. Kätevintä on ostaa kotiin oma mittari.
- Opettele tarkkailemaan aivohalvauksen oireita. Se, että aivoinfarkti tai –verenvuoto osuisi pelkästään eläkeikäisten kohdalle, on täyttä soopaa. Meilahden osastolla oli potilaita aina 16-vuotiaasta 101-vuotiaaseen saakka, hän kertoo.
Myös he selvisivät
”Luotin ympärillä häärineitten ammattitaitoon. Tosin töihin olin jossain vaiheessa kovasti mielinyt, mutta se olisi ollut kyllä aika vaikeaa, toinen puoli kokonaan halvaantuneena!”
”Suostun elämään ja suostun jokapäiväisiin kipuihin, mutta en suostu antamaan periksi kaikelle, mitä keho yrittää ehdottaa.”
”Olen löytänyt ihan uudenlaista aikaa, sillä koska olen hidastunut, en voi elää kiireessä. Sillä mikä kiire tässä olisi, onhan minulla loppuelämä aikaa.”
”Olen aina suhtautunut elämän vaikeisiin tilanteisiin ironian sekaisella huumorilla. Niin tein myös aivoverenvuodon iskiessä.”
”Kun myöhemmin yritin itsepäisesti ylös sängystäni ylilääkäri tuli viereeni rauhallisesti toteamaan, että tässä on sitten Ilse ollut elämästä ja kuolemasta kysymys. Silloin ymmärsin tilanteen vakavuuden.”
"Kuoleman kohtaaminen lähietäisyydeltä vei pois paljon estoja."
Tieto
Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu yhtäkkisesti verenkierron häiriön vuoksi. Oireiden tunnistaminen voi pelastaa hengen.
Aivohalvauksia on kahta tyyppiä. Aivovaltimon tukkeutuessa aivoalueelle syntyy infarkti, joka johtuu hapenpuutteesta verisuonen suonitusalueella. Aivoverenvuodossa veri pääsee vuotamaan ympäröiviin kudoksiin, mikä aiheuttaa painetta ja hermokudoksen toimintahäiriöitä.
Yleisin syy aivohalvaukseen on valtimoiden kovettumatauti, mutta myös sydämestä lähtöisin oleva ja aivoihin kulkeutuva verihyytymä sekä korkea verenpaine voivat johtaa kohtaukseen. Runsas alkoholinkäyttö, tupakointi ja korkeat kolesteroliarvot lisäävät riskialttiutta.
Halvaukseen saattaa liittyä puheen muodostamisen vaikeutta ja verenvuotoon äkillistä päänsärkyä.
