Moni gluteenittomalla ruokavaliolla oleva käyttää tattaria.
Moni gluteenittomalla ruokavaliolla oleva käyttää tattaria.

Tipattoman lisäksi Suomessa kampanjoidaan nyt jopa gluteenitonta tammikuuta. Moni onkin päätynyt nyt gluteenittomalle ruokavaliolle. Mutta onko se järkevää?

Voi, voi ja lämmin leipä. Uunista tulviva tuoksu ja suussa sulavat sämpylät. Syödä täytyy, vaikka jälkeenpäin harmittaa. Vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat voivat viitata ärtyneen suolen oireyhtymään. Joskus oikuttelun syynä on keliakia, toisinaan vatsa vain kiukuttelee sokerista tai hiivasta.

Ärtyvä suoli on sopimattoman ruuan aiheuttama vaiva, mutta tarkkaa syytä sen synnylle ei tiedetä.

Oireyhtymälle altistavat hätäinen hotkinta, ilmaa vatsaan keräävät ruoka-aineet, rasvainen syötävä, stressi, runsas kahvin juonti ja alkoholi.

Ristiriitainen gluteeni

Viljojen terveysvaikutuksista ollaan niistäkin monta mieltä: osa pitää niitä huipputerveellisinä, osa karttaa yli kaiken.

Toiset taas ovat siirtyneet gluteenittomaan ruokavalioon muotidieettien perässä ja toivovat edistävänsä painonpudotusta tällä keinoin. Kuluttajat karttavat nyt viljoja enemmän kuin koskaan, vaikka kaikilla ei olekaan keliakiaa.

Gluteenittomien tuotteiden myynti on kasvanut hurjasti viime aikoina. Joidenkin tutkimusten mukaan niiden osuus maailmanlaajuisesti erikoisruokavaliomyynnistä on jo neljännes. Tuotteet käyvät kukkaron päälle: ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin normaalit viljatuotteet.

Suomessa hinnat ovat älyttömän paljon korkeampia kuin muualla. Sillä Ruotsista Moilasen gluteenitton leivän voi saada jopa 40 prosenttia halvemmalla.

Kannattaako jättää pois?

Viljan gluteeni on monen suolistolle hankala pala purtavaksi, mutta onko viljoja syytä jättää pois omatoimisesti?

Asiantuntija ei tätä suosita, vaan kehottaa tarkkailemaan tiettyjä asioita viljoista. Esimerkiksi viljan kuorikerrokset sisältävät paljon tarpeellisia ravintoaineita. Sen vuoksi niitä ei kannata jättää pois.

– Vilja itsessään ei ole paha asia, mutta on hyvä katsoa, mitä syö: miten tuotteeseen käytetyt viljat on viljelty ja miten tuote itsessään on tehty. Jos tuoteselosteesta löytyy vehnäproteiini, se tarkoittaa, että tuotteeseen on lisätty ylimääräistä gluteenia, ravitsemusasiantuntija Annika Witting mainitsee.

Gluteenia on luonnostaan vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Sitä myös lisätään moniin teollisuuden tuotteisiin, esimerkiksi leipiin, antamaan kuohkeutta.

Syypää vatsavaivoihin voi olla yksin vehnä, jota pidetään yhtenä kahdeksasta eniten allergisoivasta ruoka-aineesta tai sokeri, joksi myös vaaleat viljat kehossa muuttuvat.

Toinen ongelma saattaa olla peräisin viljan jalostuksesta ja tehoviljelystä: viljan kasvatuksessa saatetaan käyttää kemiallisia torjunta- ja lannoitusaineita. Luomuvilja on usein vatsaystävällisempi vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään vain luonnonmukaisia aineita.

Mikä ihmeen gluteeniton tammikuu?

  • Gluteeniton Tammikuu -tempaus haastaa tavallista ruokavaliota noudattavat kokeilemaan gluteenitonta dieettiä kuukauden ajan.
  • Järjestäjänä on keliaakikoille ja gluteenittomuudesta tietoa haluaville suunnattu nettiyhteisö Glu.fi.
  • Sosiaalisessa mediassa kannustetaan osallistujia jakamaan kokemuksia tunnuksella #‎GluteenitonTammikuu‬.

Gluteiinia vai ei? "Vilja itsessään ei ole paha asia"

Juuri näin. Puhutaan gluteenittomuudesta muoti-ilmiönä yms. Tällä tavalla aiheutetaan se, etteivät keliaakikotkaan saa välttämättä asiallista kohtelua. Olen jopa lukenut jonkun ravintolatyönekijän kirjoittavan keskustelupalstalla, että häntä ärsyttää sen verran paljon nuo esim. gluteenittomat villitykset, että hän kiusallaankin sipaisee jauhoisella lastalla ns. gluteenitonta annosta. Miettikääpä mitä siitä seuraa keliaakikolle. Ei se kokki voi kuitenkaan tietää, kuka on todella sairas, kuka...
Lue kommentti