Kun epäilet kilpirauhasesi toimintahäiriötä ja menet lääkärin pakeille, muista kysyä nämä viisi tärkeää kysymystä.

Kilpirauhasen sairauksia on monenlaisia. Tyypillisimmät toimintahäiriöt ovat kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikatoiminta.

Niiden oireet ovat monenlaiset ja kehittyvät usein hitaasti niin, että ihminen pystyy elämään niiden kanssa huomaamatta. Usein kilpirauhastaudit jäävätkin terveydenhuollossa tunnistamatta.

Eräiden arvioiden mukaan jopa 300 000 suomalaisella on kilpirauhasen toimintahäiriö.

Kilpirauhasarvojen mittaukseen – ja lopulliseen diagnoosiin – tarvitaan muun muassa laboratoriokokeita, mutta tietyt oireet saattavat antaa vihjeitä kilpirauhasen toimintahäiriöstä.

Joukko huippuendokrinologeja on kehittänyt kilpirauhastauteihin sopivan kysymyspakin. Kyseessä on apukeino kehittää potilaan ja lääkärin välistä keskustelua.

Vaikkakin kysymysten takana ovat olleet amerikkalaiset ammattilaiset, on syytä suomalaispotilaidenkin saada lääkäriltään vastaukset näihin kysymyksiin. Lääkärisi osaa niihin kyllä vastata. Eri asia on tosin se, onko yhdellä kertaa järkevää  penätä vastausta kaikkiin kysymyksiin samalla, lyhyellä lääkärikäynnillä. Tärkeintä on kuitenkin aina keskittyä sinun diagnoosisi sekä sen oireisiin ja hoitoon.

Lue myös: Viisi merkkiä siitä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

  1. Missä kilpirauhaseni sijaitsee ja mikä on kilpirauhasen merkitys elimistölleni?
  2. Mitä eroa on kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnalla? Mitkä ovat niiden oireet?
  3. Mikä merkitys on aivolisäkkeen erittämällä TSH-hormonilla ja mikä sen määrä veressäni pitäisi olla?
  4. Mitkä muut kuin ovat oikeat TSH-pitoisuudet ovat tärkeitä kilpirauhaseni toiminnalle?
    Kysymykset: Yhdysvaltain endokrinologiyhdistys

Lääkäri ET-lehdessä: ”Tämä TSH-arvon yläraja – voitaisiin nostaa vanhoilla

Kilpirauhaseen liittyvät verinäytteet

  • TSH-arvo nousee, kun kilpirauhasen toiminta hidastuu.
    Viitearvo 0,3–4,0 mU/l.
  • Tyroksiini laskee vajaatoiminnassa. Tyroksiinin vapaan muodon T4V
    viitearvo 10,2–21 nmol/l.
  • Autoimmuunitulehdus voidaan selvittää tutkimalla vasta-aineita S-TPOAb tai TyglAb.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: