ABC. Siinä on muistikirjaimet vitamiineihin, joiden saannista kannattaa erityisesti huolehtia. Vähiten näistä on esillä se ensimmäinen eli vitamiini A – vaikka ihan suotta.

Myönnetään: Vitamiiniviidakko on sekava, mutta ilman niitä ei elimistömme toimi. Vitamiinien keskeinen tehtävä on osallistua aineenvaihdunnan säätelyyn.

Vitamiinit eivät tuota energiaa, mutta ne ovat välttämättömiä tapahtumissa, joissa energiaa tuotetaan elimistöön. Ihminen tarvitsee kaikkia 13 vitamiinia, myös A-vitamiinia – joka on rasvaliukoinen. Myös D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia. Loput ovat vesiliukoisia.

Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön ja vesiliukoiset eivät.

A-vitamiini on helposti saatavilla ruuista eikä sitä yleensä tarvitse ottaa pillerinä.

Kannattaa popsia keltaisia, punaisia ja vihreitä kasviksia, esimerkiksi porkkanaa, bataattia ja lehtikaalia. Saantisuositus täyttyy, kun syöt reilun kokoisen porkkanan päivässä. 

Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

Runsaasti A-vitamiinia löytyy myös maksasta, kananmunan keltuaisesta, maitovalmisteista ja vitaminoiduista ravintorasvoista. Naisilla suositus on 700 ja miehillä 900 retinoliekvivalenttia eli µg vuorokaudessa.

A-vitamiinia ei voi saada kasvikunnan tuotteista liikaa. Raskauden aikana on syytä rajoittaa maksaruokien nauttimista, sillä ylisuuret annokset voivat kasvattaa sikiövaurion riskiä.

A tukee niin solujen kasvua kuin ihon ja limakalvojen kuntoa. Vitamiini on erittäin tärkeää näkökyvylle, sen puute voi aiheuttaa hämäräsokeutta ja silmien kuivumista. Myös ihon kuivuminen on liitetty A-vitamiinin saannin vähyyteen. A-vitamiini tekee ihostasi tasavärisen ja raikkaan näköisen.

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja ruokatoimittaja Christina Aaltion arkistot

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: