Nukahtamiseen käytetyn melatoniinin pakkausohjeet perustuvat vanhentuneeseen tietoon, varoittaa unitutkija, professori Markku Partinen.

Kävitkö apteekissa? Ostitko melatoniinia? Muistitko lukea valmisteen mukaan liitetyt lääkeohjeet suurennuslasin kanssa, kuten tunnollinen terveyskuluttaja ainakin?

Ruusut siitä sinulle – mutta risukimppu suomalaiselle lääketeollisuudelle.

Professori, neurologian dosentti ja unitutkija Markku Partinen Helsingin yliopistosta ja Helsingin Uniklinikalta varoittaa, ettei melatoniinipakkauksen otto-ohjeisiin kannata luottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ohjeissa väitetään, että melatoniiniannos kuuluisi niellä ”noin tunti” ennen yöpuulle menoa tai ainakin ”lähellä nukkumaanmenoaikaa”. Aivan väärin. Ohjeet perustuvat vanhentuneeseen tietoon, Partinen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Reseptivapaa melatoniini pitäisi niellä reilusti aiemmin.

Oikea aika jo ennen iltahämärää

Melatoniini on aivojen tuottama pimeävalohormoni, joka edistää unen laatua ja auttaa elimistöä noudattamaan vuorokausirytmiä. Toisin sanoen melatoniini ajastaa kehon niin sanottua sisäistä kelloa.

Hormonin eritys käpyrauhasessa alkaa tavallisesti iltayhdeksän maissa, kun hämärä laskeutuu. Tätä prosessia avittaa suun kautta otettu melatoniini.

Reseptivapaa melatoniini pitäisi kuitenkin niellä reilusti aiemmin ennen kuin aivojen käpyrauhanen alkaa erittää pimeävalohormoniaan.

– Melatoniinin oikea ottoaika on 3–5 tuntia ennen hämäräntuloa. Eli alkuillasta viimeistään viiden–seitsemän paikkeilla.

– Käpyrauhaselle ei ole hyötyä vasta nukkumaanmenovaiheessa otetusta melatoniinista, unitutkija painottaa.

 Melatoniini antaa sykäyksen

 Apteekin itsehoitomelatoniinit ovat merkistä riippumatta lyhytvaikutteista lääkemuotoa. Suomalaisilla lääkemarkkinoilla on myös yksi pitkävaikutteinen melatoniini, mutta se vaatii lääkereseptin.

–Lyhytvaikutteisen melatoniinin ongelmana on lyhyt puoliintumisaika. Sen teho toisin sanoen katoaa jo 40–45 minuutin kuluttua lääkkeen otosta.

Ottoajalla on siis väliä, sillä riittävän varhain otettu purkkimelatoniini näyttää tutkimusten mukaan antavan käpyrauhaselle elimistön sisäistä kelloa tahdistavan impulssin, jonkinlaisen sykäyksen.

– Miksi alkuilta on sitten otollisin hetki, eikä esimerkiksi hetki ennen nukkumaanmenoa, on tutkijoille yhä arvoitus, Partinen kertoo.

Vastuu on lääkevalmistajan

Vastuu lääkepakkauksen sisällä olevan ohjelehdykän tekstistä on melatoniinin ollessa kyseessä lääkevalmistajan, ei valvovan lääkeviranomaisen. Näin siksi, että melatoniini luokitellaan nykyisin ravintolisäksi.

Tuhannet kuluttajat kuitenkin uskovat saavansa melatoniinista lääkkeen kaltaista apua univaikeuksiinsa. Markku Partinen arvelee, että kyse on lumevaikutuksesta.

– Jos luottaa siihen, että melatoniini edistää unta, voi olla helpompi rauhoittua ja nukahtaa.

Terveyshaittaa vanhentunein pakkausohjein otetusta melatoniinista ei tutkijan mukaan ole.

– Aamulla vain saattaa väsyttää enemmän.

Lähteitä:

1. Wilhelmsen-Langeland A, Saxvig IW, Pallesen S, et al. A randomized controlled trial with bright light and melatonin for the treatment of delayed sleep phase disorder: effects on subjective and objective sleepiness and cognitive function. J Biol Rhythms. 2013; 28(5): 306-21.

2. Saxvig IW, Wilhelmsen-Langeland A, Pallesen S, Vedaa O, Nordhus IH, Bjorvatn B. A randomized controlled trial with bright light and melatonin for delayed sleep phase disorder: effects on subjective and objective sleep. Chronobiol Int. 2014; 31(1): 72-86.

3. van Geijlswijk IM, Korzilius HP, Smits MG. The use of exogenous melatonin in delayed sleep phase disorder: a meta-analysis. Sleep. 2010; 33(12): 1605-14.

4. van Geijlswijk IM, van der Heijden KB, Egberts AC, Korzilius HP, Smits MG. Dose finding of melatonin for chronic idiopathic childhood sleep onset insomnia: an RCT. Psychopharmacology (Berl). 2010; 212(3): 379-91.

5. Keijzer H, Smits MG, Peeters T, Looman CW, Endenburg SC, Gunnewiek JM. Evaluation of salivary melatonin measurements for Dim Light Melatonin Onset calculations in patients with possible sleep-wake rhythm disorders. Clin Chim Acta. 2011; 412(17-18): 1616-20.

6.  Herman JH. Circadian rhythm disorders: diagnosis and treatment. Kirjassa: Sheldon, Ferber, Kryger and Gozal, toim. Principles and Practice of Pediatric Sleep Medicine. New York, Elsevier Saunders, 2014: 35-43.
 

Tämä artikkeli väitteineen on kyllä pelkkää höpöhöpöä. Kyllä unitutkija Partinen on nyt päätynyt täysin harhaan.

Olen käyttänyt lyhytvaikutteista 3 mg melatoniinitablettia iltaisin jo vuosia juuri siten että otan sen tarvittaessa n 30 min- 1 tunti tai jopa juuri ennen sänkyyn menoa ja se toimii hyvin.

Jos en jostain syystä tuolloin menekään/pääsekään nukkumaan niin tunnen selkeästi sen vaikutuksen ja olo on todella tokkurainen noin parisen tuntia.

Jos jätän melatoniin ottamatta niin uni ei tarvittaessa tule tai tulee huomattavasti myöhemmin jos ollenkaan. 

Kyse ei ole mistään plasebo-efektistä, vaan tämä on täyttä totta, fysiologinen ilmiö. Nukun melatoniinin avulla myös päivisin varsinkin jos vuorokausirytmini on jostain syystä mennyt akuutisti sekaisin ja haluan saada sen palautettua normaaliin.

Tästä syystä melatoniinia käyttävät myös lentoemännät jetlagista toipumiseen, oli vuorokaudenaika mikä hyvänsä. He nukkuvat sen avulla vaikka ulkona olisi täysi päivä.

Onkohan tässä kyse siitä että joku lääketehdas on lanseeraamassa tsopiklonia niin voimallisesti että melatoniini tahdotaan kokonaan ja täysin epäeettisesti syrjäyttää ? Joka tapauksessa juttu haisee!

Mahtaisko olla kyseessä reseptillä saatavan melatoniinin ja reseptivapaan vahvuuden ja vaikutuksen erilaisuus ?

Mieheni sai lääkäriltä melatoniinireseptin jossa on huomattavasti enemmän melatoniinia kuin ilman reseptiä ssatavassa. Lääkäri oli sanonut, että reseptitön aine on toisille tehotonta ja liian lyhytvaikutteista etenkin heille, jotka heräilevät aamuyöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla