Nukahtamiseen käytetyn melatoniinin pakkausohjeet perustuvat vanhentuneeseen tietoon, varoittaa unitutkija, professori Markku Partinen.

Kävitkö apteekissa? Ostitko melatoniinia? Muistitko lukea valmisteen mukaan liitetyt lääkeohjeet suurennuslasin kanssa, kuten tunnollinen terveyskuluttaja ainakin?

Ruusut siitä sinulle – mutta risukimppu suomalaiselle lääketeollisuudelle.

Professori, neurologian dosentti ja unitutkija Markku Partinen Helsingin yliopistosta ja Helsingin Uniklinikalta varoittaa, ettei melatoniinipakkauksen otto-ohjeisiin kannata luottaa.

– Ohjeissa väitetään, että melatoniiniannos kuuluisi niellä ”noin tunti” ennen yöpuulle menoa tai ainakin ”lähellä nukkumaanmenoaikaa”. Aivan väärin. Ohjeet perustuvat vanhentuneeseen tietoon, Partinen sanoo.

Reseptivapaa melatoniini pitäisi niellä reilusti aiemmin.

Oikea aika jo ennen iltahämärää

Melatoniini on aivojen tuottama pimeävalohormoni, joka edistää unen laatua ja auttaa elimistöä noudattamaan vuorokausirytmiä. Toisin sanoen melatoniini ajastaa kehon niin sanottua sisäistä kelloa.

Hormonin eritys käpyrauhasessa alkaa tavallisesti iltayhdeksän maissa, kun hämärä laskeutuu. Tätä prosessia avittaa suun kautta otettu melatoniini.

Reseptivapaa melatoniini pitäisi kuitenkin niellä reilusti aiemmin ennen kuin aivojen käpyrauhanen alkaa erittää pimeävalohormoniaan.

– Melatoniinin oikea ottoaika on 3–5 tuntia ennen hämäräntuloa. Eli alkuillasta viimeistään viiden–seitsemän paikkeilla.

– Käpyrauhaselle ei ole hyötyä vasta nukkumaanmenovaiheessa otetusta melatoniinista, unitutkija painottaa.

 Melatoniini antaa sykäyksen

 Apteekin itsehoitomelatoniinit ovat merkistä riippumatta lyhytvaikutteista lääkemuotoa. Suomalaisilla lääkemarkkinoilla on myös yksi pitkävaikutteinen melatoniini, mutta se vaatii lääkereseptin.

–Lyhytvaikutteisen melatoniinin ongelmana on lyhyt puoliintumisaika. Sen teho toisin sanoen katoaa jo 40–45 minuutin kuluttua lääkkeen otosta.

Ottoajalla on siis väliä, sillä riittävän varhain otettu purkkimelatoniini näyttää tutkimusten mukaan antavan käpyrauhaselle elimistön sisäistä kelloa tahdistavan impulssin, jonkinlaisen sykäyksen.

– Miksi alkuilta on sitten otollisin hetki, eikä esimerkiksi hetki ennen nukkumaanmenoa, on tutkijoille yhä arvoitus, Partinen kertoo.

Vastuu on lääkevalmistajan

Vastuu lääkepakkauksen sisällä olevan ohjelehdykän tekstistä on melatoniinin ollessa kyseessä lääkevalmistajan, ei valvovan lääkeviranomaisen. Näin siksi, että melatoniini luokitellaan nykyisin ravintolisäksi.

Tuhannet kuluttajat kuitenkin uskovat saavansa melatoniinista lääkkeen kaltaista apua univaikeuksiinsa. Markku Partinen arvelee, että kyse on lumevaikutuksesta.

– Jos luottaa siihen, että melatoniini edistää unta, voi olla helpompi rauhoittua ja nukahtaa.

Terveyshaittaa vanhentunein pakkausohjein otetusta melatoniinista ei tutkijan mukaan ole.

– Aamulla vain saattaa väsyttää enemmän.

Lähteitä:

1. Wilhelmsen-Langeland A, Saxvig IW, Pallesen S, et al. A randomized controlled trial with bright light and melatonin for the treatment of delayed sleep phase disorder: effects on subjective and objective sleepiness and cognitive function. J Biol Rhythms. 2013; 28(5): 306-21.

2. Saxvig IW, Wilhelmsen-Langeland A, Pallesen S, Vedaa O, Nordhus IH, Bjorvatn B. A randomized controlled trial with bright light and melatonin for delayed sleep phase disorder: effects on subjective and objective sleep. Chronobiol Int. 2014; 31(1): 72-86.

3. van Geijlswijk IM, Korzilius HP, Smits MG. The use of exogenous melatonin in delayed sleep phase disorder: a meta-analysis. Sleep. 2010; 33(12): 1605-14.

4. van Geijlswijk IM, van der Heijden KB, Egberts AC, Korzilius HP, Smits MG. Dose finding of melatonin for chronic idiopathic childhood sleep onset insomnia: an RCT. Psychopharmacology (Berl). 2010; 212(3): 379-91.

5. Keijzer H, Smits MG, Peeters T, Looman CW, Endenburg SC, Gunnewiek JM. Evaluation of salivary melatonin measurements for Dim Light Melatonin Onset calculations in patients with possible sleep-wake rhythm disorders. Clin Chim Acta. 2011; 412(17-18): 1616-20.

6.  Herman JH. Circadian rhythm disorders: diagnosis and treatment. Kirjassa: Sheldon, Ferber, Kryger and Gozal, toim. Principles and Practice of Pediatric Sleep Medicine. New York, Elsevier Saunders, 2014: 35-43.
 

Vierailija

Melatoniiniohjeet johtavat harhaan

Tämä artikkeli väitteineen on kyllä pelkkää höpöhöpöä. Kyllä unitutkija Partinen on nyt päätynyt täysin harhaan. Olen käyttänyt lyhytvaikutteista 3 mg melatoniinitablettia iltaisin jo vuosia juuri siten että otan sen tarvittaessa n 30 min- 1 tunti tai jopa juuri ennen sänkyyn menoa ja se toimii hyvin. Jos en jostain syystä tuolloin menekään/pääsekään nukkumaan niin tunnen selkeästi sen vaikutuksen ja olo on todella tokkurainen noin parisen tuntia. Jos jätän melatoniin ottamatta niin uni ei...
Lue kommentti
Vierailija

Melatoniiniohjeet johtavat harhaan

Mahtaisko olla kyseessä reseptillä saatavan melatoniinin ja reseptivapaan vahvuuden ja vaikutuksen erilaisuus ? Mieheni sai lääkäriltä melatoniinireseptin jossa on huomattavasti enemmän melatoniinia kuin ilman reseptiä ssatavassa. Lääkäri oli sanonut, että reseptitön aine on toisille tehotonta ja liian lyhytvaikutteista etenkin heille, jotka heräilevät aamuyöstä.
Lue kommentti

Hevonen vanhainkodin virkistyspäivässä. Hevonen kuntouttamassa liikuntakyvytöntä tai masentunutta. Hummat hoitavat ihmisiä, mutta mihin se perustuu? Entä miten hevonen kohdataan?

Oli aika, jolloin hevosen pärähdys oli Ulla Linjama-Lehtisen mielestä pelottavaa. Hän oli masentunut ja kaipasi elämäänsä uudenlaisia virikkeitä. Hän päätti ryhtyä ratsastamaan vaikka se pelotti. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin Ulla, sosiaalialan ammattilainen, tekee töitä hevosten kanssa.

– Hevoset ovat opettaneet minulle kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja toisten kuuntelua.

Vauhti hidastuu

Koska oma masennus vei Ullan aikoinaan hevosten pariin, hän haluaa nykyään auttaa muita mielenterveyskuntoutujia. Hän perusti kymmenen vuotta sitten Pollesta potkua ry:n, joka järjestää Uudellamaalla sosiaalipedagogista toimintaa hevosten kanssa.

– Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja teen tätä hevoshommaa sosiaalipedagogisten silmälasien takaa. Opettelemme täällä asiakkaiden kanssa hevosten avulla luottamusta, vastuuta, vuorovaikutusta ja omien rajojen vetämistä. Niissä kaikissa hevonen on aivan loistava kumppani, Ulla Linjama-Lehtinen kertoo.

Pollesta potkua -yhdistyksen asiakaskunta on värikästä. Osa on masentuneita, osa etsii oivallusta johonkin elämänmuutokseen tai vain muuten vain kokee tarvetta eläinten kanssa puuhasteluun.

– Aloitamme aina ihan perusasioista, siitä miten kohdataan eläin. Hevonen on herkkä aistimaan erilaisia tunteita, eikä yleensä siedä hätiköintiä tai epäjohdonmukaisuutta. Yleensä haastavinta onkin saada ihmiset pysähtymään ja syventymään itseen. Siihen hevoset ja luonto on hyvä apu. Me kun emme voi hidastaa luonnon rytmiä, vaan meidän on sopeuduttava siihen.

Ohjat omiin käsiin

Hevosia käytetään apuna myös fysioterapiassa. Kajaanilainen fysioterapeutti Sanna Mattila-Rautiainen on työskennellyt ratsastusterapeuttina yli 20 vuotta. Hän on uransa aikana nähnyt konkreettisesti, kuinka hevonen kuntouttaa. Matilaisen mielestä avainasemassa on liike. Ratsastusterapiassa ratsastaja ei pyri millään tavoin vaikuttamaan hevosen etenemiseen, vaan ottaa vastaan hevosesta välittyvät liikkeet.

– Hevonen tuottaa minuutissa noin 100 liikeimpulssia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin ihmisen kävelyssä.

Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapia on lempeää mutta tehokasta. Parhaimmillaan se opettaa ihmisen vaikka uudelleen kävelemään.

Ulla Linjama-Lehtinen näkee työssään vähän samanlaisia saavutuksia. Tosin fyysisten ponnistusten sijaan henkisiä.

– Hevosten kanssa toimiminen on aika vapauttavaa. Ne vaativat toimintaa ja hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin hän on. Parhaimmillaan tämän kautta voi saada oman elämän taas omiin käsiinsä ja oppii luottamaan siihen, että omat jalat kantavat.

Lue lisää Ulla Linjama-Lehtisestä uudesta ET-lehdestä 17/2017. 

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti