Milloin ehkäisyn voi lopettaa ja muita kysymyksiä vaihdevuosista

1. Onko vaihdevuosista ja oireiden ­hoidosta tarpeeksi tietoa? Osaavatko naiset hakea apua?
   Se on hyvin yksilöllistä. Toisilla on tietoa, toisilla ei ole. Osa ajattelee, että oireet yksinkertaisesti vain kuuluvat naisen elämään, että pitää vain purra hammasta. Tällaisia naisia on yllättävän paljon. Monet pelkäävät yhä estrogeenihoitoja.
2. Mitä oireita vaihdevuodet aiheuttavat?
   Hikoilu ja unettomuus ovat pahimmat oireet. Jos ei saa riittävästi unta ja on koko ajan uupunut, mieliala laskee ja elämästä tulee hankalaa. Mielialaoireita saattaa olla myös ilman unihäiriöitä.
   Hikoilu voi olla niin runsasta, että yö menee lakanoita vaihtaessa ja päiväsaikaankin on oltava varavaatteita mukana, jos lähtee kotoa jonnekin.
   Myös nivelkipuja, lihassärkyä ja sydämen rytmihäiriöitä voi ilmaantua.
   Lue myös: Luovu tutusta rutiinista – nukut paremmin
3. Onko kaikilla naisilla vaihdevuosioireita?
   Kuumia aaltoja kokee kyselytutkimusten mukaan 70–80 prosenttia vaihdevuosiin tulleista naisista, mielialaoireita 70–90 prosenttia ja unioireita 50–60 prosenttia naisista.
4. Milloin vaihdevuodet alkavat ja milloin ne ­loppuvat?
   Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51–52-vuotiaana, mutta ikähaarukka on 40–60 vuotta. Oireet saattavat alkaa aikaisemminkin ja jatkua parikymmentä vuotta – tai koko ­loppuiän.
5. Vähättelevätkö lääkärit vaihdevuosivaivoja?
   Jos oireita on kovin nuorella, vaikka jo 40-vuotiaalla, ne saatetaan tulkita väärin. Vaihdevuosi-ikäisen masennus saattaa parhaiten korjautua hormonihoidolla. Kun ei tunneta hormonihoidosta saatavaa apua, voi olla kaikenlaisia myyttisiä ja kielteisiä asenteita hoitoa kohtaan.
   Suosittelemme: Kilpirauhasen toimintahäiriö muistuttaa vaihdevuosioireita – jää usein piiloon
6. Mikä on normaalia alakuloa, mikä vaihde­vuosista johtuvaa? Miten niitä hoidetaan? ­
   Vaihdevuosista on yleensä kysymys, jos tavallisen reipas ihminen menettää aloitekykynsä tai kiinnostuksensa ilman, että häntä on kohdannut äkillinen kriisi. Kaikki vain näyttää harmaalta.
   Joillekin naisille ei tule elämää haittaavia hikoilukohtauksia, vaan mielialaoireet ovat ensisijaisia. Hormonihoito auttaa, joten mielialalääkkeitä ei tarvita vaihdevuosivaivoihin.
7. Onko vaihdevuosien aikana erityisen herkkä sairauksille?
   Jos ei käytä paikallisia estrogeenihoitoja heti vaihdevuosien alettua ja limakalvot kuivuvat, on herkempi saamaan virtsatietulehduksia. Ne saattavat johtaa hengenvaaralliseen munuaistulehdukseen. Saattaa tulla myös emätintulehduksia.  
   Kun estrogeenisuoja häviää, osteoporoosi eli luukato käynnistyy. Myös sydän- sekä verisuonisairaudet lisääntyvät.
8. Monet uskovat, että hormonihoito lisää hurjasti rintasyöpäriskiä. Onko se totta?
   Viiden vuoden käytön ei uskota lisäävän rintasyövän riskiä. Uusien tutkimusten mukaan vaihdevuosien hormonihoito lisää vain vähän naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Jos tuhat naista käyttää hormonihoitoa kymmenen vuotta, tuossa joukossa ja tuossa ajassa ilmenee 32 uutta rintasyöpää. Samankokoisessa naisjoukossa, joka ei käytä hormonihoitoa, ilmenee 26 uutta rintasyöpää. Ero on 6 tapausta tuhatta kohden.
   Kun yli kymmenen vuotta sitten alkoi puhe hormonihoitojen ja syövän yhteydestä, naisille alettiin antaa estrogeenihoidon sijaista monenlaisia lääkkeitä: mielialalääkkeitä, kipulääkkeitä, unilääkkeitä.
   Joka oireeseen määrättiin eri lääkettä, ja monet naiset ­söivät melkoisia pillerikoktaileja.
9. Miksi hormonihoidon kuviteltiin aiheuttavan syöpää?
   Yli kymmenen vuotta sitten julkaistua amerikkalaistutkimusta tulkittiin väärin, ja se oli tehtykin huonosti. Vaikka kohututkimuksen julkistamisesta on kulunut pitkä aika ja vanhoja tuloksia kumoavaa uutta tietoa on saatu, hormonihoitojen pelko istuu tiukassa.
10. Kenelle estrogeenihoito ei sovi?
    Vaikka naisella olisi ollut syöpä, lääkäri voi kirjoittaa estrogeenireseptin, jos nainen ei muuten pärjää. Asia täytyy kuitenkin pohtia tarkkaan. Pitää selvittää myös, onko naisen suvussa rintasyöpää, halvauksia tai sydän- ja verisuonitauteja. Hormonihoito täytyy aina räätälöidä yksilöllisesti.
11. Montako vuotta hormonihoito kestää?
    Käyttöajat ovat yksilöllisiä. Keskimäärin suomalaiset käyttävät hormoneja vaihdevuosioireisiin viitisen vuotta, mutta jotkut eivät pärjää ilman niitä vielä 70-vuotiaanakaan.
12. Miten hormonihoito lopetetaan?
    Jos haluaa vähitellen luopua hormonihoidosta, ei kannata pysäyttää hoitoa kuin seinään. Annosmäärää pitää laskea vähitellen. Tauon aikana huomaa kyllä, palaavatko oireet. Jos niin käy, tarvitsee hoitoa jatkaa – ilman huonoa omaatuntoa.
    Tärkeää! Miksi suomalaisnainen ei hae apua?
13. Miten hormonihoito vaikuttaa?
    Hormonihoidossa korvataan naisen oman estrogeenin puutosta, joka on seurausta munasarjojen toiminnan lakkaamisesta. Korvaushoitovalmisteet ovat reseptilääkkeitä, joissa on naishormoni estrogeeniä. Valmisteita saa tabletteina, laastarina tai iholle siveltävänä geelinä. Jos naisella on kohtu tallella, annetaan keltarauhashormonia ehkäisemään kohdun limakalvon ylikasvua ja kohtuontelon solumuutoksia. Keltarauhashormonia voi ottaa tabletteina tai laastarina tai kohtuun voidaan asettaa keltarauhashormonikierukka. Hormonihoito poistaa kiusalliset vaihdevuosioireet.
14. Mitä haittoja ja riskejä hormonihoidosta on?
    Kuusikymppisenä tai myöhemmin hormonihoidon aloitus on jo riskialtista muun muassa kohonneen veritulppavaaran vuoksi. Jos hoitoon tuntuu olevan tarvetta, se on järkevintä aloittaa heti vaihdevuosioireiden alettua.
15. Voiko vaihdevuosivaivoja helpottaa omilla elintavoilla?
    Monipuolinen hikiliikunta rauhoittaa osaltaan oireita. Se ei tehoa kaikkiin mutta on silti aina hyväksi. Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se vähentää entisestään estrogeenia, joten tupakoitsija tarvitsee enemmän estrogeeniä.
    Alkoholin käyttö kannattaa pitää korkeintaan kohtuullisena, se on ehdottoman tärkeää. D-vitamiinia suositellaan, ja jos ei juo maitotuotteita, kalkkitabletit ovat hyväksi. Jos syö monipuolista kotiruokaa ja tuoreita hedelmiä sekä vihanneksia, niistä saa tarpeeksi rautaa, vitamiineja ja hivenaineita.  
16. Saako luontaistuotteista apua?
    Tutkimusten mukaan ei. Moni uskoo, että luontaistuotteet ovat ehdottoman turvallisia. Niitä saatetaan ottaa monta sorttia ja vähän yliannoksia, jolloin ne voivat aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia. Luontaistuotteet voivat vaikuttaa reseptilääkkeiden imeytymiseen. Myös vuotohäiriöt ovat mahdollisia. Luontaistuotteidenkin kanssa on syytä noudattaa annosteluohjeita. Niiden käytöstä kannattaa aina kertoa hoitavalle lääkärille.
17. Miten vaihdevuosissa voi hoitaa emättimen kuivia limakalvoja?
    Apteekissa myydään ilman reseptiä saatavia erilaisia ­emätintä kosteuttavia tuotteita. Parhaan tehon saa miedoista estrogeenipitoisista paikallishoitotuotteista, jotka soveltuvat myös rintasyöpäpotilaille. Ne pitävät limakalvot terveinä ja kimmoisina, jolloin virtsatietulehduksetkin estyvät.
18. Menettääkö nainen seksuaaliset halunsa vaihdevuosien aikana?
    Estrogeeni ei ole haluhormoni, mutta se vaikuttaa yleiseen vireyteen: kun sitä on elimistössä, nainen nukkuu paremmin ja seksikin maistuu paremmalta. Ärtyisänä ja apeana seksi ei kiinnosta.
    Jos limakalvot eivät kostu, yhdyntä voi sattua, mikä voi tuottaa monenlaisia ongelmia. Paikallishoito pitää osaltaan limakalvoja kunnossa, mutta lisäksi liukuvoiteen käyttö on suositeltavaa. Silloin eroottiset leikitkin onnistuvat.
19. Milloin ehkäisyn voi lopettaa?
    Ehkäisyn voi lopettaa vasta sitten, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi. Vaikka nainen tuskin tulee raskaaksi enää viisikymppisenä, teoreettinen mahdollisuus siihen silti on.
20. Onko miehilläkin vaihdevuodet? Miten ne näkyvät ja millaisia oireita ne aiheuttavat?
    Miesten ”vaihdevuosille” ei ole termiä, koska miesten hedelmällisyys ei lopu, kuten naisten. Termin puuttuminen kertoo, että asiaa ei tunnisteta tai miehet eivät itse halua tunnustaa asiaa. Nelikymppisen miehen testosteronitaso alkaa laskea. Oireet ovat samat kuin naisilla: hikoilua, valvomista, ärtymistä, mielialojen vaihteluita. Seksikään ei suju.  
    Silloin auttaa testosteronihoito. Ongelmana on, että ajatusta pidetään vitsinä tai oireiden kuvitellaan johtuvan uupumuksesta tai masennuksesta.
    Asiantuntijana synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Pirkko Brusila.

Kun estrogeeniä on elimistössä, nainen nukkuu paremmin ja seksikin maistuu paremmalta.