Myytti laivalääkäristä elää vahvana. Moni risteilymatkustaja uskoo, että jos sairauskohtaus iskee laivalla, apu on lähellä. ET-lehti tarkasti kolmen laivayhtiön tilanteen.

Laivasairaanhoitoon liittyy monenlaisia uskomuksia. Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa pro gradussa ”Matkustajien ensihoito Itämeren matkustaja-autolautoilla” todetaan muun muassa näin:

”Merityölainsäädännön mukaan Suomessa rekisteröidyillä Itämerellä liikennöivillä matkustaja-aluksilla on oltava sairaanhoitaja, jos vahvistettu matkustajamäärä on 1 000 tai sitä suurempi.”

Trafin erityisasiantuntija Jukka Tuomaala kiistää tämän tiedon.

– Sairaanhoitaja ei ole pakollinen. Lääkäri sen sijaan on pakollinen silloin, kun alus kuljettaa vähintään sataa matkustajaa ja tekee vähintään kolmen vuorokauden pituisia matkoja, Tuomaala kertoo.

Suomen, Ruotsin ja Viron kolmiossa sahaavat laivat eivät viivy merellä kolmea vuorokautta putkeen, joten niillä riittää, että laivalla on lääkinnästä ja sairaanhoidosta vastaava henkilö.

Lue myös:
Saako Tallinkin ja Eckerön laivoilla asua? ”Vähintään 1350 e/kk"

– Hän on yleensä yksi perämiehistä, jolla tulee olla ensiapu- ja terveydenhuoltokoulutus, Tuomaala sanoo.

Laiva ei ole terveyskeskus

Osassa laivoista on sairaanhoitaja, mutta hänen ensisijainen tehtävänsä ei ole matkustajien – vaan laivan henkilökunnan hoitaminen. Hän on ikään kuin työterveyshoitaja, jonka työpiste on laivalla.

Käytännössä sairaanhoitaja hoitaa myös matkustajien akuutit sairaustapaukset, joita suurilla aluksilla väistämättä tulee. Matkustaja voi saada myös joissain tapauksissa hoitoa kiireettömiin terveysongelmiinsa pientä maksua vastaan.

– Laivayhtiöt eivät tarjoa terveydenhoitopalveluita eikä laiva ole oikea paikka pyytää hoitoa sairauksiin. Jos joku varustamo antaa matkustajille joitain muita palveluja kuin ensiapua kiireellisissä tapauksissa, se tekee sen vapaaehtoisesti. Tästä ei ole mitään säännöksiä olemassa, eikä hinnoittelusta säädetä missään, Jukka Tuomaala Trafista toteaa.

Kiinnostava artikkeli: Oululainen eläkeläinen hoidattaa hampaansa Intiassa: "Täällä operaatio maksaa 63 euroa, Suomessa 700"

  • 1. Tallink Siljan tilanne

Millä laivoistanne henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitaja, viestintäjohtaja Marika Nöjd?

– Suomen lipun alla olevilla laivoilla eli Silja Serenadella ja Baltic Princessilla työskentelee sairaanhoitaja. Tarjolla on ensiapuvalmius eli käytännössä voimme antaa ensiapua ja lääkkeellistä ensihoitoa. Myös Ruotsin lipun alla seilaavilla Silja Symphonylla ja Galaxylla löytyy sairaanhoitaja.

Viron ja Latvian lipun alla liikennöiville risteilyaluksilla Victorialla, Romantikalla ja Isabellella työskentelee lääkäri. Helsinki–Tallinna-reitin laivoissa Starissa, Superstarissa ja Baltic Queenissa yliperämies on koulutettu ensiapuvalmiuteen.

Onko laivoissa erillinen sairashytti, jossa hoidetaan myös matkustajien ensihoitoa vaativat vaivat?

– Laivoillamme on erillinen sairashytti, jossa pystytään suorittamaan potilaan tilan arviointi ja antamaan oireiden vaatimaa ensiapua ja ensihoitoa. Tarvittaessa konsultoimme lääkäriä puhelimitse meripelastuskeskuksen kautta.

Kuinka paljon ensihoitoa tarvitaan?

– Yleisimmät sairastapaukset laivalla ovat sairaskohtaus, rintakipu sekä tapaturmat. Matkustajapotilaiden määrä vaihtelee nollasta kymmeneen per risteily. Määrä riippuu vuodenajasta, sesongista sekä matkustajamäärästä. Risteilylle ei pitäisi koskaan lähteä puolikuntoisena tai toipilaana.

Hoidetaanko laivoillanne myös matkustajien kiireettömiä vaivoja ja mitä niiden hoito maksaa?

– Laivoillamme ei hoideta kiireettömiä vaivoja, mutta toki miehistö ja sairaanhoitaja auttavat kykynsä ja aikataulunsa mukaan matkustajia kaikenlaisissa asioissa.

  • 2. Eckerö Linen tilanne

Missä laivoissanne henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitaja ja varustukseen sairashytti, intendentti Minna Johansson?

– Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä olevalla m/s Finlandialla löytyy sekä sairaanhoitaja että sairashytti.

Millainen käytäntö teillä on matkustajien ensihoidon suhteen ja kuinka paljon ensihoitoa tarvitaan vuositasolla?

– Hoidamme akuutit tapaukset laivalla ja lähetämme heidät jatkohoitoon tarvittaessa. Tarvittaessa konsultoimme lääkäriä maissa. Vuonna 2014 erilaisia potilaskäyntejä oli 984, joista sairastapauksia 822. Heinäkuun mennessä tänä vuonna käyntejä on ollut 397, joista 328 oli sairastapauksia.

Hoidetaanko laivoillanne myös matkustajien kiireettömiä vaivoja ja mitä niiden hoito maksaa?

– Hoidamme myös muita vaivoja ja käyntimaksu on kymmenen euroa.

  • 3. Viking Linen tilanne

Missä laivoissanne henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitaja ja varustukseen sairashytti, tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström?

– Sairaanhoitaja löytyy kaikilta laivoiltamme paitsi Rosellalta välillä Maarinahamina–Kapellskär, sillä se matka kestää vain kaksi tuntia. Kaikilla laivoillamme on myös sairashytti.

Kuinka paljon matkustajat tarvitsevat sairaanhoitoa?

– Meillä matkustaa vuodessa 6,6 miljoonaa ihmistä. Suomen lipun alla seilaavilla laivoilla, joita on viisi kappaletta, sairaanhoitajan vastaanotolla kävi yhteensä 2 771 matkustajaa.

Hoidetaanko laivoillanne myös matkustajien kiireettömiä vaivoja ja mitä niiden hoito maksaa?

– Terveydenhuoltohenkilökuntamme hoitaa merihenkilöstön sairastapaukset ja matkustajien äkilliset sairastumiset. Muita sairaanhoitopalveluja emme tarjoa.

Paljon ihania ET-lehden matkajuttuja löydät täältä.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.