Levottomat jalat saavat aikaan ikävän kivun ja vakavan ongelman koko hyvinvoinnille. Mistä tämä tauti johtuu ja miten sitä voisi helpottaa?

”Tuska on kamala. Kuin olisi muurahaispesässä.”
Mummo, 64v

”En saa unen päästä kiinni, kun jalkoja pitää vispata, ja joudun jatkuvasti nousemaan pois sängystä.”
Juhani, 60 v.

Levottomista jaloista kärsivien kuvaukset ovat piinallista luettavaa. Eikä tuska lopu jalkatuntemuksiin: levottomat jalat aiheuttavat särkyä pahimmillaan muihinkin ruumiinosiin sekä vähentävät vireystilaa, kun yöllä ei saa nukuttua.

Vaiva tuntuu olevan melko yleinen; siitä kärsii jopa kymmenen prosenttia väestöstä jossain vaiheessa. Oireet voivat alkaa missä iässä tahansa, mutta niitä on erityisesti vanhemmalla väellä.

Lääkärit tunnistavat jo levottomat jalat -oireyhtymän. Mutta mistä se johtuu, lääkäri Risto Laitila?

– Levottomat jalat -taudin tarkka syy ei ole tiedossa, mutta näyttää vahvasti siltä, että aivojen vähäisillä rautavarastoilla ja aivojen liikehermoradan, striatumin, vaimentuneella toiminnalla on lusikkansa pelissä.

Rauta-arvot mitattavaksi

Laitilan mukaan levottomat jalat voivat vaivata satunnaisesti tai jatkuvasti, hankalissa tapauksissa päivisinkin. 

– Lääkärin ensimmäinen tehtävä vaivan ja sen piinaavuuden selviämisen jälkeen on tarkistaa potilaan rautavarastojen tila. Samalla tarkistetaan tarvittaessa muutakin, esimerkiksi munuaisten toiminta, selvittää Laitila.

Lääkäri tarkistaa myös, onko potilaalla käytössä lääkkeitä, jotka osaltaan vaimentavat liikehermoradan aktiivisuutta dopamiini-hermovälittäjäaineen tehoa heikentämällä.

Jos esimerkiksi P-Ferritiini-varastorauta-arvo on matala, rautatablettien käyttäminen ja rautavarastojen täyttyminen voi auttaa hyvin.

Terveyspalvelu Duodecemin mukaan jotkut ovat saaneet apua vaivaan lämpimistä yösukista, liikunnasta ennen unia ja lisäravinteista, kuten foolihaposta ja E-vitamiinista sekä magnesiumista.

Onko sinulla levottomat jalat? Mistä sinä olet saanut apua vaivaan? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Raudan puute voi saada jalat vispaamaan

Minulla kulkee suvussa levottomat jalat. Itselläni jalat ovat vaivanneet koko aikuisikäni ajan, nuorempana kuitenkin vain ajoittain. Keski-iän ylittämisen jälkeen asiasta tuli jokaöinen vaiva, ja välillä niin että hermot meni. Monta kertaa yöllä sai nousta jaloittelemaan ja yrittää saada ajatukset johonkin muuhun. Vaiva paheni oleellisesti, kun jouduin syömään särkylääkkeitä paljon ja vatsani alkoi oireilla, tuli ripulia yms . Veriarvot laskivat huomattavasti ja laihduin laihduttamatta n 1-1,5...
Lue kommentti
Juuli d
Seuraa 
Liittynyt18.7.2014

Raudan puute voi saada jalat vispaamaan

Minulla auttaa levottomiin jalkoihin ihan yksinkertainen K-marketin magnesium koska sen puute saa aikaan levottomuuuden tunteen ja sen vispaamisen.. Kalliita Sifroleita, resepitilääke, olen aluksi käyttänyt ennenkuin älysin tuon magnesiumin saatavuuden ihan ruokakaupoista. nimeltään MagneSIT. Ei maksa kuin jonkun euron 100 kpl. Lääkärit ei vahingossakaan sitä määrä eikä kerro siitä. Pitää olla kalliit monta kymppiä maksavat jotka vain kuulemma auttavat. Potkiminen hävisi kun oli olin pari...
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: