Kremppaa tulee ja menee, mutta lääketieteellä tätä asiaa ei voi paljoakaan muuttaa, sanoo lääkäri Iris Pasternack. Auttaako valittaminen?

"Uimahallin saunan lauteilla kaksi daamia keskustelee selkäkivuista. Terveyskeskuksessa oli käyty, selkää tunnusteltu, mutta mitään kuvia ei otettu. Toinen älähtää epäuskoisesti, ja päivittelyjen jälkeen naiset päätyvät lopputulokseen: ei terveyskeskuksissa nykyään tutkita, pihistellään vaan.

Yksityiselle pitää mennä, koska siellä tutkitaan kunnolla. Kannattaa ehkä ottaa magneettikuvakin, sanoo rouva lopuksi ja sihauttaa kiukaalle vettä.

Lääkärinä olisin halunnut sanoa, että ter­veyskeskuslääkäri oli todennäköisesti ihan oikeassa. Kyllähän lisätutkimuksia ja magneettikuvia on, mutta tyhmää niitä on turhaan ottaa.

Lue lisää: Kaikki selkävaivoista.

Monen maan hoitosuosituksissa on jo linjattu, että alaselän röntgen- ja magneettitutki­muksia ei tulisi tehdä, jollei potilaalla ole pahan­­laatuisesta taudista kertovia merkkejä. Kyse ei ole pihistelystä, vaan siitä, että varmisteluissa ei ole välttämättä järkeä.

Lue myös:  

Jotkut pelkäävät aina pahinta: entä jos kipu onkin viesti vaarallisesta sairaudesta, ehkä jopa syövästä?

Hoitoja vertaillaan kuin autoja. Mitä enemmän on otettu kuvia ja tehty operaatioita, sen komeampaa. Ja lisääkin vielä tutkivat!

Kremppaa tulee ja menee, mutta lääketieteellä tätä asiaa ei voi paljoakaan muuttaa. Kotikonstit yleensä riittävät. Eikä mitään pahaa tapahdu, vaikkei lääkäri joka välissä tutki tai leikkaa."

Lue Iris Pasternackin koko kirjoitus ET Terveys -lehden 4/2015 Painava sana -palstalta.

  • Mitä mieltä sinä olet: Tekeekö valittaminen hyvää? Vai miten koet valittamisen? Harrastatko itse sitä? Keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Suomalaislääkäri: Paljon turhia tutkimuksia

Kyllä kannattaa valittaa! Luulisi lääkärin tietävän, että kun kipu jatkuu hoitamattomana pitkään, se saattaa kroonistua: lihaksen tai pehmytkudoksen vaivasta tuleekin hermoston vaiva, kun hermosto herkistyy kivulle. Itselläni on ollut erilaisia kivuliaita pehmytkudosten vaivoja nyt jo kahden vuoden ajan yhtäjaksoisesti parilla kehon alueella. Molemmilla kerroilla oikeat diagnoosit ja hoito on saatu vasta magneettikuvan jälkeen, koska vammat ovat oleet fyysisesti eri paikassa kuin lääkäri oletti...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju