Melkein jokainen suomalainen tunteen jonkun, joka huolehtii läheisistään, sanoo Marja Tuomi Omaishoitajat ja läheiset -liitosta.

Monet suomalaiset ovat tietämättään omaishoitajia. Suomessa on kaikkiaan noin 350 000 omaishoitajaa, joista reilulla 40 000:lla on omaishoitosopimus.

Omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy omatoimisesti arjestaan sairauden, vamman tai muun hoivan tarpeen vuoksi. Esimerkiksi iäkkään vanhempansa asioita hoitava ihminen saattaa käytännössä olla omaishoitaja.

– Melkein jokainen tunteen jonkun, joka huolehtii läheisistään. Raja, jolloin huolenpito muuttuu omaishoidoksi, on häilyvä. Voidaan puhua omaishoidosta, kun hoivan ja tuen tarve muuttuu säännölliseksi ja sitovaksi, useita kertoja viikossa tapahtuvaksi eikä läheinen pärjää ilman apua, sanoo toiminnanjohtaja Marja Tuomi Omaishoitajat ja läheiset -liitosta.

Oletko tietämättäsi omaishoitaja?
Tee testi!

Tuomi kertoo, että työssä käyville omaishoitajille tarjolla erilaisia joustoja, mutta niistä ei aina tiedetä. Työssä käyvä omaishoitaja voi esimerkiksi tehdä lyhennettyä työaikaa tai jäädä hoitovapaalle sovittuaan asiasta työnantajan kanssa. Mikkelin ja Pieksämäen Omaishoitoyhdistykset ovat koostaneet nettiin aiheesta oppaat työntekijöitä ja työnantajia varten.

Kuinka saan sopimuksen?

Jos läheistään hoitava haluaa saada omaishoitajasopimuksen, ensimmäisenä täytyy ottaa yhteyttä hoidettavan kotikunnan sosiaalitoimeen. Siellä määritellään, mikä on hoivan tarve ja täyttyvätkö omaishoidon edellytykset. Samalla selvitetään, mitä palveluita omaishoitaja ja hoidettava tarvitsevat hoidon tueksi.

Omaishoitopalkkion vähimmäismäärä on nyt 384 euroa. Palkkioon vaikuttavat hoidon vaativuus ja sitovuus, ja niissä on suuria eroja kuntien välillä. Palkkiot on sidottu kuntien määrärahoihin, mistä seuraa, että palkkionmaksu on todella kirjavaa.

– Pahimmillaan kunnan määrärahat voivat loppua kesken vuoden, jolloin omaishoitaja ei saa palkkiotaan. Lisäksi kuntien tarjoamissa tukipalveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja, Marja Tuomi sanoo.

Valmisteilla on uusi laki, jossa määritellään koko maahan samanlaiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet.

– Pitää muistaa myös ilman sopimusta olevat omaishoitajat. Heidänkin pitää saada tukea omaishoitotyöhönsä.

Lue omaishoitaja Ilkka Pirhosen koskettavaa blogia täällä.

Tunnesuhde tiedetään

Omaishoidossa pidetään huolta itselle tärkeästä ihmisestä. Omaishoitajalla on oikeus irtisanoa omaishoitosopimus milloin vain, mutta kysymys ei ole mistä tahansa hoitosuhteesta, vaan itselle läheisen ihmisen hoidosta.

– Omaishoidon erityisluonne, joka perustuu tunnesuhteeseen hoitajan ja hoidettavan välillä, on yleisesti tiedossa. Se saattaa olla yksi syy siihen, ettei omaishoidon kehittämiseen panosteta riittävästi. Taustalla voi olla "hoitaa ne kuitenkin" -ajattelua, Tuomi pohtii.

Monet omaishoitajat ovat väsyneitä. Laki takaa sopimusomaishoitajalle kolme vapaapäivää kuussa, mutta puolet hoitajista jättää ne käyttämättä. Kunnat eivät pysty useinkaan tarjoamaan sijaishoitoa kotiin, vaan omainen joutuisi laitokseen hoitajan vapaapäivän ajaksi. Huoli läheisestä saattaa saada omaishoitajan jäämään kotiin.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: