Uusi ilosanoma väittää, että lääkkeiden lumevaikutus parantaa. Mikä hienointa, parantavan reaktion voi käynnistää itse vaikka meditaatiolla!

Amerikkalaistutkimuksen mukaan lumelääkkeissä on todellista tehoa. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä lumevaikutuksen tutkimuksessa. Mitä suomalaistutkija sanoo lumevaikutuksen hoitavista voimista?

Väite: Plasebo eli lumevaikutus aiheuttaa aivoissa kemiallisen reaktion, jolla on fyysisiä seurauksia.

  • Totta. Lumevaikutus syntyy, kun koehenkilö uskoo saavansa esimerkiksi tehokasta kipulääkettä, jolloin hänen aivoissaan ja selkäytimessään olevat radastot, kivun jarruradat aktivoituvat.
    Tiettyjen välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyy: aivot alkavat tuottaa endogeenisiä eli sisäsyntyisiä opioideja, kannabinoideja ja dopamiinia, jotka todella lievittävät kipua. Kyseessä on sähköinen ja kemiallinen reaktio.

Väite: Lumevaikutuksen voi käynnistää mielikuvaharjoituksilla tai meditaatiolla.

  • Totta. Suomessakin kivun lievittämiseen käytetään myös mielikuvaharjoitusten ja mindfulnessin kaltaisia tekniikoita. Koettuihin oireisiin voi vaikuttaa mielen voimalla eli samantyyppisen vaikutuksen voi aktivoida itsekin.

Väite: lumevaikutus voi parantaa sairauksia.

  • Tarua. Lumevaikutus voi merkittävästi lievittää ihmisen kokemia oireita ja tehostaa varsinaista hoitoa. Lumevaikutus ei kuitenkaan saa aikaan varsinaista paranemista, joten tarvitsemaansa lääkitystä tai muuta hoitoa ei voi jättää pois tai vähentää puhumatta asiasta lääkärin kanssa. Vaikka oireet helpottaisivat tai alkaisi sietää niitä paremmin, sairaus ei välttämättä ole parantunut.

    Kun esimerkiksi astmapotilaat saivat inhalaattoriinsa oikeaa lääkettä tai lumelääkettä tai heitä hoidettiin lumeakupunktiolla, myös lumehoidot lievittivät koettua hengenahdistusta. Kuitenkin vain oikea lääke lisäsi näiden astmapotilaiden hengityskapasiteettia eli varsinaisesti paransi sairautta.

    Toisaalta esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavan potilaan lihasjäykkyys voi helpottua lumevaikutuksen avulla, koska silloin aivoissa vapautuu dopamiinia, jota on myös Parkinsonin taudin hoidossa käytettävissä lääkkeissä. Tässäkään tapauksessa lääkkeitä ei voi jättää pois ilman keskustelua lääkärin kanssa, koska lumevaikutus ei ole yhtä tehokas kuin varsinainen lääke.

    Monen sairauden taustalta löytyy fysiologinen ilmiö nimeltä stressi. Jos ihmisellä on kovasta stressistä johtuvia rytmihäiriöitä, lisälyönnit voivat vähentyä, kun potilas kokee saavansa hyvää hoitoa ja oppii hallitsemaan stressiä vaikkapa rentoutumisharjoituksilla.

    Asiantuntijana HYKSin kipuklinikan ylilääkäri, kipulääketieteen professori Eija Kalso.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: