
Ensimmäinen kurkistus asuntoni parvekkeelta todisti sen todeksi. (Kuva parvekkeeltani ensimmäisenä aamuna). Kyllä se on vielä olemassa, nimittäin AURINKO.
Saavuimme perille Fuengirolaan aamuyöllä klo 3. Takana pitkä ja monivaiheinen matka; autolla, junalla, autolla, pikkubussilla, lentokoneella ja tilataksilla. Kaikki sujui yllättävän hyvin. No ilman hyvän ystävättäreni apua matka olisi ollut monin verroin hankalampaa, kiitos ystävälleni, joka lähti mukaani ensimmäiseksi viikoksi "tueksi ja turvaksi".
Oivan kanssa ensilenkille ja Oiva oli täynnä intoa. Matkaväsymyksestä ei ollut tietoakaan. Kaikki uudet "tuoksut" ym. äxöni oli niin kiinnostavaa.
Tästä se alkaa. Kahden kuukauden seikkailu.