Rentoa oloa etsimässä: Näin tunnistat stressin ja helpotat sitä

1. Miksi me stressaamme?

Stressin tarkoitus on virittää ihminen valmiustilaan, jossa hän saa kaikki voimavarat käyttöönsä. Stressaavassa tilanteessa sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihakset jännittyvät.

Esi-isillämme stressireaktio oli elintärkeä: peto­eläimen kohdatessa piti päättää, taistellako vastaan vai lähteä pakoon, ja elimistön valmistautuminen palveli henkiinjäämistä.

Nykyisinkin sopiva määrä stressiä auttaa meitä selviytymään paremmin erilaisista tilanteista, esimerkiksi tarkkuutta vaativa työstä. Stressin pitäisi kuitenkin mennä ohi, kun tehtävä on suoritettu.

2. Onko meillä enemmän paineita kuin isovanhemmillamme oli?

Ehkä meillä on enemmän ainakin työhön liittyvää psykososiaalista stressiä. Ennen suuri osa töistä oli fyysisiä, ja ruumiillisen rasituksen jälkeen lepo tulee kuin itsestään. Silloin väsymys nukutaan pois.

Nykyisin valtaosa ihmisistä tekee tietotyötä, jossa rasittuu pää, ja siitä paineesta on vaikeampi päästä. Tutkimusten mukaan ihmisten kokema stressi ei ole kuitenkaan lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, vaan se on pysynyt aika samanlaisena. Elämäntilanteisiin liittyvää stressiä ihmisillä on ollut kaikkina aikoina.

3. Milloin stressi muuttuu haitalliseksi?

Se voi olla vaikea huomata, sillä stressaantunut ihminen on aluksi touhukas ja saa paljon aikaan, mikä voi tuntua hyvältä. Mutta kierroksia voi salakavalasti olla liikaa.

Ensimmäinen selvä merkki kuormittumisesta on unen katkeileminen.

Stressihormoni kortisolin eritys on suurimmillaan aamulla. Stressaantuneella taso on erityisen korkea, mikä lyhentää herkästi yöunta ja tekee nukkumisen katkonaiseksi. Onkin tyypillistä, että silloin herää neljän viiden aikaan aamuyöstä , eikä saa heti unen päästä kiinni. Muita oireita ovat ärtyneisyys, uupumus, tympääntymisen tunne ja mielialan vaihtelut.

"Ensimmäinen selvä merkki kuormittumisesta on unen katkeileminen."

4. Miten siitä pääsee eroon?

On pohdittava, mistä stressi aiheutuu. Onko syy työasioissa vai kotona, vaikkapa omaisen sairauden aiheuttamissa paineissa, vai onko stressaantunut kenties liian vaativa it­seään kohtaan. Seuraavaksi katsotaan, mihin asioihin voi itse vaikuttaa, ja monia niistä voi ainakin jollain lailla muuttaa.

Työtaakkaa on vähennettävä tai työjärjestelyjä on pyrittävä muuttamaan työpaikalla, usein yhdessä kollegoiden tai esimiehen kanssa. Jos tilanne kotona aiheuttaa ahdistusta, siihen on pyrittävä hakemaan tukea tai ulkopuolista apua.

5. Miten stressin aiheet muuttuvat iän myötä?

Nykyinen työelämä stressaa kaikenikäisiä, mutta vanhemmiten paineita aiheuttaa se, miten selvitä alati muuttuvassa ja uutta oppimista vaativassa työympäristössä.

Moni ikääntyvä joutuu myös miettimään terveydentilaansa ehkä ensimmäistä kertaa elämässään, jos sairaus sattuu omalle tai läheisen kohdalle. Vanhusikäisten vanhempien tilanne saattaa ahdistaa: välimatka voi olla pitkä ja heidän pärjäämisensä epävarmaa. Ongelmat parisuhteessa aiheuttavat stressiä kaikenikäisille. Huoli lapsista ja heidän pärjäämisestään ei lopu, vaikka nämä olisivat jo aikuisia, ja huoli ulottuu myös lapsenlapsiin, jos heitä jo on.

6. Miten sitä huolta voisi keventää?

On kai aika vaikeaa olla murehtimatta lasten ja lastenlasten elämää, jos siellä on esimerkiksi avioeroja. Olisi kuitenkin tär­keää yrittää pitää huoli kohtuullisena.

Monet ikäihmiset ovat huomanneet, ettei lasten elämään kannata puuttua. Ei kai sitä olisi itsekään toivonut omilta vanhemmiltaan. Jokainen sukupolvi hoitaa omat ratkaisunsa. Taustatukena voi tietenkin olla, mutta se riittää. Ylenmääräisestä huolehtimisesta vain kärsii itse, asioita ei voi sillä tavalla muuttaa.

7. Mitä rentoutumiskeinoja voi kokeilla?

Paineita voi purkaa oikeastaan missä tahansa puuhassa, johon keskittyy niin intensiivisesti, että arjen pulmat unohtuvat. Se voi olla sanaristikon tekemistä, käsityötä, lukemista tai lenkkeilyä koiran kanssa.

Liikunnan merkitys on noussut rentoutumista koskevissa tutkimuksissa yhä vahvemmaksi.

Liikunta vähentää stressihormoni kortisolin pitoisuutta veressä ja suurentaa mielihyvähormoni endorfiinin pitoisuutta. Liikunta lisää myös niin sanottujen monoamiinien määrää veressä. Ne ovat hermoston välittäjäaineita, joiden toiminnassa tapahtuvat häiriöt liittyvät depression syntyyn. Jos liikkuu ryhmässä, saa samalla sosiaalista tukea, ja liikkuessa usein unohtaa ikävät asiat.

8. Miten hyvä laji jooga on rentoutumisen kannalta?

Stressaantunut ihminen hengittää usein pinnallisesti, joten jooga voi olla hyväksi, sillä siinä opetellaan hengittämään syvään ja oikeilla lihaksilla.

Viime vuonna julkaistussa suuressa tutkimuskatsauksessa todettiin, että joogaajilla oli merkitsevästi pienemmät sydäntautiriskit kuin henkilöillä, jotka eivät jooganneet. Epäselväksi jäi, miksi joogalla oli tällainen vaikutus. Arvellaan kuitenkin, että joogan aikaansaama rentoutuminen ja stressitason aleneminen vaikuttaisivat sydänterveyteen edullisesti.

9. Monet kokevat ASMR:n eli tietynlaiset aistielämykset rentouttavina. Mihin se perustuu?

ASMR:llä (Autonomous Sensory Meridian Response) tarkoitetaan miellyttävää kihelmöivää tunnetta, joka lähtee pään takaosasta ja jonka saa aikaan esimerkiksi kuiskaavien äänien kuunteleminen. Samalta voi tuntua myös silloin, kun joku toinen harjaa hiuksiasi.

Osa ihmisistä kokee näitä aivo-orgasmeiksikin sanottuja tuntemuksia, osa taas ei. Ilmiön olemassaoloa ei ole tieteellisesti todettu. Kasvava määrä ihmisiä katselee ja kuuntelee You­tubessa ASMR-videoita ja kokee ne rentouttavina. Niistä haetaan helpotusta unettomuuteen, masennukseen tai ahdistavaan oloon.

"Osa ihmisistä kokee aivo-orgasmeiksikin sanottuja tuntemuksia."

10. Aiheuttavatko netti ja puhelimella viestittely stressiä vai ovatko ne rentoutumiskeinoja?

Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Siitä tulee helposti riippuvaiseksi, niin nuoret kuin vanhemmatkin ihmiset. Ei myöskään ole vielä oikein tietoa siitä, miten meihin vaikuttaa se, että olemme jatkuvasti yhteydessä muihin.

Työssä käyvien pitäisi muistaa, että työ­asioista on vaikea irrottautua, jos kone on kotona auki ja siellä on yhteys työpaikalle. Meillä ei ole mitään velvollisuutta olla yhteydessä työpaikkaan työajan jälkeen.

Asiantuntijat tutkimusprofessori Marianna Virtanen, TTL, sekä psykiatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Pirjo Juhela.
Lähteinä lisäksi kaypahoito.fi/liikunta, sydan.fi, asmr.fi, guardian.com.