Uinti parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä lihaskestävyyttä. Lisäksi vedellä on rentouttava, meditatiivinen vaikutus.
1. Oppia voi aikuisenakin
Uinti on tekniikkalaji, jonka oppimiseen tarvitaan motivaatiota, innostusta, luottamusta ja vedessä vietettyä aikaa. Uimarin on oltava sinut veden kanssa. Jännitys ja pelko vievät yleensä rentouden ja vaikeuttavat oppimista.
Uimaan voi oppia myös aikuisena, vaikka se onkin haasteellisempaa kuin lapsena. Kun pääsee henkisten esteiden yli, alkaa edistyä.
2. Uinti kohottaa kuntoa
Pelkkä kelluminen tai lyhyt pulahdus ei tosin kuntoa paranna, vaikka vedessä olo virkistää ja rentouttaakin. Kunto kohenee, jos vedessä viihtyy vähintään 20-30 minuuttia kerrallaan, syke nousee ja hengästyy, eli uinti tuntuu vähän rasittavalta.
3. Lihakset vahvistuvat
Uinti harjaannuttaa monipuolisesti lihaksia. Vartalon, käsien ja jalkojen lihakset vahvistuvat, etenkin, jos pystyy vaihtelemaan eri uintityylejä.
Lisätehoa saa apuvälineistä. Jalat joutuvat työskentelemään tehokkaammin, kun käyttää uimalautaa. Käsien voimaharjoitteluun saa lisätehoa "lättäreistä", käsivetolevyistä.
4. Kalorit palavat
Mitä useampi lihasryhmä ja suuremmat lihakset työskentelevät samanaikaisesti, sitä enemmän energiaa kuluu. Myös kehon lämmittämiseen kuluu vedessä energiaa.
75-kiloinen nainen kuluttaa puolen tunnin vapaauinnissa noin 250 kilokaloria. Reipas kävely kuluttaa samassa ajassa noin 180 kilokaloria ja pyöräily 200-300 kilokaloria. Hiihto ja juoksu ovat himpun verran uintia tehokkaampia: niissä kuluu 300 kilokaloria puolessa tunnissa.
5. Hiomaton tekniikka, isompi kulutus
Liikunnan aikaansaama energiankulutus riippuu myös liikunnan tehosta, liikkujan painosta ja suorituksen taloudellisuudesta. Uinti kuluttaa sitä enemmän kaloreita, mitä huonompi tekniikka on. Kömpelö uimari käyttää lihaksiaan epätaloudellisesti, jolloin energiankulutus kasvaa ja syke nousee helpommin kuin hyvällä uimarilla.
6. Sopii ylipainoiselle ja nivelvaivaiselle
Ylipainoinen kokee uinnin yleensä miellyttäväksi, sillä uidessa ei tarvitse kannatella vartalon painoa eikä lihasrasitusta tule samalla tavalla kuin esimerkiksi kävellessä. Nivelvaivoista kärsiville uinti tekee hyvää, sillä vesiliikunta parantaa nivelten liikkuvuutta mutta ei rasita niveliä.
7. Ei ole pakko olla superuimari
Vedessä olemisesta voi nauttia, vaikkei olisi kummoinen uimari. Jokainen ui tyylillään, ja mökkirinta riittää monille.
Niska voi kuitenkin rasittua, jos ui pää pystyssä pitkiä aikoja. Asento on sama kuin jos kävelisi katse kohti taivasta. Jos ei halua laittaa kasvoja veteen tai ei osaa hengitystekniikkaa, on parempi uida ainakin välillä selällään.
Asiantuntijoina liikuntasuunnittelija, uimaopettaja Sebastian Dannberg, Urheiluhallit Oy, ja puheenjohtaja Jukka Maja, Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry.
Lena, 62, hyppää uimastadionilla, katso video!
etlehti.fi/uimahyppy
