ET-lehden lukijat kertovat, kuinka julmia perintöjä he ovat saaneet raivattavakseen. Osaako kukaan edes kuvitella, mitä kaikkea suomalaiset säilyttävät kodeissaan?

Autotalli täynnä vaatekasoja ja huone eläimen päitä. Tukuttain rikkinäisiä koneita ja astioita. Rivistöt viilipurkki- ja kananmunakennoja. Veroilmoitukset 30 vuoden takaa. Näköjään kaikenlaisia jänniä asioita löytyy ihmisten kodeista kuoleman jälkeen.

Etlehti.fissä aiemmin julkaistu, äärimmäisen suosittu artikkeli ”Älä jätä tätä perinnöksi – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat” on kirvoittanut suomalaisia keskustelemaan aiheesta aktiivisesti.

Etlehti.fin lukijoilla on kokemusta monenlaisten kuolinpesien raivauksista.

  • ”Perin kerrostalokaksion ja vanhan mökin täynnä tavaraa. Sieltä on jo metalliromua tyhjennetty kaksi kuormaa ja yksi lavallinen roinaa, mutta ei tunnu vielä missään.”
  • ”Äitini oli ihana ja sydämellinen ihminen, mutta hän oli myös armoton hamstraaja. Meni monta viikkoa jäämistön selvittelyssä: oli viilipurkkitornia, kananmunakennoja, kukkaruukkuja, rikkinäisiä astioita, villasukanvarsia, toimimatonta silitysrautaa, kynttiläsarjoja, tuhansia valokuvia tuplana, käytettyä lahjapaperia, lehtiä, kuolinilmoituksia, seinällinen kirjakerhon kirjoja, vaatekaapit räjähtämispisteessä… Kyllähän sitä siskon kanssa saatiin nauraa monet naurut: ’ei ole totta, tämänkin on säilyttänyt’.”
  • ”Yksi perintökaksio on nyt tyhjätty. Meni siinä useampi kuukausi. Perinnön jättäjä oli hyvin tietoinen asiasta ja työmäärästä eläessään, mutta mitään ei saanut tehdä ennen hänen kuolemaansa.”

    Lue myös: Näin siivoat kuolinpesän
    – raivaajan 10 parasta neuvoa

  • ”Isäni iso omakotitalo oli pullollaan kaiken maailman roinaa. Kun se oli täynnä, hän hommasi pihalle monta kappaletta isoja, muovilla päällystettyjä teltan näköisiä "mökkejä". Vintille ja saunakamariin hän teki hyllyjä kaikki seinät täyteen, jotta sai enemmän tavaraa mahtumaan. Autotalli, varastotilat ja liiteri olivat myös täynnä roinaa. Hän kierteli kirpputoreja ja osti lisää, mitään ei myynyt pois. Kuolemansa jälkeen me lapset jouduimme kahden vuoden ajan talkoisiin tyhjentämään kiinteistöä, ja monta jätelavallista siitä tuli.”

    Huutokauppakeisari neuvoo:
    Näille vanhoille tavaroille riittää nyt ostajia

  • ”Tyhjensin anoppini asunnon hänen kuoltuaan ja sieltä lähti lavallinen kaatopaikalle ja toinen kirpputorille. Kolme kokonaista vaatekomeroa oli täynnä kankaita, eikä hän ollut edes mikään ompelija. Pöytäliinoja ja pyyhkeitäkin oli tukuttain.”
  • ”Yhden kerrostaloasunnon olen tyhjentänyt. Lähetysapujärjestölle meni käytännössä kaikki tavara. En jaksanut alkaa myydä enkä halunnut heittää roskiin. Sohva oli tosin maattu sellaiseen kuntoon, että se meni roskiin. Erilaisia virallisia papereita, kuten veroilmoituksia 30 vuoden takaa, oli kansioissa hyllymetreittäin. Lähes kaikki meni tuhottavaksi.”

    Vinkki! Näin muutat omaisuuttasi rahaksi nopeasti
    – 8 ammattilaisneuvoa

  • ”Vanhempien talon mukana tuli yli 60 vuotta kerätty tavarapaljous. Oli rikkinäisiä lamppuja, kirjoituskoneita ja muita tekniikkaa yksi huone. Toinen huone isäni metsästämiä eläimenpäitä. Vaatteita autotallin täytteenä. Homehtunutta ruokaa kellari täynnä.  Eipä juuri huvittanut jäädä siivoamaan. Enkä kaivannut mitään tavaroita. Tärkeintä ovat kuitenkin aina ihmiset. Siinä eivät materiaaliset muistot auta.”

Oletko sinä raivannut kuolinpesän? Millainen urakka se oli ja mitä jäi käteen? Kerro ja keskustele aiheesta täällä.

Testamenttia tarvitaan. Sillä voi turvata esimerkiksi puolison taloudellisen aseman. Nämä ovat viimeisen tahdon vaiheet.

1. Tee ajoissa

Perimysjärjestystä voidaan muuttaa vain testamentilla. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan kuten laki määrää. Lapsettoman henkilön omaisuus luovutetaan viime kädessä valtiolle, jos perillisiä ei löydy.

2. Kuka perii?

Rintaperillisiä ovat lapset tai heidän lapsensa. He ovat ensisijaisia perijöitä. Jos rintaperillisiä ei ole, perijä on aviopuoliso. Avopuoliso ei ilman testamenttia peri. Mikäli aviopuolisoa eikä rintaperillisiä ole, perijöitä ovat vainajan isä ja äiti sekä siskot ja veljet lapsineen. Serkut eivät nykylain mukaan peri.

3. Rintaperillisten oikeudet

Perintöosa on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten määrällä. Jos omaisuus on testamentilla määrätty toisaalle, ovat rintaperilliset silti oikeutettuja lakiosaan, joka on puolet perintöosasta.

Esimerkki: jos rintaperillisiä on kaksi ja perinnön suuruus 100 000 euroa, on kummankin perintöosa 50 000 euroa. Testamentilla voidaan määrätä 50000 euroa toisaalle. Silloin rintaperilliset saisivat lakiosana 25 000 euroa kumpikin.

4. Todistajat mukaan

Testamentin todistajiksi tarvitaan kaksi 15 vuotta täyttänyttä, täysissä sielunvoimissaan olevaa ihmistä, jotka ovat molemmat yhtä aikaa paikalla. Todistaja ei saa olla testamentin tekijän perillinen, muu edunsaaja tai muulla tavoin esteellinen.

5. Säilytä turvassa ja kerro muille

Testamentteja tehdään vain yksi kappale. Sitä kannattaa säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa tai sinettisäilytyksessä. Omaisille on hyvä vinkata testamentin olemassaolosta ja säilytyspaikasta. Jos omaisen testamentti ei ole itselle mieluinen, oikeutta ei kannata ottaa omiin käsiin. Jos menee esimerkiksi repimään toisen testamentin, menettää oikeuden koko perintöön.

Lähde: asianajaja Ilona Piironen, hyvatestamentti.fi

Artikkeli on julkaistu ET:n numerossa 13/2016.

Lue myös: 10 syytä tehdä testamentti

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Täältä löydät kaikki ET:n perintöasioihin liittyvät artikkelit. 

Oletko varma, että kotivakuutuksesi suojaa myös perinnöksi saamasi arvoesineen?

Kotiin voi tupsahtaa esimerkiksi perintönä tavaraa, joiden rahallinen arvo on huomattava. Miten arvoesineiden kanssa voi elää menettämättä yöuniaan?

Kotivakuutus on meistä melkein jokaisella. Finanssialan keskusliiton vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista on vakuuttanut kotinsa. Eri asia on, miten hyvin vakuutuksen taso on valittu.

Lue myös: "Näistä maksetaan yllättävän paljon"
– onko sinullakin lasikaapissa lottopotti?

Vakuutuksissa isot erot

Jonkinlaisen suojan kotivakuutus toki aina antaa, mutta vakuutuksissa on isoja eroja. Yksi vakuutusyhtiö korvaa vaikka 50 000 euron arvoisen esineen menetyksen, toisella yksittäisen arvotavaran korvaussummassa katto tulee vastaan jo muutaman tuhannen euron kohdalla.

Sekin vaihtelee paljon, kuinka laajalle kotivakuutuksen voimassaolo ulottuu. Joissakin vakuutuksissa arvotavara saa vakuutussuojan, lähinnä vain, kun se on kotona. Toiset vakuutukset kattavat suojan jopa kaikkialla maailmassa, vaikka arvoesine olisi kokonaisen vuoden pois kotiosoitteesta.

Lisäksi vakuutusyhtiö voi vaatia arvotavarasta tarkan luettelon tai asiantuntijan lausunnon, joka vakuuttajan on hankittava omalla kustannuksellaan.

Kiinnostavaa: "Älä jätä tätä perinnöksi”
– katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Arvioi kotisi realistisesti

Koti-irtaimiston arvo kannattaa laskea realistisesti. Jos kaikki menisi, millä summalla saisit kaupasta uudet tilalle? Sama perinpohjainen arviointi on syytä tehdä arvotavaroiden kohdalla.

Kotivakuutukseensa saa valita haluamansa enimmäiskorvauksen. Mitä suurempi summa ja mitä pienempi omavastuu, sitä kalliimpi vakuutus. Laskennan pohjana käytetään usein kodin neliömäärää. Näin saatava enimmäiskorvaussumma ei välttämättä riitä, jos kotona tavanomaista irtaimistoa selvästi kalliimpaa tavaraa.

– Esimerkiksi 50 neliön kerrostalohuoneiston kotivakuutukseen suosittelemme 40 000–50 000 euron enimmäiskorvaussummaa. Erityisen arvokas irtaimisto tai arvoesineet saattavat edellyttää summan korottamista, sanoo vakuutuspäällikkö Jenni Reijonen OPsta.

OP ei vaadi vakuutuksen ottajaa luetteloimaan tai kuvaamaan arvotavaroitaan vakuutusyhtiötä varten. Muuten sellainen on Reijosen mielestä hyvä idea.

– Mitä tarkemmat tiedot omistajalla ja meilläkin arvoesineistä on, sitä paremmin ne kaikki pysyvät muistissa, jos jotain ikävää tapahtuu.

Yksi asia on sellainen, että sitä ei voi vakuuttaa: tunnearvo. Rakkaitten ihmisten valokuvia tai lasten askarteluja ei millään rahalla saa takaisin.

Mitä on arvotavara?

Arvotavaralla vakuutusyhtiöt tarkoittavat erityisen arvokasta yksittäistä esinettä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • harrastusväline
  • soitin
  • turkis
  • järjestelmäkamera
  • taiteilijan signeeraama teos
  • taideteollisuusesine
  • antiikkiesine
  • koru
  • einekokoelma

Vakuutus voi esimerkiksi tuoda rahakorvauksen varkaustapauksessa, kattaa korjauskulut tai tuoda uuden esineen vahingoittuneen tilalle.

Näin vakuutus suojaa

Esimerkkejä arvoesineiden suojasta kotivakuutuksissa.

  • Fenniaturvan kotivakuutus

Suojaa irtaimistoa kotona. Suoja ulottuu myös kodin ulkopuolelle Pohjoismaissa ja rajatun ajan (alle vuosi).

Arvoesineitä korvataan enintään 10 000 euroon asti. Laajennetussa kotivakuutuksessa korvaussummia voi korottaa. Ikävähennys ja omavastuu saattavat pienentää korvausta

  •  If Kotivakutuus

Kotivakuutuksen suoja on voimassa kotona ja tilapäisesti (enintään vuoden ajan) koko maailmassa.

Jos yksittäisen esineen arvo ylittää 5 000 euroa tai esineiden yhteisarvo on yli 20 000 euroa, on nämä vakuutettava erikseen. Laajennetussa kotivakuutuksessa ylärajat ovat korkeammat.

Erikseen vakuuttamista edellyttävistä esineistä on myös toimitettava kirjalliset perustelut ja/tai asiantuntijan lausunto.

  • OP:n Omakoti-vakuutus

Kotivakuutus suojaa kotona olevia arvotavaroita – vaikka vain yhtä esinettä – vakuutuksen enimmäissummaan saakka. Ikävähennys ja omavastuu saattavat pienentää korvausta.

Suoja on voimassa kotona ja lisäksi kodin ulkopuolella Pohjoismaissa 5000 euroon saakka. Muuten tarvitaan erillinen arvotavaravakuutus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.