Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki tietää millaisista tavaroista huudetaan kilpaa.
Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki tietää millaisista tavaroista huudetaan kilpaa.

"Ihmisiä tuntuu kiinnostavan vanha tavara siinä missä tuore ruokakin. Antiikki- ja huutokauppaohjelmia tulee televisiosta jo lähes yhtä paljon kuin ruoanvalmistusohjelmia", kirjoittaa keräilyn ja vanhan tavaran asiantuntija Pentti Avomaa.

"Julkisuus myy ihmisiä, ideoita ja tavaroita. Ihmiset ja yritykset haluavat päästä erityisesti televisioon ja katsojien olohuoneisiin, jotta heidät tunnettaisiin. Positiivinen tunnettuus tuo ystäviä, rahaa ja arvovaltaa. Tunnetun kanssa halutaan kaveerata.

Tämä pätee huutokauppayhtiöihinkin: Kun Wenzel Hagelstam esiintyi asiantuntijana arvioimassa yleisön tuomien esineiden rahallista arvoa TV-1:n Antiikkia, antiikkia -ohjelmassa, se toi lisää asiakkaita Hagelstamin huutokauppoihin niin myynti- kuin ostopuolellekin. Sama tapahtui myös Helanderin huutokaupalle viime vuonna, kun Aarteenetsijät esitteli Ylen kanavalla 10-osaisessa sarjassa, mitä huutokauppatapahtuman taustalla puuhataan. Ja noste on jatkunut.

Varmasti myös Suomen huutokauppakeisariksi tituleeratun huutokaupoissa on alkanut käydä paljon aiempaa enemmän väkeä tv-ohjelmien seurauksena.

Antiikkia, antiikkia -ohjelmaa esitettiin peräti 18 vuoden ajan, ja jaksoja oli yli 250. Katsojia sillä oli enimmillään jopa 712 000, joten se ylsi ajoittain suosituimpien ohjelmien joukkoon. Myös Aarteenetsijät-ohjelmaa katsoi parhaimmillaan yli puoli miljoonaa suomalaista.

Oheiseen taulukkoon on koottu sattumanvaraisesti valitulla viikolla 34/2015 esitettyjä huutokauppa- ja antiikki- sekä niiden tyyppisiä ohjelmia sekä niiden katsojamääriä.

Lue myös: Huutokauppakeisari: "Kauppa kannattaa vasta, kun voitto on nelinkertainen"

Ohjelma, kanava, keskikatsojamäärä (viikko 34/2015)

  • Tanskan aarteenmetsästäjät TV1 271 000
  • Suomen huutokauppakeisari Jim 185 000
  • Amerikan kovimmat keräilijät Jim 76 000
  • Panttilainaamo Jim  52 000
  • Rikkaiden panttilainaamo Jim 49 000
  • Varastojen metsästäjät,Iso Brit. FOX 68 000
  • Huutokaupan metsästäjät FOX 52 000
  • Huutokaupan mets., Kanada FOX 50 000

Mitä ohjelmissa todella tapahtuu?

Esineiden arviointiin keskittyneissä TV-ohjelmissa yritetään luontevasti pitkittää katsojan jännitystä ennen kuin hinta-arvio heitetään. Wenzeliltä luontevuus sujui hyvin, mutta sitä matkivissa ohjelmissa tekoluontevuus paistoi toisinaan liian paljon lävitse. Hinta-arviot tehdään myös hyvin usein yläkanttiin, koska katsojat pitävät yllätyskorkeista hinnoista.

Nämä huutokauppaohjelmat ovat tosi-televisiota, joka kertoo – tai ainakin sen pitäisi kertoa – siitä, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu. Usko tapahtumien realistisuuteen on joskus tosin koetuksella.

Yhdysvalloissa on väitelty erittäin paljon reality-tv:n todenmukaisuudesta ja jotkut ovat epäilleet petkutuksesta huuutokauppaohjelmaa, jossa kaksi kaverusta kiertää pitkin Kaliforniaa ja osallistuu varastohuutokauppoihin, jotka Yhdysvalloissa ovat suosittuja. Niissä eivät sen enempää myyjä kuin ostajakaan etukäteen tiedä, mitä varastosta saattaa löytyä.

Mielenkiintoinen juttu: Mediatutkija hämmästelee tosi-tv:n osallistujia – "Osa vaikuttaa täysin idiootilta"

Ohjelman kaverukset ovat näyttelijöitä, mutta huutokauppatilanteet ovat aitoja. Ihmettelyä herättää se, miten kaverukset ajavat tuhat kilometriä jonnekin, osuvat varastohuutokauppaan, huutavat niistä jonkun varaston ja lähes säännönmukaisesti tekevät sieltä mitä ihmeellisimpiä löytöjä. Epäily kohdistuu siihen, että joku tuotantoyhtiön edustaja saattaa piilottaa tavaroiden joukkoon aarteen, josta parivaljakko muka saa muhkeat voitot eteenpäin myydessään.

"Katsoja myötäelää mielellään huutajan kanssa, kun tämä löytää yllätyksekseen jonkun hienon esineen."

Mutta vaikka katsoja epäilee tapahtumia osin lavastetuiksi, näitä ohjelmia kuitenkin katsotaan. Katsoja myötäelää mielellään huutajan kanssa, kun tämä penkoo tavarakasoja ja yllätyksekseen tai ”yllätyksekseen” löytää jonkun hienon ja arvokkaan esineen.

Antiikki- ja huutokauppaohjelmia tulee televisiosta jo lähes yhtä paljon kuin ruoanvalmistusohjelmia. Ihmisiä tuntuu kiinnostavan sekä vanha tavara että tuore ruoka – eikä ainakaan päinvastoin."

Kysely

Katsotko antiikki- ja huutokauppaohjelmia televisiosta?

Kyllä
Kyllä
90.6%
En
En
10.0%
Ääniä yhteensä: 129
Emilia-kannu.
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.