Antti Heikkilä tyrmää Kiminkisen väitteen siitä, että kilpirauhasen vajaatoiminta olisi muotisairaus. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila puolestaan pitää Kiminkisen puheenvuoroa tehokkaana keskustelun avaajana.

Lääkäri Tapani Kiminkinen sanoi ET-lehden nettisivuilla, että kilpirauhasen vajaatoiminta on muotisairaus. Lääkäri Antti Heikkilä on eri mieltä. Hänen mukaansa kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleinen sairaus, josta ihmiset ovat nykyään tietoisia. Useilla monioireisilla potilailla on juuri kilpirauhasen vajaatoiminta.

– Ongelmia tulee siinä, että tuijotetaan pakonomaisesti testiarvoja. Jos potilas on arvojen sisällä, hänellä ei diagnosoida kilpirauhasen vajaatoimintaa. Se on väärä lähestymistapa, Heikkilä sanoo.

Oikea lähestymistapa on hänen mukaansa kliininen. Vaikka arvot olisivat normaalit, potilaan oireet tulee ottaa huomioon. Joskus ne ovat syy kokeilla kilpirauhaslääkitystä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Ongelmia tulee siinä, että tuijotetaan pakonomaisesti testiarvoja."

– Jos oireet paranevat, potilaalla on vajaatoiminta. Lääkitys aloitetaan pienillä annoksilla, ja vähitellen löydetään sopiva taso.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Heikkilän mukaan lääkäreiden pitää olla tarkkana sen kanssa, aloitetaanko potilaalla T3- vai T4-lääkitys.

– Hyvin harvoin on kysymys siitä, että potilaalla on T3 matala.

Lue lisää: Kilpirauhasen toimintahäiriöt – mitä kaikkea ne saavat aikaan?

Harmaa alue laboratorioarvoissa

ET-lehden omalääkäri Risto Laitila pitää Kiminkisen keskustelun avausta tehokkaana.

– Meitä lääkäreitä hämmentää se, ettei kilpirauhasen vajaatoiminta ole enää selvästi kaksijakoinen tauti, kuten se perinteisesti on käsitetty. Ennen ajateltiin, että se joko on tai ei ole, Laitila kertoi ET-lehden haastattelussa tiistaina.

Hänen mukaansa virkeästi toimivan kilpirauhasen ja selkeän vajaatoiminnan laboratorioarvojen väliin jää alue, josta Kiminkisenkin puheenvuoro kumpuaa.

– Selittyvätkö potilaan oireet "laiskasti toimivalla" kilpirauhasella, jolloin arvot ovat vielä normaalirajoissa, tai piilevällä vajaatoiminnalla? Potilas saattaa olla ehdottomasti sitä mieltä, että kyllä. Lääkäri taas, että ei.

”Normaaliarvoilla ei ole syytä aloittaa tyroksiinia."

Laitilan mukaan potilas voi pettyä, kun tyroksiinihoitoa ei kokeeksi aloitettukaan, ja hakeutuu sitten lääkärille, joka reseptin viimein kirjoittaa. Tutkimustieto ei asetu ehdottomasti kummankaan näkökannan puolelle ja ratkaise asiaa.

– Jos arvot ovat normaalit, silloin ei nykytiedon mukaan ole kuitenkaan syytä tyroksiinia aloittaa! Silloin on todennäköistä, että oireet johtuvat muusta kuin kilpirauhasesta, Laitila sanoo.

Tärkeää: Viisi merkkiä siitä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

Kysely

Kärsitkö kilpirauhasen häiriöistä?

Kyllä
Kyllä
90.0%
En
En
10.3%
Ääniä yhteensä: 510
Tukiopetusta lääkäreille

Miksi lehden omalääkäri Laitila ei puhu potilaan oireista tai kliinisestä tutkimisesta mitään? Hänkin näköjään vaan tuijottaa laboratorioarvoja :/ Nämä numerontuijottajat saavat aikaiseksi valtavaa tragediaa potilaan ja läheistensä elämässä. Eikä kansantalous takuulla kiitä myöskään, kun meistä potilaista tehdään huonolla hoito-osaamisella ihmisraunioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla