Turha lääkitys voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa.

Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen pitää kilpirauhasen vajaatoimintaa muotidiagnoosina.

– Erilaisilla sairauksilla ja tiloilla on yhteisiä oireita, kuten väsymys, lämpöily, lihassärky, lihominen ja masennus. Vuorollaan on aina joku muotidiagnoosi, johon oireet sopivat. Aikoinaan se oli seleenin puute ja sitten amalgaami. Sen jälkeen tulivat punkit, mykoplasma, sisäilmaoireet ja D-vitamiini, Kiminkinen kertoo ET-lehdelle.

Taustaa: Viisi merkkiä siitä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt kaikki, joilla on epäspesifiä oireilua, epäilevät itsellään kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Joillakin on se oikeasti, mutta ei heillä kaikilla voi olla. Heidän joukossaan on paljon ihmisiä, jotka ravaavat vuosikausia lääkäriltä toiselle. Joku antaa lopulta kilpirauhashormonia, Kiminkinen kertoo.

"Paljon ihmisiä ravaa vuosikausia lääkäriltä toiselle."

Jos ihminen on masentunut, hän piristyy aluksi kilpirauhashormonilla, vaikkei hänellä kilpirauhassairautta olisikaan. Pian ollaan kilpirauhasen liikatoiminnassa, joka muun muassa rasittaa sydäntä ja aiheuttaa osteoporoosia.

Lue lisää: Voinko saada kilpirauhaslääkkeet kokeeksi?

Tohtori Kiminkisen mukaan vääriä diagnooseja tehdään, koska kilpirauhasarvojen tulkinta on monimutkaista. Joillakin saattaa lisäksi olla elimistössään vasta-aineita, joiden vuoksi tulokset voivat olla ristiriitaisia.

– Silloin täytyy tehdä testi, jossa ensin otetaan vasta-aineet pois. Lääkärin täytyy olla hereillä, Kiminkinen sanoo.

Maalaislääkäriltä on juuri ilmestynyt uusi kirja Kiminkinen vastaa – 100 kysymystä lääkärille (Tammi). Siinä hän värikkääseen tapaansa ruotii vaivoja päästä varpaisiin.

Kysely

Kärsitkö kilpirauhasen häiriöistä?

Kyllä
Kyllä
75.0%
En
En
25.6%
Ääniä yhteensä: 820
Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Vastine maalaistohtori Kiminkiselle

Syyskuu alkoi mielenkiintoisissa merkeissä, kun heti aamu-tv:ssä maalaistohtori Kiminkinen kertoi näkemyksiään nykyajan potilaiden vääristyneestä tavasta sairastaa. Diagnooseja etsitään monenlaisilta nettisivustoilta ja halutaan aloittaa tarpeettomia ja mahdollisesti vaarallisia lääkityksiä. Sitten perustetaan potilasyhdistyksiä ja lähdetään barrikadeille. Kiminkisen mielestä kyse on vain siitä, että kilpirauhasen vajaatoiminnasta on tullut muotisairaus. Tätä muotisairautta sairastaa kuitenkin 300.000 suomalaista. Myös diabetesta sairastaa 300.000 suomalaista, ja sen kohdalla puhutaan kansansairaudesta. Mikä tekee toisesta muotisairauden ja toisesta kansansairauden, vaikka sairaita on saman verran?

Kiminkisen mielestä tulisi sairastaa maalaisjärkeä käyttäen, kuten ennen tehtiin. Mutta onko meillä kansantaloudellisesti varaa jättää iso määrä ihmisiä hoitamatta tai huonon hoitotasapainon varaan? Mitä pelättävää on koelääkityksen määräämisessä vahvasti oireilevalle potilaalle? Elimistön oman hormonitoiminnan negatiivinen palautejärjestelmä, eli negative feedback loop pitää huolen siitä, että turhaan määrätty lääke ei auta. Jos lääkitys kuitenkin auttaa, eikö se silloin ollut tarpeen? Edullinen ja yksinkertainen keino tukea yksilön työ- ja toimintakykyisenä säilymistä? Maamme kenties arvostetuin endokrinologi Matti Välimäki puhuu koelääkityksen puolesta silloin kun arvot ovat alakanttiset ja potilaalla on selvät oireet. Hän tuo esille sitä, että viitearvot ovat viitearvoja ja potilaan vointi on se mikä ratkaisee. Lääkäreiden tulisi kuunnella potilasta numeroiden tuijottamisen sijaan. Eikä empatiakaan haitallista olisi. Sen sijaan potilaiden vähättely ja muotisairaiksi leimaaminen osoittaa lääkäriltä hieman erikoista asennetta.

Kiminkinen haikailee vanhoja hyviä aikoja, jolloin lääkärit olivat arvossaan ja internetiä ei ollut keksitty. Niihin aikoihin ei ole paluuta. Nykyään ihmiset haluavat tietoa ja se on myös kaikkien saatavilla. Siitä on seurannut se, että ihmiset osavaat vaatia lääkäreiltä parempaa hoitoa ja parempaa perehtyneisyyttä asioihin. Ei ole paluuta siihen aikaan, kun piti vain nöyränä kärsiä. Ei lääkärikunnan auktoriteetti ole mihinkään kadonnut, mutta rooli on kiistatta muuttunut. Hyvä lääkäri toimii nykyään potilaiden terveyden tukemiseksi, jo siinä vaiheessa kun terveyttä on vielä jäljellä eikä olla vielä vakavasti sairaita ja toimintakyvyttömiä. Mielestämme maalaistohtori Kiminkinen ymmärtää terveyden tukemisen ideologian ja on tehnyt hyvää työtä mm. liikunnan saamiseksi osaksi ihmisten perusarkea. Tämä on myös kansantaloudellisesti järkevää. Tätä kehitystä haluamme yhdistyksenä olla tukemassa.

En missään nimessä sanoisi muoti-ilmiöksi. Taas on Kiminkisen vähättelytyyliä. Potilaan oireet pitää selvittää laboratoriokokeilla ja harkita lääkitykksen aloittamista pienimmällä annoksella. Suomessa on harmillisen vähän kilpirauhasen toimintahäiriöistä osaavia lääkäreitä. Arvauskeskus antaa Ei-vastauksen melkein kaikkeen mitä potilas valittaa ellei kyse ole halvauksesta tai infarktista. Vai onko se kustannuskysymys jos otetaan potilaasta ennen lääkitystä ja lääkityksen alettua kokeita? Ainahan lääkkeen voi lopettaa, jos siitä ei ole selkeää hyötyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla