Ravitsemusasiantuntija Heli Reinivuon mielestä grillaus ei ajaisi meitä ähkyyn, jos muistaisimme muutaman nyrkkisäännön.

Kauppojen lihatiskit notkuvat kesällä tuhteja lihapakkauksia, erilaisissa marinadeissa, tikuissa ja fileinä. Hyvin usein grillatessa suomalaiselle käy kuten joulupöydässä: ylilyödään ja ylensyödään. Vähän hampurilaista, vähän pihviä, vähän kanaa, vähän pekoniin käärittyjä sieniä ja monia muita herkkuja.

THL:n ravitsemusasiantuntija Heli Reinivuo on huomannut ilmiön.

– Koostamme grilliateriat lähtökohtaisesti väärin, Reinivuo huomauttaa. 

– Kun grillataan, yksi pihvi per ruokailija ei tunnu riittävän, vaan on oltava joka sorttia lihaa, majoneesipohjaisia salaatteja ja siihen vielä kyytipojaksi olutta. Ei ihme, että tulee ähky.

Mitä lisäkkeeksi grilliruualle? Katso simppelit salaattiohjeet täältä.

Reinivuon mukaan suhteellisuudentaju häviää erityisesti grilliruokien ääressä.

– Syömme yksinkertaisesti liian paljon. Ehkä se on suomalainen ilmiö – kesä on niin lyhyt ja siitä yritetään sitten ottaa kaikki irti myös ateriointimielessä. 

Reinivuo ehdottaa, että grilliin valitaan yksi pääraaka-aine, liha tai kala, ja lisäksi kevyitä salaatteja ja juomaksi ihan vaikka vettä.

– Hyvän jälkiruuan saa raikkaista marjoista. Ja vatsakin toimii!

Alkupalaksi helpot kurkkukierteet? Katso video tästä!

Haluatko kysyä jotain ravitsemuksesta?

Lähetä oma kysymyksesi Heli Reinivuolle täältä.

Vierailija

Ravitsemusasiantuntijan tyly tuomio: "Suhteellisuudentaju häviää grillatessa"

Mistä tämän ilmiön huomaa? Käymällä vakoilemassa ihmisten grillaamista? Vai lukemalla lehtien grillausjuttuja? Minä olen ollut muutamia kertoja grillijuhlissa ja niissä on kyllä meininki ollut aika rauhallista. Jos on paljon ihmisiä, niin pitää olla myös erilaisia grillattavia tarjolla. Kaikilla ei ole samanlainen maku. Jos tämä on asiantuntijan mielestä "ehkä" suomalainen ilmiö, niin kannattaa tutustua amerikkalaiseen grillauskulttuuriin.
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: