Venyy, paukkuu, ummettaa. Jos tuppaat syömään olosi tukalaksi, kannattaa korjata muutama ahmimiseen johtava paha tapa.

Kysymyksiin vastaavat gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKS:stä ja keliakiatutkija, gastroenterologi Katri Kaukinen Tampereen yliopistollisestasairaalasta.

1. Mistä syömisen jälkeen iskevät vatsakivut johtuvat?

Useimmiten ne ovat sopimattoman ruuan aiheuttama vaiva. Tarkkaa syytä sille, miksi jokin ruoka ärsyttää, ei tiedetä.

Vatsaoireille altistavat hätäinen hotkinta, ilmaa vatsalaukkuun keräävät elintarvikkeet, rasvainen ruoka, stressi, runsas kahvin juonti sekä alkoholi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Miltä tuntuu ärtyvän suolen oireyhtymä?

Jos sinulla on ärtyvä suoli -oireyhtymä, suolistosi liikkeet ovat jostain syystä häiriintyneet. Tuon häiriön saatat aistia jopa suoranaisena kipuna. Kivun syy taas on peräisin herkkyydestäsi tuntea suoliston liikkeitä, joten kipukynnyksesi on tavallista matalampi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue myös: Ärtyvän suolen oireyhtymä – näin tunnistat sen

3. Miksi vatsani on usein löysällä, vaikka syön mielestäni oikeaoppisesti?

Oireilusi taustalla saattaa olla taipumusta ärtyvän suolen oireyhtymään. Vaikka syöt terveellisesti, suolen toiminnassa on ajoittaista vaihtelua: uloste voi olla löysää ja kakka tulla ulos ripulina useita kertoja päivässä. Joskus vatsa voi olla ummella.

4. Miten ärtyvä suoli oireilee?

Oireille on tyypillistä vaihtelu. Ne voivat olla välillä poissa, välillä vaivaavat tavallista enemmän. Joinakin viikkoina vaivat saattavat olla kiusallisia, muina aikoina niitä on huomattavasti vähemmän.

5. Miksi ruisleipä saa vatsani epäkuntoon?

Useimmiten ärtyvän suolen oireita poikiva ruoka on ravitsemuksellisesti suositeltavaa – harmi kyllä. Hankalia aineksia ovat tuoreen ruisleivän ohella vaikkapa pavut, omena, paprika, kaali tai sipuli. Ne tuottavat suolistokaasuja ja turvottavat herkkää vatsaasi. Syö rukiin sijasta sataprosenttista kauraleipää.

6. Sopivatko limsat herkkävatsaiselle?

Hiilihapotetut juomat ja makeutus-aineista etenkin sorbitoli ja ksylitoli kiusaavat ärtyväistä suolta.

7. Miten pääsen eroon turvotuksesta?

Ensiavuksi ronski vinkki: röyhtäise ja pöräytä! Kun päästät ilmaa ulos kummastakin päästä, kipu lievenee ja turvotuksen tunne tasaantuu. Toinen oiva omahoitokonsti on liikunta. Reipas jumppa tai ulkoilulenkki auttaa suolta toimimaan normaalimmin.

Ensiavuksi ronski vinkki: röyhtäise ja pöräytä!

Myös veden maltillinen lisäys saattaa tehota. Pari lisälasia päivässä riittää. Rajoita purkan pureskelua.

8. Mitä jätän lautaseltani pois?

Tärkeintä omahoitoa oireilevalle suolistolle on ruokaremontti. Karsi ilmaa keräävät ruoka-aineet pois, mutta pidä samalla huolta vatsallesi sopivan kuidun asteittaisesta lisäämisestä.

9. Mistä saan ruokavaliooni lisää kuitua?

Esimerkiksi kauraleseistä, psylliumkuidusta ja pellavansiemenrouheesta. Pistele pellavansiemenrouhetta 1–2 ruokalusikallista päivässä jaoteltuna kahdelle tai kolmelle aterialle. Kauralesettä sopii syödä 1–4 ja psylliumkuitua 1–3 ruokalusikallista päivää kohti.

Tarkista: Saatko riittävästi kuitua?

10. Millaista apua löydän apteekin hyllyltä?

Jos tarpeellisen kuitumäärän keräily ruuasta ei luonnistu, hanki apteekista niin sanottua lääkekuitua.

Reseptittä saatavat lääkekuituvalmisteet tepsivät kovaan vatsaan turpoamalla paksusuolessa ja pehmentämällä ulostetta. Apteekin kuituvalmisteissa on sekin etu, että niissä on tarkat annosteluohjeet. Siten vältyt heittelehtivältä kuidunsaannilta.

11. Auttaisivatko probiootit vatsaani?

Suoliston hyvinvointia tukevat probiootit saattavat joissakin tapauksissa tuoda apua ärtyilevän vatsan oireisiin, etenkin turvotukseen.

Lue myös: Luomulääke turvotukseen ja ruoansulatukseen

Probiootteja ovat esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävät elintarvikkeet.

Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, kaikki eivät saa niistä apua. Kokeilla silti voi.

12. Milloin oireilevan vatsan kanssa on syytä marssia lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat. Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.

Jos ulosteen mukana tulee verta, varaa aika lääkärille.

13. Miten valmistaudun lääkärin vastaanotolle?

Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi. Kirjaa niistä pääkohdat jo kotona paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle. Yksi hyvä apu on päiväkirjan kaltainen oirekirja. Merkitse siihen ruuat, joita syöt ja niiden aiheuttamat tuntemukset tai oireet.

14. Voiko ravitsemusterapeutti auttaa vatsavaivaista?

Ilman muuta. Ravitsemusterapeutti auttaa sinua kokoamaan vatsaystävällisen ruokavalion, joka samalla on riittävän monipuolinen .

15. Onko totta, että terveys alkaa terveestä suolistosta?

Suolistomikrobeilla on valtaisa vaikutus terveyteemme. Niiden tiedetään vaikuttavan ainakin vastustuskykymme ylläpitämiseen.

16. Millaisia sairauksia suoliston epätasapaino voi aiheuttaa?

Jos suolistomikrobiston tasapaino heittää liikaa, seurauksena voi olla tulehduksellisia suolistosairauksia, ärtyvän suolen oireyhtymää, paksusuolisyöpää, lihavuutta ja kakkostyypin diabetesta.

Lue myös: Syö kuitua ja vältä kakkostyypin diabetes

17. Voiko vatsavaivojen syynä olla keliakia?

Lääkärit ovat jo pitkään kohdanneet viljan käyttöön liittyvistä mahavaivoista kärsiviä potilaita, joiden vaivat eivät kuitenkaan selity keliakialla. Monet potilaista ovat huomanneet, että oireet vähenevät, kun he välttävät ruista, ohraa ja vehnää eli gluteenia sisältäviä viljoja.

Lue myös: Keliakia: "Kun on pakko olla sairaan tarkka"

18. Mitä on gluteeniyliherkkyys?

Gluteeniherkkä ihminen saa ruis-, ohra- ja vehnätuotteita syötyään samanlaisia oireita kuin keliaakikko eli vatsakipua, ripulia, vatsan turvotusta, suoliston kouristuksia ja ilmavaivoja. Gluteeniherkällä henkilöllä ei kuitenkaan todeta tutkimuksissa keliakiaa, eli hänen suolinukkansa on terve.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia (onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa) saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100 µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Vierailija

vieras kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöthän D-vitamiinia?

D-vitamiinin merkitystä suoliston terveydelle puoltaa se, että suolistossa on D-vitamiinireseptoreita. Lisäksi D-vitamiini säätelee suoliston limakalvon läpäisevyyttä ja suoliston inflammaatiota.

Veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l tiedetään riittävän riisitaudin estoon, ei kokonaisterveyden ylläpitoon, joka on 100-150 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen aikuinen tarvitsee D-vitamiinia 50-100µg päivässä.

Muista kirjoittaa lukijoille myös D-vitamiinin ja muidenkin rasvaliukosten vitamiinien vaarallisuudet jos saa likaa, siis yliannostuksen vaara. Muita rasvaliukoisia ovat K, E ja A vitamiinit.

https://fi.wikipedia.org/w/index.php?search=rasvaliukoiset+vitamiinit&ti...

Joo liika on liikaa, mutta normaaleilla annostuksilla ei myrkytystä saa.

Eikä niitä ole todettu Suomessa koskaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla