Voiko ruoka parantaa?

1. Käykö ruoka ­lääkkeestä?

• Mikään ruoka ei yksinään voi parantaa sairauksia. Terveellinen, suositusten mukainen ruokavalio, vähentää riskiä sairastua elintapasairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja esimerkiksi Alzheimerin tautiin, dementiaan ja mielialahäiriöihin. Ravinnolla voidaan hillitä reuman, aivoinfarktin ja keliakian oireita. Laihtuminen ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat niin, että kakkostyypin diabetesta sairastava saattaa päästä eroon insuliinihoidosta.

2. Voiko oikeanalaisella ravinnolla nitistää syövän?

• Ruokavalio ei paranna syöpää, mutta saattaa ehkäistä sen synnyn. Ilmeisesti kasvain voidaan pitää pienenä terveellisen ravinnon avulla. Joidenkin tutkimusten mukaan runsas kasvisten käyttö vähentää paksusuolen ja eturauhassyövän riskiä.

3. Ruoka on elämää suurempi asia. ­Ruualla muun muassa tukahdutetaan monia ­tunteita. Miten tähän on tultu?

• Jos lapselle tarjotaan ruokaa avuksi pahanolontunteeseen, pettymyksiin ja muihin negatiivisiin tunteisiin, ruuasta voi tulla elämää suurempi asia. Ja ruokaa syödään ihan liikaa.

4. Mitä ruoka-aineita kaikkien pitäisi ­välttää? Miksi?

• Mitään ruokia ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta tiettyjä ruokia pitää syödä harkiten. Niihin kuuluvat esimerkiksi elintarvikkeet, joissa on lisättyä sokeria, runsaasti kovaa rasvaa ja paljon suolaa.
  Maustetuissa jugurteissa, jotka mielletään terveelliseksi ruuaksi, on valtavasti sokeria. Monet aromisuolat, chilikastikkeet, tomaattisoseet ja jopa monet leivät sisältävät hurjasti suolaa. Karkkipäivä kerran viikossa on edelleen hyvä suositus, eikä silloinkaan tarvitse syödä kuin pieni pussillinen.

5. Mitkä lisäaineet ovat terveydelle ­vaarallisia ja missä niitä on?

• Suomessa, kuten muissakin EU-maissa, käyttöön otetut lisäaineet on testattu, ja niille on tarpeen mukaan asetettu sallitut enimmäiskäyttömäärät. Lisäaineiden käyttöä valvoo elintarvikevirasto Evira.
  Lisäaineilla on aina tarkoitus. Vaikkapa se, että ne parantavat säilyvyyttä. Yksittäisiä lisäaineita on tutkittu paljon, mutta ei tiedetä, miten lisäaineiden yhdistelmät vaikuttavat. Siitäkään ei ole tietoa, miten torjunta-ainejäämät ja ympäristömyrkyt vaikuttavat yhdessä.
  Peruselintarvikkeisiin, kuten maitooon ja lihaaan, ei saa lisätä mitään. Jos tahtoo olla varma, ettei syö lisäaineita, kannattaa kaikki ruoka tehdä itse.

6. Tarvitaanko ravintolisiä? Mitä ja miksi?

• D-vitamiinia kannattaa ottaa suositusten mukaisesti, koska sitä ei ehkä tule ravinnosta riittävästi. Jos syö terveellisesti, ei ravintolisiä tarvita. Vegaanien on hyvä lisätä ruokavalioon B12-vitamiinia.
  Suosittelemme: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

7. Kaupan hyllyt notkuvat proteiini­valmisteista. Voiko liiasta proteiinin­syönnistä olla haittaa?

• Tavallisesta suomalaisesta ruokavaliosta saa runsaasti proteiinia, joten proteiinilisiä ei tarvita. Siitä voi tutkimuksen mukaan olla haittaa terveydelle, ja se kuormittaa myös ympäristöä.
  Pahimmillaan liiallinen proteiininsyönti yllä­pitää vääränlaista mikrobikantaa suolistossa. Mikrobit taas tuottavat ylimääräproteiinin aineenvaihduntatuotteista syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Ainakaan lapsille ei pitäisi syöttää proteiinirahkoja.
  Tärkeää! Syönkö liikaa proteiinia?

8. Nyt mainostetaan kovasti superruokaa. Mitä se on?

• Superruoka on mainosmiesten keksintö, joten sille ei ole tieteellistä määritelmää eikä myöskään määritelmää elintarvikelainsäädännössä. Se voi käytännössä olla mitä tahansa. Goji-marjoja myydään erityisen terveellisinä, vaikka ne saattavat sisältää torjunta-aineita. Suomalaiset marjat ja vihannekset ovat todellista superruokaa.

9. Uusia ravintosuosituksia ja dieettejä ­tulee jatkuvasti. Ketä pitää uskoa?

• Ravitsemussuosituksia uudistetaan ajoittain vastaamaan uusinta tieteellistä tietoa. Käytännössä esimerkiksi suomalaiset ravitsemussuositukset ovat muuttuneet aika vähän viimeisten vuosikymmenien aikana. Koko ajan on kehotettu ihmisiä syömään runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa sekä pehmeitä rasvoja.
  Jos laihduttaja syö kasviksia, vihanneksia ja marjoja kilon päivässä, se on ihan hyvä neuvo. Ne täyttävät vatsan, eikä sinne mahdu mitään höttöä.
  Muotidieettejä tulee ja menee. Niitä suosittelevat saattavat esimerkiksi hyötyä taloudellisesti.

10. Tiedämme ruuasta enemmän kuin koskaan. Miksi nykyihmiset silti lihovat?

• Nykyihmiset eivät syö ravitsemussuositusten mukaan. Jotta pysyy kunnossa, pitää myös liikkua. Lihavien lapsista tulee usein lihavia, jos ruokailutottumuksiin ei kiinnitetä huomiota, ja heidän lapsistaan tulee vieläkin lihavampia. Tämä näkyy jo Amerikassa.
  Runsas alkoholinkäyttö lihottaa. Suomalainen juo noin kymmenen litraa viinaa vuodessa. Se tarkoittaa lähes 70 000 ylimääräistä kaloria – rasvakudokseksi muutettuna siis noin kymmentä kiloa.

Suomalainen juo vuodessa viinan mukana 70 000 ylimääräistä kaloria.

11.Voiko vanhempien ruokavalio suojata lasta?

• Isän ja äidin rasvainen ruokavalio ohjelmoi lapsen geenejä. Vaikka lapsi olisi syntyessään normaalipainoinen, hänellä on suuri riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, jos hän jatkaa vanhempiensa ruokailutottumuksia. Jos hän syö terveellistä ruokaa, on todennäköistä, että hän ei sairastu kakkostyypin diabetekseen.

12. Mitä pitää syödä, että välttyy ­vanhuuden vaivoilta ja ennen­aikaiselta vanhenemiselta?

• Ravitsemussuositusten mukaista ruokaa, mieluiten koko eliniän. Mutta ruokailutottumusten muuttamisesta on hyötyä missä iässä tahansa. Joidenkin tutkimusten mukaan ajoittainen paasto pidentäisi ikää. Paaston pitäisi olla sellainen, että se sisältäisi vähän energiaa, mutta paljon suojaravintoaineita. Silloin rasvan määrä täytyy minimoida ja käyttää ainoastaan kasviöljyjä.
  Proteiinin lähteenä voi syödä pieniä määriä kalaa. Kaikki kasvikset ja marjat tekevät hyvää. Parina päivänä viikossa voisi pitää vaikkapa mehu- tai vesipaastonkin. Osa kasviksista kannattaa syödä tuoreena, osa kypsennettynä. Erilaiset kuidut ovat kaikille tärkeitä.

13. Onko olemassa niin sanottuja hyviä sokereita?

• Hedelmissä ja marjoissa on sokereita, mutta myös kuituja ja fenolisia yhdisteitä, jotka hidastavat sokereiden imeytymistä ja estävät siten korkeita sokeri- ja insuliinipiikkejä. Raakaruokosokeri on terveellisempää kuin valkoinen sokeri, mutta mikään sokeri ei paranna terveyttä.
  Lue lisää: Ravitsemustieteilijä Marja-Leena Ovaskainen: "Älä hylkää hyviä hiilihydraatteja"

Asiantuntijat professori Raija Tahvonen Luonnonvara­keskus ja ravitsemus­­asiantuntija Heli Reinivuo THL.