Keukenhof on kukkinut vuodesta 1950.
Keukenhof on kukkinut vuodesta 1950.

Ensin se näyttää vain mukiin­menevältä kanavakaupungilta. Hohtoa tuovat vanhat ja uudet talot, ­museot ja kahvilat. On raikkautta, rentoutta, rouheutta ja särmää.

5 syytä lähteä

  • 1 Kuin pieni kylä, silti suuren kaupungin edut.
  • 2  Rento tunnelma ja elämänilo.
  • 3 Aktiivinen taide-elämä.
  • 4 Talojen ja siltojen kauneus.
  • 5 Ulkoilu, ihanat puistot, pyörätiet ja veneilymahdollisuudet.

Eka kerta – koe nämä

  1. Pyöräily 
    Liity työmatkailijoiden ja bileisiin ­polkevien virtaan. Liikenne­säännöt kannattaa osata ja merkkejä ­näyttää, etenkin pysähtyessä. Vartissa pääsee kaikkialle ­keskustassa. Jos haluat fillarin, joka ei näytä turistipyörältä, kokeile ­Jordaanissa sijaitsevaa Bike Cityä. ­Vuokraamoista isoimpia on MacBike. www.macbike.nl  www.bikecity.nl
  2. Veneily 
    Veneen vuokraaminen on helppoa, jos on hiukankin veneilykokemusta. Veneestä näkee, miten asuntolaivojen terassit ja kasvimaat on rakennettu erillisille lautoille, virastojen ikkunat avautuvat suoraan veteen ja haikarat pesivät. Tarvittaessa mukaan voi palkata myös kuskin. Pieniä veneitä vuokraa Mokum Boot, paikallisten veneitä tarjotaan Airbnb-verkkopalvelussa. Veneilykausi kestää maaliskuusta loka–marraskuulle. www.mokumbootverhuur.nl
  3. Museumplein 
    Aukion laidoilla sijaitsee ­maailman vahvin museotrio. Hollantilaisen taiteen Rijksmuseum, Van Goghille omistettu museo sekä modernin ja nykytaiteen museo Stedelijk. Kaikki kolme ovat hiljattain uudistuneet. Lisäksi aukiota vahvistaa Concertgebouw, jossa esitetään klassista, jazzia ja lastenkonsertteja.
  4. Anne Frankin talo 
    Amsterdamilainen Anne sai 13-­vuotis­lahjaksi päiväkirjan. Toisen maailman­sodan juutalais­vainojen aikana hän kirjoitti sitä salaisessa piilopaikassa Prinsengrachtin varrella. Elokuussa 1944 kaikki piileskelijät pidätettiin, ja Anne kuoli keskitysleirillä 15-vuotiaana. Anne Frankin talo on Amsterdamin kuuluisin rakennus. Turisti­kauden aikaan jonot ovat pitkät. Jonottamisen välttää ostamalla lipun etukäteen netistä. www.annefrank.org
  5. Puistot 
    Sosiaalisen elämän keskus. Ota mukaan eväskori tai parkkeeraa itsesi vaikkapa Vondelparkin Blauwe Thehuis -kahvilaan. Vuokraa Amsterdamse Bosissa polkuvene tai kanootti, lähde kiipeilemään Fun Forestiin tai vieraile kotieläintarhassa.

Syödään yhdessä

Alkuillasta amsterdamilaiset lähtevät yleensä piknikille ystävien kanssa joko veneelle tai puistoon. Puiston karttataulusta voi tarkistaa grillauspaikat.

Ravintolat

  • De Kas 
    Sijaitsee kasvihuoneessa. Ruoka tuotetaan samassa tilassa, yrttitarhassa ja lähimaatilalla. ­Lounas ja päivällinen tarjoillaan kahden ruokalajin kokonaisuutena, joka on kasvispainotteinen.
    ­Kamerlingh Onneslaan 3.
    www.restaurantdekas.nl
  • Sla 
    Nimi tarkoittaa salaattia. Paikka on hauskasti sisustettu. Tarjolla on myös herkullisia falafelejä. ­
    Ceintuurbaan 149.
    ilovesla.com
  • Trouw 
    Entisessä Trouw-lehden painohallissa saa välimerellistä ruokaa. Iltaisin paikka muuttuu yhdeksi Amsterdamin tärkeimmistä klubeista.
    Wibautstraat 127.
    www.trouwamsterdam.nl
  • Cafe-Restaurant Amsterdam 
    Ravintolaa joutuu hetken etsimään. Talo sijaitsee Jordaanissa kerrostalojen keskellä, pienen kanaalin varrella. Iso sali, hyvä tunnelma, tarjolla herkkuja merenelävistä pastaan.
    Watertorenplein 6.
    www.cradam.nl
  • Pata Negra 
    Herkullisia espanjalaisia tapaksia.
    Ravintoloita on kolme: Utrechtsestraat 124, Oostelijke Handelskade 999 ja Reinwardt­straat 1.
    www.pata-negra.nl

  • New King 
    Kiinalaisissa ravintoloissa voi turistikaupungissa usein osua harhaan, mutta China­townin kuningasravintola toimii aina.
    Zeedijk 115–117.
  • Rainarai 
    Nelipöytäinen tunnelmallinen algerialaisravintola, jonka isompi sisarravintola toimii ­kaupungin länsiosassa. Lihaa, kalaa, vihanneksia, kuskushöystöjä. Valittavana pieni, keskikokoinen tai suuri menyy. Prinsengracht 252, Poloceukade 40.
    www.rainarai.nl
  • Scandinavian Embassy 
    Pohjoismaista ruokaa ja Amsterdamin parasta aamupuuroa. Paikka on pieni ja hauska, sopiva esimerkiksi brunssin nauttimiseen.
    Sarphatipark 34. 
    scandinavianembassy.nl

Vanhimmat kahvilat

Perinteinen amsterdamilainen pub on nimeltään Bruin Café, ruskea kahvila. Nimitys tulee vuosisatojen saatossa tupakansavun ­ruskeaksi tummentamasta sisustuksesta. Uusimmat ruskeat kahvilat saattavat jopa jäljitellä kalustuksen kuluneisuutta luodakseen oikeaa tunnelmaa. Moni kahvila väittää olevansa kaupungin vanhin.

  • Café Karpershoek on aloittanut vuonna 1606, tosin ensin Itä-Intian kauppakomppanian maja­talona. ­Martelaarsgracht 2.
  • Papeneiland: Erään arkun­tekijän kerrotaan ­myyneen paikalla alkoholi­juomia jo vuonna 1600, mutta talo on pystytetty vasta 1642. ­Prinsengracht 2.
  • Cafe de Druif:  Viinirypäle-­niminen kahvila on vuodelta 1630. Tunnelma on erittäin amsterdami­lainen. ­Rapenburgerplein 83

Muut kahvilat

  • De Koffie Saloon 
    Hyvä klassinen ketju. Keskustan kahvila sijaitsee osoitteessa Utrechtsestraat 130.
  • Two for joy 
    Kaksi harakkaa tietää iloa. Englanninkielisestä lasten­lorusta nimensä lainaavassa kortteli­kahvilassa saa paikan päällä paahdettua kahvia.
    Frederiksplein 29, Haarlemmerdijk 182.
  • Cafe de Jaren 
    Upealla paikalla sijaitseva terassikahvila.
    Nieuwe Doelenstraat 20–22.
  • Coffee Bru 
    Kodikas tila. Hyvää ­kahvia ja teetä. Sijainti kaupungin itäosassa.
    Beukenplein 14.
  • In de Wildeman 
    Toimii entisessä tislaamossa. Vuonna 2013 paikka valittiin maan kymmenen parhaan baarin joukkoon. Olut on baarissa arvossaan: hanassa 18 merkkiä, pulloissa 250.
    Kolksteeg 3. www.indewildeman.nl

Yöelämää

  • Yöelämän keskeiset paikat ovat Rembrandtplein ja siltä lähtevä Utrechtsestraat sekä Leidseplein, jolla on erityisesti livemusiikkiin erikoistuneita paikkoja.
  • Pubit ja baarit voivat olla auki viikolla yhteen ja viikonloppuna kolmeen, klubit taas viikolla kolmeen, viikonloppuna neljään.

Klubit

  • Melkweg 
    Viihdekeskus nimeltään Maitotie sijaitsee vanhassa meijerissä. Monia saleja, elokuvateatteri, teatteri ja kahvila.
    Lijnbaansgracht 234A.
    www.melkweg.nl
  • Paradiso 
    Tyhjä kirkko Leidse­pleinin lähistöllä vallattiin 1960-luvulla. Neuvottelujen jälkeen siitä tuli kaupungin tukema nuorison viihdekeskus. Paradiso oli Melkwegin kanssa aikansa hippi- ja rockkulttuurin sydän. Nyky­ohjelmisto on laaja: bändejä ja klubi-iltoja.
    Weteringschans 6-8.
    www.paradiso.nl
  • Jimmy Woo 
    Ulkomaisten tähtien kantapaikka. Pukukoodi on tiukka, joten pukeudu siististi.
    Korte Leidsedwarsstraat 18.
    www.jimmywoo.com
  • Escape 
    Iso, välkkyvä, kallis. Kaupungin isoimpaan klubiin mahtuu 2 000 ihmistä.
    Rembrandtplein 11.
    www.escape.nl
  • Sugarfactory 
    Yhdistelmä taidetta, runoutta ja klubeja. Esimerkiksi Arthouse-klubin yhteydessä työskentelee taiteilijavieras.
    Lijnbaansgracht 238.
    www.sugarfactory.nl
  • North Sea Jazz Club 
    Kansain­välisiä ja paikallisia liveartisteja.
    Pazzanistraat 1.
    www.northseajazzclub.com

Ostoksia jo eurolla

  • De Bijenkorf 
    Kaupungin tunnetuin tavaratalo sijaitsee Dam-aukion laidalla. Avoinna joka päivä kello 20 tai 21 asti.
    Dam 1.
    www.debijenkorf.nl
  • Magna Plaza 
    Ostoskeskus, jonka valtti on hollantilainen vaateketju g-sus. Avoinna joka päivä kello 19 asti.
    Nieuwezijds Voorburgwal 182.
    www.magnaplaza.nl
  • Waterloopleinin kirpputori  ­
    Keskeisen sijaintinsa vuoksi suosituimpia. Myynnissä on vaatteita ja pikkutavaroita jo eurolla.
  • Noordermarkt 
    Kiinnostavalla torilla myydään lauantaisin luomuruokaa ja maanantaisin antiikkia.
  • Marqt-ruokakauppa 
    Moderni, herkullinen sisätori. Lähi- ja luomu­ruokaa, erikoisuuksia. Avoinna ma–la kello 21 asti.
    Utrechtse­straat 17.
    www.marqt.com
  • Albert Heijn 
    Supermarketketju on avoinna joka päivä kello 20 tai 22 asti. Rautatieaseman ruokakaupat ovat auki jopa kello yhteen yöllä.
  • Hotel Droog 
    Näyteikkuna designmaailmaan. Konseptin mukaan hotellissa voi shoppailla, oleilla, syödä, kuunnella luentoa tai ­nukkua.
    Staalstraat 7B.
    www.hoteldroog.com
  • Hutspot 
    Edellisen lisäksi Hutspot on muodista ja designista kiinnostuneen paikka.
    Van Woustraat 4.
    www.hutspotamsterdam.com
  • Ninestreets 
    Yhdeksän kadun alue Leidsestraatin ja Raadhuis­straatin välissä on vintagen, uniikkiliikkeiden ja kahviloiden juhlaa. Miesten laadukkaita, käsin tehtyjä paitoja ja nahkakenkiä myy Dominio osoitteessa Runstraat 15. Farkkuihin keskittyy muotiliike Denham the Jean maker, Prinsengracht 493-495. Vintagetuotteita myy ILV – I love vintage store, Prinsengracht 201. ­www.theninestreets.com
  • The American Bookshop 
    Kirjan kuolemattomuuteen valaa uskoa iso kirjakauppa.
    Het Spui 12.
    www.abc.nl
  • Atheneum 
    Toinen hyvä kirjakauppa edellisen naapurissa. ­Loistava lehtiosasto.
    Het Spui 14–16.
    www.athenaeum.nl
  • Shoebaloo 
    Laadukkaista kengistä tunnettu ketju.
    Koningsplein 7 ja Leidsestraat 8.
    www.shoebaloo.nl.
  • Sneaker District 
    Vapaa-ajan ­kenkiä
    Rozengracht 21.
    sneakerdistrict.com

Askel syvemmälle

Ij-joen toisella puolen sijaitseva Noord on kaupunginosa, johon trendi­tietoiset menevät illalliselle ja kirpputorille. Alueelle pääsee kätevästi päärautatieaseman takaa lähtevillä ilmaislautoilla. Lautat lähtevät vierekkäisiltä paikoilta, mutta vievät eri puolille ­kaupunginosaa. Varmista ennen matkaa, että olet oikeassa lautassa.

  • 1NDSM 
    Jos suljet silmät ja kuvittelet, voit kuulla hitsausäänet. 1950-luvulla Ij-joen suulla toimi Euroopan suurin telakka.
    Nyt entisellä telakalla on taiteilijoiden työtiloja, kahviloita, pikku­yrityksiä, gallerioita, teatteritiloja ja tapahtumia. Aluetta kutsutaan itse tehdyksi taidekaupungiksi. Kävele tai pyöräile telakan ympäri. Eniten tapahtumia on NDSM Hangar -alueella.
    Lautta NDSM-werf.
    www.ndsm.nl
  • Eye
    Eye-elokuvamuseo on avattu 2012. Alakerran vuoro­vaikutteisessa ilmaisnäyttelyssä on hauska kiertää ­lastenkin kanssa. Nauti leffoista sohvakuutiossa, näyttele elokuvassa tai ­nauhoita viiden sekunnin flipbook. Lautta Buiksloterweg.
    www.eyefilm.nl
  • Kirpputori
    Telakka-alueella sijaitsee IJ-Hallen, jonka kirpputori on Euroopan suurin. 750 myyntipaikkaa, sisäänpääsy 4,50 €. Tarkista päivät nettisivulta.
    Lautta NDSM-werf.
    www.ijhallen.nl
  • Ravintolat
    Ij-kantine muuttui telakan ruokalasta trendi­ravintolaksi. Kokemisen arvoinen Pllek puolestaan on pystytetty vanhoista rahtikonteista, ­edustalle on rakennettu hiekkaranta. Hotel de Goudfazantissa on hyvä hinta-laatusuhde. Sweet dreamz -boutiquehotellin yhteydessä toimii Café Modern ja läpinäkyvässä kupolissa lounasta ja päivällistä tarjoilee Noorderlicht Café.

Syrjähyppy

32 hehtaarin Keukenhof, hollanniksi keittiöpuutarha, on Lissen kaupungissa sijaitseva puisto, joka on auki maaliskuun lopulta toukokuulle.
Sadat eri tulppaanilajit ja hyasintit loistavat kilpaa, lampiin sijoitetut suihkulähteet solisevat ja turistit vaeltelevat. Kaupassa myydään kukkasipuleita. Päärautatieaseman matkailuinfosta voi ostaa bussimatkan sisältävän Combi-lipun, jolla välttää jonottamisen puutarhan sisäänkäynnillä.

Yöpyminen

3 kallista

  1. Faralda NDSM Crane Hotel
    Noordin puolella nostokurjessa sijaitseva ­kolmen huoneen hotelli, jonka jokainen huone on sisustettu eri teeman mukaan. Huone kahdelle alkaen 440 €.
    NDSM-Plein 78.
    faralda.com
  2. Andaz Amsterdam Prinsengracht
    Hyatt-ketjuun kuuluva tyylikäs hotelli. Hintaan kuuluu polkupyörä, lisämaksusta saa valmiiksi pakatun retkieväskorin. Huone kahdelle alkaen 270 €.
    Prinsengracht 587.
    www.amsterdam.prinsengracht.andaz.hyatt.com
  3. Museum suites
    Lähellä Museumpleinia, huoneistomainen hotelli. Sisustusta ovat innoittaneet taiteilijat Mondrianista van Goghiin. Huone kahdelle alkaen 170 €.
    Willemsparkweg 113.
    www.museumsuites.com

3 keskihintaista

  1. Lloyd
    Lloyd on sielukas designhotelli, jossa on huoneita jokaiseen vaatimustasoon. Haluatko yhden vai viiden tähden huoneen 65–360 €?
    Oostelijke Handelskade 34.
    www.lloydhotel.com
  2. Hotel de Hallen
    Entisessä raitiovaunuhallissa sijaitseva De Hallen on hieno esimerkki amsterdamilaisesta arkkitehtuurista, jossa vanha teollisuusperinne ja nykyaika kohtaavat. Huone kahdelle alkaen 150 €.
    Bellamyplein 47.
    www.hoteldehallen.com
  3. Sir Albert 150-180
    Sir Albert sijaitsee entisessä timanttitehtaassa. Hotellissa arvostetaan pieniä tärkeitä mukavuuksia, kuten pehmeää peittoa, laadukkaita pyyhkeitä ja hyvää palvelua. Huone kahdelle alkaen 170 €.
    Albert Cyrupstraat 2–6.
    www.siralberthotel.com

3 löytöä

  1. Brooklyn standard
    Noordin alueella sijaitseva boutiquehotelli, jonka ikkunoista on komea näkymä telakalle. Amsterdamin erilaista puolta etsivälle. Huone kahdelle 130 €.
    NDSM plein 28.
    www.brooklynhotel.nl
  2. Hotel de Gerstekorrel
    Suomalaisen Leena Monosen omistama pieni hotelli sijaitsee keskeisellä paikalla Dam-aukion laidalla. Amsterdamin keskusta on vilkas, rauhaa etsivien kannattaa pyytää huonetta pihan puolelta. Huone kahdelle 70–190 €.
    Damstraat 22-24.
    www.gerstekorrel.com
  3. Airbnb
    Airbnbn kautta paikalliset vuokraavat asuntojaan. Palvelusta löytyy asunto-­laivoja, veneitä, aamiaismajoituksia ja jopa mökki Noordin pikkukylästä. Huone ­kahdelle 50–300 €.
    www.airbnb.fi

Tärkeää tietää!

  • Kentältä keskustaan 
    Amsterdamin Schiphol-kentältä keskustaan pääsee kätevimmin lentokentän alta lähtevällä junalla. Matka kestää noin 15 minuuttia. Lippu ostetaan automaateista tai tiskeiltä ennen laiturialuetta. Menolippu maksaa 4 €, meno-paluu 8 €.
  • Liikkuminen 
    Amsterdam-kortti sisältää julkisen liikenteen kokopäivälipun lisäksi vapaan sisäänpääsyn useisiin nähtävyyksiin, alennuksia sekä englanninkielisen A-Mag-kaupunkilehden. Kortin hinta on vuorokaudeksi 47 €, ­kahdeksi 57 € ja kolmeksi 67 €.
  • Hintataso 
    Alkoholi on hieman edullisempaa kuin ­Suomessa, samoin halvempia ovat lelut, vaatteet ja ­sisustustavarat. Muut hinnat ovat samalla tasolla.
  • Matkoja 
    Meno-paluulento Helsingistä alkaen 150 €.
    Kolmen päivän pakettimatka noin 300 €. Älä valitse hotellia rautatieaseman ympäristöstä vaan esimerkiksi Jordaanin tai kanavien, canal belt, alueelta.

Sinikka Saastamoisen lapset puolisoineen ja lapsineen vuokraavat joka jouluksi mökin, johon mahtuu koko heimo.

1960-luvulla pohjoiskarjalainen Sinikka Saastamoinen jäi leskeksi neljän alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Lisäksi hän odotti viidettä.

– Perhe hitsautui yhteen niin tiukasti, että aikuiset lapset perheineen haluavat vieläkin viettää joulut yhdessä, kertoo Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Sinikan ainoan pojan Maurin vaimo.

Miniä ja vävyt ovat sopeutuneet perinteeseen.

– Aiemmin menimme kaikki – puolisot, lapset ja lastenlapset – anopin luo, mutta nyt haluamme, että hän saa helpon joulun. Kahdeksankymppisen mummon koko joulukuu ei saa mennä keittiössä.

Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.
Kuvassa vasemmalla Pirjo, etualalla Elmeri. Suvetar ja Kaisa koristelevat kuusta.

Pinja koristelee kuusta.
Pinja koristelee kuusta.

Joka jouluksi suku vuokraa mökin, yleensä eri paikasta. Viime vuonna valinta oli Simpelejärvi, jonka rannalla olevaan mökkiin mahtui koko 20 hengen seurue.

Joulunviettoon tulevat Maurin ja Maija-Liisan lisäksi heidän lapsensa Jesperi, 27, ja Suvetar, 22, sekä Maurin sisarukset lapsineen. Maurin sisar Pirjo ja hänen miehensä Pentti Sahlman ajavat vuokramökille Vantaalta. Sinikan esikoistytär Eija ja hänen puolisonsa Pauli Purmonen tulevat Joensuusta, samoin tytär Tarja ja Heino Hämäläinen poikansa Severin kanssa. Tytär Heli tulee joulunviettoon Tampereelta miehensä Keijo Karjulan ja lastensa Jonnen, Pinjan ja Elmerin kanssa.

– Parasta on yhdessäolo. Tuntuu hyvältä päivittää kuulumiset ilman kiirettä. Jokainen tuo jotain jouluruokaa. Esimerkiksi Mauri tekee sinapin, minä jälkiruuan. Tarja on koristelemisen mestari, hän tuo kukat, viimeksi upeat jouluruusut, Maija-Liisa sanoo.

Pirjo ottaa rennosti.
Pirjo ottaa rennosti.

Kodassa paistetaan makkaraa.
Kodassa paistetaan makkaraa.

Näkymä Parikkalan mökin ikkunasta pysäytti.

– Istuin sohvalla ja vain katselin, järvi tuli kuin syliin. Jää oli kaunista, vaikka sen päällä oli muutama sentti vettä. Kastelimme siinä varpaat saunan jälkeen, Maija-Liisa kertoo.

Suvun ohjelmaan kuuluu jouluna herkuttelu, saunominen, ulkoilu ja Trivial Pursuit -peli. Viimeksi sitkeimmät pelasivat aamuneljään.

– Sen jälkeen nukuimme hyvin.

Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.
Sinikka viettää joulua lapsenlapsensa Kaisan kanssa.

Jouluaamuna mummo heräsi keittämään puuron, ja puolen päivän jälkeen koko seurue lähti ulos.

– Oli ihana nähdä, kun mummo käveli nuorten kanssa käsikoukkua ja nautti siitä, että kaikki ovat koolla.

Huvila.net > Loikonsaari 3


Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.
Mukana joulunvietossa oli myös Uniikki-kissa. Perhe tuo vuokramökille mukanaan myös piparkakkutalon.

Ruotsin Lapista ei löydä joulupukkia, mutta hurjia rinteitä senkin edestä. Keltanokka lähti testaamaan, miten pääsee alas Riksgränseniä ja Björklideniä.

Opashan on hullu!

Olen saapunut vasta tunti sitten Ruotsin Lappiin, marssinut saman tien suksivuokraamoon, ährännyt vaivalloisesti massiiviset laskettelumonot jalkaan ja kuunnellut huolestuneena miniluentoa lumivyöryn vaaroista. Ja nyt pitäisi seurata lasketteluopasta vielä kilometri ylämäkeen kohti tunturin huippua.

Olen näännyksissä, hikinorot valuvat poskilla. Ihan kuin noutajan kalsa kosketus tuntuisi olkapäillä.

Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.
Björklidenin laelta näkyy Norjaan saakka.

Matkaa on tehty jo puoli tuntia, ylämäkeen luonnollisesti. Björklidenin laskettelukeskus näkyy alhaalla pienenä. Horisontissa siintävät Norjan tunturit ja jossain niiden takana Atlantti. Jalassani on karvapohjaiset sukset. Ne eivät lipsu senttiäkään. Eivätkä kyllä luistakaan. Niillä vain tampataan matkaa ylämäkeen.

– Mika, sinä pystyt tähän. Ajattele, miten hienot maisemat ylhäällä odottavat. Sitten laskettelemme pitkin neitseellisiä lumia alas laaksoon. Det är kul! tsemppaa opas Kim Bergsten.

Mihin olen joutunut?

Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.
Opas Kim Bergsten vei meidät huipulle.

Sisulla huipulle

Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran 15-vuotiaana Jyväskylän Laajavuoressa. Alku oli vauhdikas, syöksyin pipo silmillä rinteen suoraan alas. En osannut oudoilla suksilla kurvata, kun en tullut keneltäkään kysyneeksi, miten se tapahtuu. Vauhdin sain pysähtymään juuri ennen parkkipaikkaa.

Sen jälkeen eksyin mäkeen satunnaisesti, keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Rinteessä oli joka kerta kivaa, mutta laskettelupuremaa en koskaan saanut. Ehkä Suomen rinteet olivat liian vaatimattomia tällaiselle Laajavuoren veteraanille.

Sitten ystäväni houkutteli testaamaan "vähän kovempaa kamaa", Ruotsin Lapin tuntureita. Ruotsihan on suomalaiselle kuin Amerikka. Siellä kaikki on hienompaa ja suurempaa, niin tunturitkin. Ruotsin Åre tunnetaan pikku-Alppeina, sillä sen korkein huippu Åreskutan yltää yli 1400 metriin. Rinteet ovat kilometrien pituisia. Suomen laskettelukeskuksissa moisista lukemista vain unelmoidaan.

Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.
Luonnonrinteissä lasketaan kuin pumpulissa.

Vierekkäin sijaitsevissa Björklidenissä ja Riksgränsenissa tunturit kohoavat reiluun kilometriin. Niiden luonnonrinteet sopivat monipuoliseen lasketteluun kuin valetut.

Bergsten on päässyt tunturin laelle ja jatkaa tsemppaamista. Ammattilaiselle kapuaminen on niin helppoa. Määränpää häämöttää, tamppaan karvapohjasuksiani rinnettä vimmaisesti ylös suomalaisella sisulla.

Det är kul! Det måste vara kul!

Lopulta pääsen perille. Viisikymppisen kunto voisi olla kovempikin, mutta olen yhä elossa.

Hiihtopummin tunnustukset

Bergsten auttaa irrottamaan karvapohjat suksista. Vedän keuhkot täyteen tunturi-ilmaa ja annan katseeni nuolla horisonttia. Olen kilometrin lähempänä taivasta kuin tunti sitten suksivuokraamossa. Olo on juhlallinen. Alan ymmärtää, miksi joskus pitää kärsiä, että voi nauttia.

Bergsten kaataa kuksaan kahvia.

– Olen ollut neljä vuotta Björklidenissä ja Riksgränsenissä lasketteluoppaana. Nuorena elin hiihtopummina Ranskan Chamonix'ssa. Siellä aloin myös vuorikiipeillä, ja se on suurin intohimoni. Laskettelu tulee kakkosena. Nytkin jatkaisin mieluiten matkaa aina vain ylöspäin, Bergsten tarinoi kahvitauollamme.

Täällä vartioin minä!
Täällä vartioin minä!

Näkemykseni vain vahvistuu: mieshän on umpihullu.

Huipulla tuulee. Kahvin lämmittävä vaikutus hupenee. On aika miettiä paluuta alas. Bergstenilla on suunnitelma. Seuraamme mestaria jyrkän rinteen reunaan. Rinne ei ole pitkä, mutta korkeusero nostaa hikikarpalot taas pintaan.

– Tässä on paljon pehmeää lunta, kuin höyhenillä laskisi. Seuraa vain minua, tee pitkiä nautinnollisia kaarroksia, nauti joka hetkestä, Bergsten sanoo ja lähtee.

Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.
Hiihtohissit lähtevät aivan Riksgränsenin keskustasta.

Kuperkeikkoja pumpulissa

Bergsten pöllyttää tyylikkäästi lunta kaarrellessaan. Pian hän on rinteen alaosassa odottamassa meitä muita.

Olen ryhmämme keltanokka, muut ovat kokeneita laskettelijoita ja laskevat perässä leikitellen, kaiketi nautiskellen. Lähden liikkeelle. Luonnonrinteessä, vasta sataneessa pumpulilumessa laskeminen tuntuu erikoiselta. Lumi upottaa, vauhti kiihtyy hitaasti. Mutta se kiihtyy.

Tulee kaarroksen aika. Sukset eivät tahdo totella. Käännyn puolittain ja heitän kuperkeikan. Rämmin pystyyn. Sama toistuu seuraavassa mutkassa. Ja sitä seuraavassa.

Alas ehtineet hymyilevät hyväntahtoisesti. Onneksi rinteessä on niin paljon lunta, että kuperkeikkailu ei vammauta, mitä nyt vähän henkisesti.

– Onnittelut, Mika, selvisit. Se oli päivän haastavin osuus. Nyt pidetään hauskaa, Bergsten lupaa.

Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.
Puuterilumirinteet houkuttelevat rinnehait näyttäviin temppuihin.

Rinne jatkuu loivahkona, ja löydän oman tapani kääntyä upottavassa lumessa. Tuuli suhisee korvissa, laakso lähenee ja talot muuttuvat näkökentässä isommiksi. Mäkeä riittää. Laskettelu kysyy reisilihaksia.

Pidän välillä taukoja ja ihailen arktisen luonnon kauneutta. Olen jo hyljännyt ajatuksen pysyä muiden matkassa. Hiljaa hyvä tulee, alas pääsee kaikilla nopeuksilla.

Lasken hotelli Fjälletin pihaan suksitelineen luo. Pian istun hotellin aulassa, ja takkatuli loimottaa. Kylmä huurteinen tuoksuu edessäni.

Reidet tutisevat, mutta nautin maisemasta Lapporteniin, Lapin porttiin. Näyttää kuin kuu olisi aikojen alkuhämärässä hipaissut Maata ja vienyt puolipallon muotoisen palan tuntureita mennessään.

Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.
Björklidenin Fjället tarjoaa huoneiden lisäksi mökkejä.

Vihdoin vohvelia

Hotellin edessä odottaa hytillinen telavaunu. Se täyttyy matkustajista ja lähtee Låktatjåkkon tunturiasemalle 1228 metrin korkeuteen.

Alhaalla aurinko paistaa, mutta perillä odottaa vaakasuoraan viuhuva hyytävä tuuli ja lumimyräkkä. Lapin luonto luo Ruotsissakin outoa taikaa.

Puikahdan kohti mustaseinäistä hirsitaloa. Sisällä odottaa maailman pohjoisin vohvelikahvila. Käyn pirttipöytään, riisun toppatakkini ja tartun vohveliin.

Olen laskettelu-urani huipulla, kukkulan kuningas. Mietin jo tulevaa Åren-retkeä. Pohjoismaiden pisimmät rinteet vain naurattavat Björklidenin veteraania.

Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.
Rapea vohveli palkitsee laskettelijan.

Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.
Låktatjåkkon vohvelikahvila on maailman korkeatasoisin sananmukaisesti.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 6/2016.

Laskettelukeskukset

  • Riksgränsenin ja Björklidenin laskettelukeskukset sijaitsevat vierekkäin Kiirunasta kaakkoon lähellä Norjan rajaa, Napapiiriltä 200 kilometriä pohjoiseen. Molemmat tunnetaan hyvistä off-piste-laskuista eli vapaalaskuista rakentamattomilla luonnonlumisilla rinteillä.
  • Björklidenissä on 23 rinnettä ja viisi hissiä. Kittelsdalsin hissi vie korkeimmalle, 1100 metriin. Riksgränsenissä löytyy 15 rinnettä, 6 hissiä ja liki rajattomasti vapaalaskurinteitä. 

Näin pääset perille

  • Helsingistä Tukholman kautta lento Kiirunaan, mistä matkaa perille valtatietä E10 on noin 130 kilometriä. Lentoaika Helsinki-Kiiruna 2,5 tuntia. Kentältä on bussiyhteys laskettelukeskuksiin, 30 e/suunta. Bussi kulkee usein myös Björklidenin ja Riksgränsenin välillä.
  • Kiirettömille sopii juna Tukholmasta Riksgränseniin, matka-aika 18 tuntia.
  • Norjan Narvikin lentokentälle on Riksgränsenistä vain 40 kilometriä, mutta bussiyhteyttä kentältä Ruotsin puolelle ei ole. Ruotsin ja Norjan välinen tie on joskus lumimyrskyn takia päiviä poikki. Oulusta maantietä pitkin Riksgänseniin on 620 kilometriä.
  • Helikopterilla? Arctic Elementsin järjestämillä räätälöidyillä 1-7 päivän Heliski-retkillä kokeneet laskettelijat viedään helikopterilla laskemaan neitseellisille puuterilumille vuoristoon, kuten yli 2 000-metriselle, jyrkkärinteiselle Kebnekaiselle. 

SOS

  • Merkitsemättömillä luonnonrinteillä on lumivyöryvaara. Suksivuokraamoista saa pakollisena lisävarusteena repun, jossa on muun muassa lähetin ja lumilapio. Suksivuokraamojen henkilökunta ja laskettelunopettajat opastavat, miten toimia lumivyöryssä.
  • Laskettelussa voi loukkaantua kaatuessaan. Kannattaa varmistaa ennen matkaa, että vakuutukset ovat voimassa. Kypärä on tärkeä turvavaruste.
  • Ruotsin hätänumero on 112.

Sää

  • Talvisesonki alkaa helmikuussa, kun keli muuttuu epävarmasta aurinkoiseksi. Rinteissä riittää lunta toukokuun puoliväliin. Silloin päivälämpötilat ovat reilusti plussalla, mutta yöt edelleen kylmiä. Säätilan vaihtelut ovat tuntureilla nopeita, mikä kannattaa ottaa huomioon varustevalinnoissa.

Majoitus

  • Riksgränsenissä laskettelukeskuksen sydän on suuri Hotell Riksgränsen, jonka huonevalikoima on laaja himolaskettelijan koppero hyteistä perhesviitteihin. Perhehotelli Meteorologen Ski Lodge tarjoaa personnallista luksusmajoitusta.
  • Björklidenissa majoitustilaa tarjoaa hotelli Fjället 1-4 hengen huoneissa ja lomamökeissä. Todellista huippumajoitusta tarjoaa pieni Låktatjåkkan tunturihotelli 1228 metyrin korkeudessa.