Terve, kohtuullisen monipuolisesti syövä ihminen kärsii vain harvoin vitamiinien tai kivennäisaineiden puutoksista. Silti pillerikauppa käy kuumana.

Tarvittavat 13 vitamiinia ja 12 kivennäisainetta ihmisen pitäisi saada normaalista ravinnosta, mutta tätä ei moni kuluttaja usko. Suomalaiset popsivat lisäravinteita purkista ennätystahtiin.

Selvitimme sisätautilääkäri Antti Aron kanssa yleisiä vitamiineihin ja kivennäisaineisiin liittyviä väittämiä.

A-vitamiini

  • 1. myytti: Perunasta ihminen saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja hivenaineet, paitsi A-vitamiinin.
    Fakta: Perunasta saa lähinnä C-vitamiinia ja onneksi ei A-vitamiinia. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka kertyy elimistöön ja jonka liiallinen saanti voi aiheuttaa ihon hilseilyä, luuston haurastumista ja jopa maksavaurioita.
  • 2. myytti: Maksaruokia ei pidä syödä, jos ottaa A-vitamiinia purkista.
    Fakta: Totta, A-vitamiinia ei ylipäätään pidä ottaa purkista, sillä sitä saadaan aivan riittävästi ravinnosta. Maksaruokia voi syödä pari kertaa kuukaudessa, maksalaatikkoa useamminkin.
  • 3. myytti: Kun nappaa A-vitamiinilisää, näkö ja iho pysyvät hyvinä.
    Fakta: A-vitamiinin puutteessa silmä vaurioituu ja näkö heikentyy. A-vitamiinia tarvitaan normaalin näkökyvyn ylläpitoon, mutta saannin lisää¬minen tarvetta suuremmaksi ei kyllä näköä auta.

Lue myös: Kuivuuko ihosi? Muista A-vitamiini

B-vitamiini

  • 4. myytti: Vanhuuden höperyys on usein silkkaa B12-vitamiinin puutetta.
    Fakta: B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee joskus ikääntyessä ja vitamiinin niukkuudella voi olla osuutta joihinkin vanhuuden oireisiin. Vitamiinin määrä kannattaa selvittää, jos vanhuuden höperyyden syyt ovat epäselviä. Alzheimerin taudin riskiä B12 ei vähennä. Silkka B12-vitamiinin puute ilmenee lähinnä anemiana.
  • 5. myytti: B-vitamiini hoitaa hermoja.
    Fakta: Lähinnä B1-vitamiinin eli tiamiinin vaikea puute vaurioittaa aivoja alkoholisteilla. B-vitamiinivalmisteita on käytetty joihinkin hermostoperäisiin oireisiin, mutta umpimähkäisestä käytöstä ei ole hyötyä.
  • 6. myytti: B12-vitamiini lievittää hermosärkyä.
    Fakta: Saattaahan se lievittää siinä tapauksessa, että oire johtuu vitamiinin puutteesta. Mitään yleistä vaikutusta särkyyn B12-vitamiinilla ei ole.

Tunnetko B-ryhmän kaikki vitamiinit? Lue lisää tästä.

C-vitamiini

  • 7. myytti: Kun syö puoli paprikaa päivässä, C-vitamiinin saanti on turvattu.
    Fakta: Totta, siksi päiväksi annos riittää. Vaihtelu kuitenkin virkistää ja välillä voi nauttia marjoja, vihanneksia tai vaikkapa sitrushedelmiä.
  • 8. myytti: Tupakoijan kannattaa syödä erityisen paljon C-vitamiinia.
    Fakta: Tupakointi vähentää veren C-vitamiinipitoisuutta. Valitettavasti C-vitamiini ei kuitenkaan torju tupakoinnin haittoja. Kannattaa siis mieluummin tumpata.
  • 9. myytti: Flunssa-aikana pitää syödä paljon C-vitamiinia, niin välttyy tartunnalta.
    Fakta: Tavallinen määrä riittää, sillä C-vitamiini ei ehkäise flunssaa. Flunssan aikana syöty C-vitamiini voi lyhentää taudin kestoa päivällä, sillä joissakin tutkimuksissa sen on todettu lievittäneen hengitystieoireita. Flunssa on virustauti, eikä C-vitamiinilla ole mitään todettuja vaikutuksia viruksiin.

Aiheesta lisää: Haali C-vitamiinisi jääkaapista – älä apteekista

D-vitamiini

  • 10. myytti: Jos juo paljon maitoa ja syö D-vitamiinitabletin päivässä, voi saada
    D-vitamiinimyrkytyksen.
    Fakta: Maidosta ei saa liikaa D-vitamiinia, eikä muustakaan ravinnosta, vaan vitamiinivalmisteista. Vaikutus riippuu D-vitamiinitablettien vahvuudesta. Hyvin suuret D-vitamiinipitoisuudet lisäävät luun hajoamista ja suurentavat veren kalsiumpitoisuutta. Vaikeimmissa tapauksissa voi kehittyä munuaisten vajaatoiminta. Suositeltava D-vitamiinimäärä on enintään 50 mikrogrammaa päivässä.
  • 11. myytti: Kasvissyöjä saa talvella riittävästi D-vitamiinia, kun syö kantarelleja
    ja suppilovahveroita.
    Fakta: Sieniä pitäisi syödä lähes 100 grammaa joka päivä. Tuskin kellään on säilöttynä tähän tarkoitukseen riittäviä määriä. Helpompaa on ottaa avuksi kala ja vitaminoidut ruoat. Kaloissa on eroja. 18–60-vuotias saa kuhasta, siiasta ja silakasta tehdyistä kahdesta viikottaisesta kala-ateriasta riittävästi D-vitamiinia, kun kalaa on 150 grammaa. Lohi tai kirjolohi eivät takaa D-vitamiinin saantia. Yli 60-vuotiaat tarvitsevat kalan lisäksi 10 mikrogrammaa D-vitamiinia purkista.
  • 12. myytti: Influenssarokotetta ei tarvita, kun syö kunnon annoksia D-vitamiinia, vähintään 30–40 mikrogrammaa päivässä
    Fakta: D-vitamiinilisän vaikutusta influenssaan ei ole todistettu. Influenssarokotus kannattaa siis ottaa.

Muista myös: D-vitamiinin puute on suuri riski yli 55-vuotiaille

E-vitamiini

  • 13. myytti: E-vitamiini suojaa sydänsairauksilta ja hidastaa ikääntymistä.
    Fakta: Kello tikittää niin kuin ennenkin, eikä kuolemattomiksi voida tulla. E-vitamiini ei suojaa sydänsairauksilta, päinvastoin: hyvin suuret annokset lisäävät kuolleisuutta.
  • 14. myytti: A-ja E-vitamiinia kannattaa tankata purkista, sillä ne ehkäisevät monia syöpiä.
    Fakta: Ei kannata, varsinkaan A-vitamiinia (ks. yllä). E-vitamiinin syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole varmuutta.

Tutkimus: E-vitamiini suojaa muistisairauksilta

Kalsium

  • 15. myytti: Jos käytän paljon maitotuotteita, en saa syödä kalsiumlisiä, koska liika kalsium voi aiheuttaa myrkytyksen.
    Fakta: Totta, jos käytät maitotuotteita, et tarvitse kalsiumlisiä. Liika kalsium voi olla haitaksi munuaisille ja se voi haitata muiden aineiden kuten raudan hyväksikäyttöä. Varsinaisesta myrkytyksestä ei silti voi puhua.
    Kalsiumin tarve on 800 mg/vrk. Jos haluat saada kaiken kalsiumin nestemäisistä maitovalmisteista, sinun pitäisi nauttia niitä 7 dl/vrk. Käytännössä 5 dl riittää, sillä kalsiumia saa muustakin ruoasta.

Maito ei ole paras kalsiumin lähde – täältä saat sitä parhaiten

Magnesium

  • 16. myytti: Magnesiumtabletit auttavat suonenvetoihin.
    Fakta: Näin väittävät mainokset. Tutkimustietoa ei ole. Suonenvetoon ei tahdo löytyä hyviä lääkkeitä, joten voihan magnesiumiakin kokeilla.

Katso: Magnesium parantaa voimaa ja ketteryyttä

Omega-3-rasvahapot

  • 17. myytti: Omega-3-rasvahapot suojaavat sydäntä
    Fakta: Kalaöljyjen edullisia sydänvaikutuksia on liioiteltu. Sydäntautisilla suuret annokset voivat vähentää äkkikuoleman riskiä vähentämällä rytmihäiriöalttiutta. Kalan syönti vaikuttaa edullisesti sydäntautiriskiin, mutta vaikutuksen syytä ei tiedetä.

Lue myös: Omega-3-rasvahapot suojaavat ALS-lihassairaudelta

Rauta

  • 18. myytti: Rautatablettia ei pidä ottaa maidon kanssa, koska rauta ei silloin imeydy. Rautatabletit pitää ottaa appelsiinimehun kanssa, jotta rauta imeytyisi.
    Fakta: Maitotuotteiden kalsium heikentää vähän raudan hyväksikäyttöä. Appelsiinimehun C-vitamiini voi edistää raudan imeytymistä ruoasta, mutta ei kylläkään rautatableteista.

Tiesitkö? Raudan puute voi saada jalat vispaamaan

Seleeni

  • 19. myytti: Seleeni parantaa vastustuskykyä. Kun sitä syö, flunssat eivät tartu niin helposti ikä-ihmiseenkään.
    Fakta: Väitteet ovat uskomuksia vaikutuksista, joista ei ole näyttöä. Suomalaisten seleenin saanti on turvattu, sillä sitä lisätään lannoitteisiin.

Katso lisää: Seleenin puute haitaksi sydämelle – näistä saat sitä eniten

Sinkki

  • 20. myytti: Sinkkipillerit auttavat ehkäisemään flunssaa.
    Fakta: Sinkki ei auta sen enempää kuin C-vitamiinikaan.

Lisää aiheesta: Sinkki suojaa vanhenevaa kehoa

Lähde: Sisätautilääkäri ja THL:n emeritusprofessori Antti Aro ja ET-lehden arkisto

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: