Terve, kohtuullisen monipuolisesti syövä ihminen kärsii vain harvoin vitamiinien tai kivennäisaineiden puutoksista. Silti pillerikauppa käy kuumana.

Tarvittavat 13 vitamiinia ja 12 kivennäisainetta ihmisen pitäisi saada normaalista ravinnosta, mutta tätä ei moni kuluttaja usko. Suomalaiset popsivat lisäravinteita purkista ennätystahtiin.

Selvitimme sisätautilääkäri Antti Aron kanssa yleisiä vitamiineihin ja kivennäisaineisiin liittyviä väittämiä.

A-vitamiini

  • 1. myytti: Perunasta ihminen saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja hivenaineet, paitsi A-vitamiinin.
    Fakta: Perunasta saa lähinnä C-vitamiinia ja onneksi ei A-vitamiinia. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka kertyy elimistöön ja jonka liiallinen saanti voi aiheuttaa ihon hilseilyä, luuston haurastumista ja jopa maksavaurioita.
  • 2. myytti: Maksaruokia ei pidä syödä, jos ottaa A-vitamiinia purkista.
    Fakta: Totta, A-vitamiinia ei ylipäätään pidä ottaa purkista, sillä sitä saadaan aivan riittävästi ravinnosta. Maksaruokia voi syödä pari kertaa kuukaudessa, maksalaatikkoa useamminkin.
  • 3. myytti: Kun nappaa A-vitamiinilisää, näkö ja iho pysyvät hyvinä.
    Fakta: A-vitamiinin puutteessa silmä vaurioituu ja näkö heikentyy. A-vitamiinia tarvitaan normaalin näkökyvyn ylläpitoon, mutta saannin lisää¬minen tarvetta suuremmaksi ei kyllä näköä auta.

Lue myös: Kuivuuko ihosi? Muista A-vitamiini

B-vitamiini

  • 4. myytti: Vanhuuden höperyys on usein silkkaa B12-vitamiinin puutetta.
    Fakta: B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee joskus ikääntyessä ja vitamiinin niukkuudella voi olla osuutta joihinkin vanhuuden oireisiin. Vitamiinin määrä kannattaa selvittää, jos vanhuuden höperyyden syyt ovat epäselviä. Alzheimerin taudin riskiä B12 ei vähennä. Silkka B12-vitamiinin puute ilmenee lähinnä anemiana.
  • 5. myytti: B-vitamiini hoitaa hermoja.
    Fakta: Lähinnä B1-vitamiinin eli tiamiinin vaikea puute vaurioittaa aivoja alkoholisteilla. B-vitamiinivalmisteita on käytetty joihinkin hermostoperäisiin oireisiin, mutta umpimähkäisestä käytöstä ei ole hyötyä.
  • 6. myytti: B12-vitamiini lievittää hermosärkyä.
    Fakta: Saattaahan se lievittää siinä tapauksessa, että oire johtuu vitamiinin puutteesta. Mitään yleistä vaikutusta särkyyn B12-vitamiinilla ei ole.

Tunnetko B-ryhmän kaikki vitamiinit? Lue lisää tästä.

C-vitamiini

  • 7. myytti: Kun syö puoli paprikaa päivässä, C-vitamiinin saanti on turvattu.
    Fakta: Totta, siksi päiväksi annos riittää. Vaihtelu kuitenkin virkistää ja välillä voi nauttia marjoja, vihanneksia tai vaikkapa sitrushedelmiä.
  • 8. myytti: Tupakoijan kannattaa syödä erityisen paljon C-vitamiinia.
    Fakta: Tupakointi vähentää veren C-vitamiinipitoisuutta. Valitettavasti C-vitamiini ei kuitenkaan torju tupakoinnin haittoja. Kannattaa siis mieluummin tumpata.
  • 9. myytti: Flunssa-aikana pitää syödä paljon C-vitamiinia, niin välttyy tartunnalta.
    Fakta: Tavallinen määrä riittää, sillä C-vitamiini ei ehkäise flunssaa. Flunssan aikana syöty C-vitamiini voi lyhentää taudin kestoa päivällä, sillä joissakin tutkimuksissa sen on todettu lievittäneen hengitystieoireita. Flunssa on virustauti, eikä C-vitamiinilla ole mitään todettuja vaikutuksia viruksiin.

Aiheesta lisää: Haali C-vitamiinisi jääkaapista – älä apteekista

D-vitamiini

  • 10. myytti: Jos juo paljon maitoa ja syö D-vitamiinitabletin päivässä, voi saada
    D-vitamiinimyrkytyksen.
    Fakta: Maidosta ei saa liikaa D-vitamiinia, eikä muustakaan ravinnosta, vaan vitamiinivalmisteista. Vaikutus riippuu D-vitamiinitablettien vahvuudesta. Hyvin suuret D-vitamiinipitoisuudet lisäävät luun hajoamista ja suurentavat veren kalsiumpitoisuutta. Vaikeimmissa tapauksissa voi kehittyä munuaisten vajaatoiminta. Suositeltava D-vitamiinimäärä on enintään 50 mikrogrammaa päivässä.
  • 11. myytti: Kasvissyöjä saa talvella riittävästi D-vitamiinia, kun syö kantarelleja
    ja suppilovahveroita.
    Fakta: Sieniä pitäisi syödä lähes 100 grammaa joka päivä. Tuskin kellään on säilöttynä tähän tarkoitukseen riittäviä määriä. Helpompaa on ottaa avuksi kala ja vitaminoidut ruoat. Kaloissa on eroja. 18–60-vuotias saa kuhasta, siiasta ja silakasta tehdyistä kahdesta viikottaisesta kala-ateriasta riittävästi D-vitamiinia, kun kalaa on 150 grammaa. Lohi tai kirjolohi eivät takaa D-vitamiinin saantia. Yli 60-vuotiaat tarvitsevat kalan lisäksi 10 mikrogrammaa D-vitamiinia purkista.
  • 12. myytti: Influenssarokotetta ei tarvita, kun syö kunnon annoksia D-vitamiinia, vähintään 30–40 mikrogrammaa päivässä
    Fakta: D-vitamiinilisän vaikutusta influenssaan ei ole todistettu. Influenssarokotus kannattaa siis ottaa.

Muista myös: D-vitamiinin puute on suuri riski yli 55-vuotiaille

E-vitamiini

  • 13. myytti: E-vitamiini suojaa sydänsairauksilta ja hidastaa ikääntymistä.
    Fakta: Kello tikittää niin kuin ennenkin, eikä kuolemattomiksi voida tulla. E-vitamiini ei suojaa sydänsairauksilta, päinvastoin: hyvin suuret annokset lisäävät kuolleisuutta.
  • 14. myytti: A-ja E-vitamiinia kannattaa tankata purkista, sillä ne ehkäisevät monia syöpiä.
    Fakta: Ei kannata, varsinkaan A-vitamiinia (ks. yllä). E-vitamiinin syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole varmuutta.

Tutkimus: E-vitamiini suojaa muistisairauksilta

Kalsium

  • 15. myytti: Jos käytän paljon maitotuotteita, en saa syödä kalsiumlisiä, koska liika kalsium voi aiheuttaa myrkytyksen.
    Fakta: Totta, jos käytät maitotuotteita, et tarvitse kalsiumlisiä. Liika kalsium voi olla haitaksi munuaisille ja se voi haitata muiden aineiden kuten raudan hyväksikäyttöä. Varsinaisesta myrkytyksestä ei silti voi puhua.
    Kalsiumin tarve on 800 mg/vrk. Jos haluat saada kaiken kalsiumin nestemäisistä maitovalmisteista, sinun pitäisi nauttia niitä 7 dl/vrk. Käytännössä 5 dl riittää, sillä kalsiumia saa muustakin ruoasta.

Maito ei ole paras kalsiumin lähde – täältä saat sitä parhaiten

Magnesium

  • 16. myytti: Magnesiumtabletit auttavat suonenvetoihin.
    Fakta: Näin väittävät mainokset. Tutkimustietoa ei ole. Suonenvetoon ei tahdo löytyä hyviä lääkkeitä, joten voihan magnesiumiakin kokeilla.

Katso: Magnesium parantaa voimaa ja ketteryyttä

Omega-3-rasvahapot

  • 17. myytti: Omega-3-rasvahapot suojaavat sydäntä
    Fakta: Kalaöljyjen edullisia sydänvaikutuksia on liioiteltu. Sydäntautisilla suuret annokset voivat vähentää äkkikuoleman riskiä vähentämällä rytmihäiriöalttiutta. Kalan syönti vaikuttaa edullisesti sydäntautiriskiin, mutta vaikutuksen syytä ei tiedetä.

Lue myös: Omega-3-rasvahapot suojaavat ALS-lihassairaudelta

Rauta

  • 18. myytti: Rautatablettia ei pidä ottaa maidon kanssa, koska rauta ei silloin imeydy. Rautatabletit pitää ottaa appelsiinimehun kanssa, jotta rauta imeytyisi.
    Fakta: Maitotuotteiden kalsium heikentää vähän raudan hyväksikäyttöä. Appelsiinimehun C-vitamiini voi edistää raudan imeytymistä ruoasta, mutta ei kylläkään rautatableteista.

Tiesitkö? Raudan puute voi saada jalat vispaamaan

Seleeni

  • 19. myytti: Seleeni parantaa vastustuskykyä. Kun sitä syö, flunssat eivät tartu niin helposti ikä-ihmiseenkään.
    Fakta: Väitteet ovat uskomuksia vaikutuksista, joista ei ole näyttöä. Suomalaisten seleenin saanti on turvattu, sillä sitä lisätään lannoitteisiin.

Katso lisää: Seleenin puute haitaksi sydämelle – näistä saat sitä eniten

Sinkki

  • 20. myytti: Sinkkipillerit auttavat ehkäisemään flunssaa.
    Fakta: Sinkki ei auta sen enempää kuin C-vitamiinikaan.

Lisää aiheesta: Sinkki suojaa vanhenevaa kehoa

Lähde: Sisätautilääkäri ja THL:n emeritusprofessori Antti Aro ja ET-lehden arkisto

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju